sunnuntai 12.2.2012 | Elma  Onnittele e-kortilla

Tapiolan metsiköistä puuttuu kokonainen puusukupolvi

Moottorisahat kaatoivat kuusikon Tapiolan Länsirannasta
Varjostavat puut on poistettava ennen kuin voidaan istuttaa uusia

Julkaistu: 3.2.2008 lehdessä osastolla Kaupunki

LEIF ROSAS

Kuuset katosivat Ulla Leskisen ulkoilureitin varrelta. Metsätöitä tekemässä on muun muassa metsuri Hannu Kononen.

Kuuset katosivat Ulla Leskisen ulkoilureitin varrelta. Metsätöitä tekemässä on muun muassa metsuri Hannu Kononen.

 Moottorisahat ovat purreet poikki kuusikon Tapiolan Länsirannasta. Niin lahovikaiset kuin terveetkin kuuset ovat kaatuneet rytisten. Metsärinne on nyt paikoin pahasti kalju.

Kuuset kaatuivat Ulla Leskisen kotitalon Sateentie 6:n pohjoispuolelta. Leskisen ikkunoista ei näy hakkuualueelle, mutta reitti kävelytielle kulkee menetetyn metsän halki.

"Oli yllätys, että niin paljon puita vietiin. Enkä ymmärrä, oliko kaikkien kaataminen tarpeen. Karun näköistä täällä nyt on", Leskinen kummastelee.

Kuusien vihaajaksi kaupungin luonnonhoitoyksikkö ei tunnustaudu. "Terveetkin kuuset oli hakkuualueelta kaadettava, jotta ne eivät menisi nurin myrskyssä", sanoo projektipäällikkö Jaana Junkkari.

Kaljuja alueita syntyy muuallekin. Suurin rysäys kohdistuu Pohjantorin, Sepontien ja Visamäen välille.

Harvennettavaa aluetta on noin kolmasosa Tapiolasta. Länsirannastakin kaatui kuusien lisäksi moni kuivuuden runtelema koivu ja mänty sekä muilta elintilaa vievät puut.

Tapiolan luonnonmetsät ovat saaneet rauhassa varttua yli-ikäisiksi. Metsiköistä puuttuu kokonainen puusukupolvi.

"Tapiolaan oli 1950-luvulta lähtien laadittu paljon suunnitelmia rakennetuista alueista, mutta ei yhtään luonnonmukaisen alueen hoitosuunnitelmaa", Junkkari sanoo.

Sellainen valmistui vuosituhannen vaihteessa, ja harvennushakkuita tehtiin 6-7 vuotta sitten. Nyt on menossa hoidon toinen vaihe.

"Kyseessä on maan ensimmäinen laaja kaupunkialuetta koskeva luonnonmukaisten viheralueiden hoitosuunnitelma", Junkkari sanoo.

Tutkimuksessa suurin osa Tapiolan puustosta oli todettu yli 80-vuotiaaksi.

"Jos kyse olisi ollut männiköistä, se ei olisi ollut ongelma. Yllätys oli, että eniten oli rauduskoivuja, jonka kaupunki-ikä on noin 90 vuotta", Junkkari sanoo.

Juuri nyt koivujen tila on odotettuakin pahempi kahden rutikuivan kesän takia.

Puunhoitosuunnitelmassa on päätetty, että puutarhakaupungin ilmeen takia luonnonmetsiköissä suositaan vastedes valoisia puulajeja, kuten rauduskoivuja ja mäntyjä.

Kuusi on Junkkarin mukaan ongelmallinen kaupunkipuu. Sen juuristo ei kestä kulumista eikä vedenpinnan vaihtelua. Kaiken lisäksi Tapiolan kuusia vaivaa juurikääpä.

Kuusen lisäksi pulmana on toinenkin varjopuu, hurjaa vauhtia leviävä vaahtera.

Tapiolaan yritetään nyt kasvattaa nuoria metsiköitä. "Uutta on kuitenkin mahdotonta istuttaa, ellei varjostavia puita poisteta", Junkkari sanoo.

Suurin urakka onkin harventaa metsiköitä. "Kun puut piiskaavat oksillaan naapuripuita rikki ja valonpuute karsii kasvua, koivuun ja mäntyyn jää vihreää vain latvatupsu. Sellainen hujoppi ei ole parasta mahdollista puistopuuta."

Seuraavaksi raivataan pensaskerrosta. Kaikkea pöpelikköä ei kuitenkaan poisteta.

Koko Espoossa tavoitteena on, että metsä on metsän näköinen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.