Stop töhryille -kampanjasta vaaditaan puolueetonta tutkimusta

Riku Jokinen
Helsingin Sanomat

Video: "En halua kyttii näihin bileisiin"

Rikoksentorjuntaneuvosto vaatii puolueetonta tutkimusta Helsingin Stop töhryille -kampanjan tuloksista.

"Kysymys on projektista, jonka tuloksellisuudesta ei ole kunnollista tutkimustietoa", pääsihteeri Hannu Takala sanoo.

Helsingin rakennusviraston Stop töhryille -kampanja juhli 10-vuotista taivaltaan eilen Finlandia-talolla.

Suljetussa tilaisuudessa kampanja esitteli tuoreimmat tilastot: vuonna 1998 Helsingissä oli runsaat 67 000 töhryä tai graffitia, viime vuonna enää 5 771.

Samalla kerrottiin, että erillinen kampanja loppuu vuodenvaihteessa ja graffitintorjunnasta tulee osa viraston toimintaa.

Graffitien osalta Helsingin kaupungissa on ollut nollatoleranssi. Graffitit ja tägit on puhdistettu heti. Myös entiset lailliset tilaustyöt on maalattu yli.

Rikoksentorjuntaneuvos Hannu Takalaa Stop töhryille -kampanjan tilastointitavat eivät vakuuta. Takalan vetämä neuvosto on hallituksen nimittämä asiantuntijaelin, joka toimii oikeusministeriön yhteydessä.

"On itsestään selvää, että kaupunkikuva on siistiytynyt Helsingissä selvästi", hän sanoo.

Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan kerro mitään siitä, maalataanko tageja ja graffiteja nykyään entistä vähemmän.

Sen sijaan se kertoo, että kaupunkia puhdistetaan tehokkaasti. Takalan mukaan osa puhdistetuista maalauksista on jopa kymmenen vuotta vanhoja.

"Olen esittänyt, että Helsingin tietokeskus tutkisi kunnolla projektin merkityksen. Kaupungilla on kuitenkin jostain syystä sellainen tilanne, että objektiivista tietoa vaikutuksista ei haluta."

Takala on huolissaan myös niistä kiinni jääneistä maalareista, joiden niskaan puhdistuskulut kaatuvat. Velkataakka saattaa koitua kohtalokkaaksi lopun elämän kannalta.

Rakennusviraston johtava virkamies kiistää Takalan kritiikin. Graffitit ja tägit lasketaan vuosittain kulkemalla sama 700 kilometrin reitti.

"Tämän tarkempi ei voi olla", virkamies sanoo laskentamenetelmästä.

Hän haluaa poikkeuksellisesti pysyä nimettömänä, koska häntä on aiemmin uhkailtu ja herjattu.

Helsingissä riidellään parhaillaan siitä, pitääkö kaupunkiin perustaa laillinen maalauspaikka.

"Kokonaiskielteinen asennoituminen ei välttämättä ole menestyksen avain", rikoksentorjuntaneuvos Takala viittaa Helsingissä sovellettuun nollatoleranssiin.

Takalan mukaan Belgian Bruggessa on toiminut "kauhean hyvin" käytäntö, jossa lailliselle paikalle saa maalata, mutta muualle maalaavat joutuvat edesvastuuseen. Lisäksi luvattomat töherrykset puhdistetaan heti.

"Se tiedetään varmasti, että laittomien graffitien välitön puhdistaminen on tehokkain tapa vastustaa laittomia graffiteja."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi