Työikäisten määrä romahtaa pääkaupunkiseudulla pian

2025 työikäisistä 17 prosenttia on taustaltaan maahanmuuttajia
Helsinki on jo alkanut kouluttaa Pietarissa itselleen työvoimaa

 Helsingin seutu taistelee yhä pahempaa työvoimapulaa vastaan lähivuodet ja -vuosikymmenetkin.

Väestörakenteen muutos, eläkkeelle jäännin suuri käänne, on edessä jo vuonna 2010, huomauttaa Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen.

Espoossa oli viime vuoden alussa 65 vuotta täyttäneitä eläkeikäisiä 22100. Vuoden 2025 alussa heitä arvioidaan olevan yli kaksi kertaa enemmän, 47500. Luvut ovat tänä keväänä tehdystä Espoon kaupungin väestö- ja palvelutarveanalyysistä.

Kokkonen sanoo, että jo 2010 pääkaupunkiseudun kuntien uuden työvoiman tarve - siis pelkän julkisen sektorin - on yhtä suuri kuin samana vuonna työmarkkinoille tuleva ikäluokka. Läheskään koko ikäluokka ei tietenkään tule kuntien töihin.

Kuntien töitä yritetään toki tehostaa ja vakanssien määrää karsia. Esimerkiksi hoitoalalla ihmisiä ei kuitenkaan voida korvata tietotekniikalla.

Helsingissä tulee tarvetta ainakin lääkäreistä ja hammaslääkäreistä. Espoossa kaupungin puutelistalla ovat jo nyt sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja lastentarhanopettajat, erityisesti ruotsinkieliset. Vantaalla jää eläkkeelle erityisen paljon opettajia ja myös teknisen toimen työntekijöitä.

Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä käy ilmi, että työikäisten määrä on kasvanut jatkuvasti, mutta nyt kasvu on jo alkanut hidastua merkittävästi.

Se vähäinen kasvu perustuu jo 2010 pelkästään vieraskielisiin työikäisiin, kun suomen- ja ruotsinkielisten työikäisten määrä alkaa vähentyä. Vuonna 2025 arviolta 17 prosenttia pääkaupunkiseudun työikäisistä on taustaltaan vieraskielisiä.

Jo nyt tuhannet muualta tulevat tekevät töitä pääkaupunkiseudulla.

"Rakennusmiehiä haetaan Puolasta ja Venäjältä. Kymmenen tuhatta pendelöi Tallinnasta Helsinkiin töihin", Kokkonen luettelee.

Kaupungin työpaikoissa kielitaitovaatimuksia onkin madallettava, Kokkonen sanoo. Hän huomauttaa, että myös vajaakuntoisten työllistämisessä on reilusti parantamisen varaa verrattuna muuhun Eurooppaan.

Helsingin kaupunki on juuri aloittanut Pietarissa pilottiprojektin, jossa siivous- ja huoltohenkilöstöä sekä muun muassa kouluisäntiä koulutetaan kaupungin tarpeisiin. Heidän on määrä aloittaa työt Helsingissä syyskuun alussa.

Osastopäällikkö Eija Hanni Helsingin henkilöstökeskuksesta kertoo, että nämä 29 pietarilaista saavat kahden vuoden oppisopimuskoulutuksen, jonka jälkeen he toivottavasti työllistyvät pysyvästi Helsingin kaupungille.

Maahanmuuttajien koulutusta lähtömaassa kaupungin töihin aiotaan laajentaa muillekin aloille.

Työttömiä Helsingin kaupungilla on oppisopimuskoulutuksessa tällä hetkellä kolmisensataa.

Rekrytointikoulutuksessa aloitti tänä vuonna parisataa. He ovat esimerkiksi maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat täydentävää koulutusta Suomen oloja varten.

Lisäksi pääkaupunkiseudun kunnista on käyty houkuttelemassa suomalaisia sairaanhoitajia paluumuuttajiksi Norjasta, Ruotsista ja Britanniasta.

Kaupunkien henkilöstöasioista vastaavat muistuttavat, että ratkaiseva vaikutus työvoimapulan torjuntaan on koulutuspaikkojen määrillä.

Marketta Kokkonen toivoo, että sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen lisääminen ammattikorkeakouluissa helpottaa sairaanhoitajapulaa.

Myös työurien pidentäminen ja asuntopolitiikka ovat keskeisessä asemassa työvoiman saannin turvaamisessa.

"Tarvitaan todella merkittävää, uudenlaista vuokra-asuntojen tuotantoa", Kokkonen sanoo. Sairaanhoitajien palkoilla ei luultavasti tulevaisuudessakaan osteta sellaisia asuntoja, joita pääkaupunkiseudulle nyt rakennetaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi