Tehometsänhoito puhuttaa Herttoniemessä

Luonto-Liitossa ihmetellään metsäkoneen kouran kovuutta

 "Maakuntien tehometsätalousmallia tuodaan Helsingin virkistysmetsiin", Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustonen manasi länsiherttoniemeläisellä avohakkuuaukiolla sunnuntaina iltapäivällä.

"En ole ennen nähnyt metsäkonetta Helsingissä. Nyt tuhotaan luonnon monimuotoisuutta."

Herttoniemen hyppyrimäkien takana laaksossa makasi koivua, kuusta, leppää, raitaa, pihlajaa... Metsäkone oli raivonnut kaupungin virkistysmetsässä, lintujen kotona.

Jotkut rungot makasivat vielä hakkuualueella, toiset oli jo pinottu väylien vieriin.

Hylkypuut olivat omissa pinoissaan. "Siinä oli hyvä pohjantikkakuusi", Mustonen mittaili raatoa.

"Tämä on merkittävä lintualue koko Uudellamaalla. Täältä löytyvät lähes kaikki tikat: pikkutikka, pohjantikka, valkoselkätikka, palokärki", Mustonen luetteli metsän asukkeja.

"Tuossa on mennyt hyvä satakielipajukko. Ne on just sellaisia puskissa piilottelijoita, vaikuttavia laulajia."

Linnut ovat Mustosen mukaan hyviä indikaattoreita metsän kunnosta. Nyt suuri osa indikaattoreista ottaa siivet alleen.

Miksi? Metsänlaitaan seisotetussa kyltissä lukee Helsingin rakennusviraston kuulutus: Alueella käynnissä metsäluonnon hoito.

Rakennusviraston tehtäviin kuuluu puisto- ja metsäalueiden hoito.

Virkistysalueilla kaatumisvaarassa olevat huonokuntoiset puut on perinteisesti kaadettu reittien varrelta.

Nyt hakkuut on ulotettu syvälle metsään kauas poluilta, ja kaadettu on terveetkin puut.

Herttoniemeläiset ovat ihmetelleet hakkuita keskustelupalstoilla, ja sama on meneillään myös Vuosaaressa.

"Tässä tehdään nyt valintaa, millaista metsää ja luontoa me kaupunkiin haluamme", Petri Mustonen mietti.

"Avohakkuun jälkeisellä istutuksella tästä tulee mänty- tai kuusitaimikko, jonne ei 15-20 vuoteen viitsi mennä."

Rakennusvirasto vastaa kritiikkiin tiistain lehdessä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi