Tietosuojavaltuutettu huolestui yökerhojen valvontakameroista

Osa ravintoloista ei kerro asiakkailleen illanvieton kuvaamisesta
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio: Kamerat eivät lisää turvallisuutta

 Kymmenet Helsingin yökerhot ja diskot kuvaavat asiakkaitaan tallentavilla valvontakameroilla. Monissa paikoissa asiakkaille ei kerrota kameroista, vaikka henkilötietolaki vaatii sitä.

Helsingin Sanomat kulki tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukana tarkastuskierroksella helsinkiläisissä yökerhoissa perjantai-iltana. Aarnion mielestä kameravalvonnan lisääntyminen on huolestuttavaa.

"Asiakkaisiin kohdistuva kameravalvonta on ongelmallista. Välitöntä syytä kuvaamiseen ei nimittäin yleensä ole", Aarnio sanoo.

Tietosuojavaltuutettua arveluttaa, kuka katselee tallenteita illanvietosta, miten niitä säilytetään ja kuka takaa, etteivät ne päädy vääriin käsiin. Kameroiden asentaminen ei vaadi lupia, mutta laki säätelee tietojen käsittelyä.

"Ensimmäinen mietittävä asia on, miksi se on tarpeellista. Normaalisti kameroita ei ole tarvittu ravintoloissa."

Porvoolaisen turva-alan yrityksen AKM Securityn mukaan kamerat ovat tyypillisesti suurissa ravintoloissa, joissa on yli 500 asiakaspaikkaa.

Viiden viime vuoden aikana kameravalvonta on ollut aika yleistä, toimitusjohtaja Arto Manninen sanoo.

Yökerhot perustelevat kameroiden tarvetta ennen kaikkea henkilökunnan ja asiakkaan oikeusturvalla. Kuvatallenteiden avulla pystytään selvittämään, syyllistyivätkö vahtimestarit pahoinpitelyyn tai jättikö asiakas todella väittämänsä kalliin takin narikkaan. Myös asiakkaiden välisiä tappeluja voidaan selvitellä.

"Vähän joka paikassa tulee väkivaltatilanteita. Jälkikäteen kun selvitetään, niin on sana sanaa vastaan ja nämä ovat erittäin vaikeita tilanteita", kertoo HOK-Elannon ravintolatoimenjohtaja Jouko Heinonen.

Yhtiöllä on kameroita Helsingissä esimerkiksi Sports Academyssä ja Highlight Cafessa.

SK-ravintoloita johtavan Seppo Koskisen mukaan hänen kaikissa ravintoloissaan on valvontakamerat, jotka seuraavat sekä työntekijöitä että asiakkaita.

"Jos jotakin tapahtuu, niin se on poliisille hyödyllistä todistusaineistoa. Kuvaamme kaikki ihmiset, jotka tulevat sisään."

"Toinen on se, jos alaikäiset tulevat väärennetyillä papereilla sisään. Jos paperit on myöhemmin heitetty pois, niin meillä on todistusaineistoa, että he ovat näyttäneet niitä vahtimestarille."

Koskisen mukaan Helsingin Royal Onnela -ravintolassa on viitisentoista kameraa. Monitoreja ei ole, vaan tiedot menevät suoraan kovalevylle. Sekä Onnelassa että Sports Academyssa kameroista kerrotaan näkyvillä kylteillä.

Koskinen kertoo, että tallenteita säilytetään ravintoloiden kassakaapeissa "ainakin muutaman kuukauden ajan", eikä niitä katsella, jos tarvetta ei ole. Aarnion mukaan tallenteita ei pitäisi säilyttää kuin joitakin päiviä, ellei erityistä perustetta ole.

Aarnio kertoo yllättyneensä kameroiden yleisyydestä yökerhoissa. Häntä surettaa avoimuuden puute, sillä jotkin yökerhot eivät ilmoita kameravalvonnasta lainkaan eivätkä ainakaan riittävän selkeästi.

"Jos henkilökunta tarvitsee nauhoja turvakseen, niiltä varmasti löytyy tietoa. Mutta jos asiakas tarvitsee omaksi turvakseen, niin hän ei edes tiedä, että sellaisia on."

Kameroita ei ole piilotettu. Ilmoittamatta jättäminen on silti henkilötietolain rikkomus ja siitä voidaan rangaista sakolla.

Tätä ei tiedetty esimerkiksi ravintola Teatterissa, jossa lukuisista kameroista kerrotaan alle sentin korkuisilla kirjaimilla oviaukon katveessa.

"En tiennyt. Mutta kyllähän kamerat ovat nähtävissä. Onko se kyltti sitten liian pieni", kysyy ravintoloitsija Mia Saari.

Saaren mukaan kameroista on ollut hyötyä asiakkaillekin. Esimerkiksi varkaustapaus on saatu selvitetyksi.

Punavuoren Sohossa tai Helsinki Clubilla asiakkaille ei ilmoiteta lainkaan, että yökerhossa kuvataan.

"Eihän kukaan niitä pelkää. Ainakin asiakkaat jättävät hölmöilemättä", Helsinki Clubin ravintolapäällikkö Teemu Welin sanoo.

Aarnio on eri mieltä. Kamerat eivät hänen mukaansa auta ehkäisemään ennalta.

Aarnion mielestä väärinkäytösten mahdollisuus on aina olemassa. Pari vuotta sitten tuli ilmi tapaus, jossa Keskisen kyläkauppaa valvoneen vartiointiliikkeen johto kuvasi salaa vartijoiden sosiaalitiloja.

Yökerhojen mukaan tallenteet ovat pääsääntöisesti vain ravintoloitsijan saatavilla. Sports Academyn ravintolajohtajan Juha Haudan mukaan nauhoitusten sisältö menee suoraan kovalevylle, johon hänellä ja kamerat asentaneella turva-alan yrityksellä on tunnuskoodit.

HOK-Elannon ravintolatoimenjohtaja Jouko Heinonen myöntää, että valvontakamerat ovat arka asia illanviettopaikoissa.

Aarnio aikoo tuoda asiaa esille Suomen hotelli- ja ravintola-alan liiton kautta.

"Aion keskustella asiasta vielä kesän aikana. Välttämättä ei ole luvassa toimia yksittäisiä ravintoloita kohtaan, vaan koko toimialaa koskevien selkeiden pelisääntöjen luomista", Aarnio sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi