Vain harva Vantaan nuori jättäytyy tarkoituksella toimeentulotuen varaan

Vantaa tutki sosiaalitukea saavien 18-24-vuotiaiden nuorten taustat
Toimeentulotuella eläminen periytyy luultua vähemmän

 Vain noin joka kymmenes Vantaalla toimeentulotukea saava 18-24-vuotias on jättäytynyt passiivisena toimeentulotuen varaan. Puolet toimeentulotuen saajista käy töissä tai opiskelee, ja toimettomistakin suurin osa haluaisi saada elämänsä ojennukseen.

Tulos selviää Vantaan sosiaali- ja terveystoimen teettämästä tutkimuksesta, jossa on kartoitettu Vantaalla toimeentulotukea saavien elämäntilannetta ja asenteita.

Tutkimus perustui tilastoihin sekä muun muassa sosiaalityöntekijöille ja -asiakkaille tehtyihin haastatteluihin.

Vantaalla on väkilukuun suhteutettuna enemmän nuoria toimeentulotuen saajia kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Vuoden 2006 aikana 2300 18-24-vuotiasta eli 14 prosenttia ikäluokasta sai toimeentulotukea. Heistä neljännes sai tukea pitkäaikaisesti eli kymmenenä tai useampana kuukautena vuoden aikana.

Esimerkiksi Helsingissä samasta ikäluokasta 12,5 prosenttia sai toimeentulotukea viime vuonna.

Tutkimus nuorten taustoista tehtiin sen jälkeen, kun Vantaalla käytiin viime vuonna kiivasta väittelyä siitä, miten suuri ongelma ovat tarkoituksella toimeentulotuen varaan jättäytyneet "elämäntapaintiaanit".

Selvityksessä ei löydetty lainkaan merkkejä vastakulttuurista, jossa ammatin hankkimista ja töihin menemistä olisi pidetty kyseenalaisena tavoitteena.

Lisäksi elämäntapansa toimeentulotuen varaan rakentavien osuus oli ylipäätään pieni. Haastatelluista nuorista 93 prosenttia ilmoitti, että he aikovat vastaisuudessa tulla toimeen muulla kuin toimeentulotuella.

"Tulos vahvisti, että ryhmä on marginaalinen", Vantaan aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Maarit Sulavuori toteaa.

Tästä kielii myös se, että 80 prosenttia nuorista piti toimeentulotukea mielekkäämpänä vaihtoehtona sitä, että sosiaalitoimisto tarjoaisi palkallista työtä.

Tutkimus karisti ennakkokäsityksiä myös siitä, kuinka periytyvää nuorten toimeentulotukiasiakkuus on.

Yhteensä puolella toimeentulotukea saaneista nuorista oli tausta lastensuojelun asiakkaana tai toimeentulotukea saaneessa perheessä.

Toisella puolikkaalla ei siis ollut kotoa opittua mallia sosiaaliviraston luukulla asioimiseen.

"Monille toimeentulotuki kuuluu yhteen elämänvaiheeseen, josta ponnistetaan eteenpäin", Sulavuori luonnehtii.

Pitkäaikaisesti toimeentulotuella eläville nuorille yhteistä on huono koulutustaso.

Tutkimuksessa haastatelluista 70 nuoresta 50:llä oli käytynä vain peruskoulu, kuudella ei sitäkään. Yli puolet oli yrittänyt ammattitutkintoa, mutta jättänyt opiskelut kesken.

"Pudokkaiden määrä on merkittävä", Maarit Sulavuori sanoo. Asiasta toki oli näppituntuma aiemminkin, mutta numeroiden näkeminen vahvisti käsitystä.

Monilla pitkäaikaisesti toimeentulotuen varaan jääneistä on ollut vaikeuksia jo koulussa ja useilla on vakava päihdeongelma.

Tulosten pohjalta on jo ryhdytty toimiin. Vantaalla on aloitettu erityisesti nuorille kohdistettu työ, jossa tarjotaan toimeentulotuella eläville räätälöityä apua työelämään ponnistamisessa.

"Sosiaaliohjaajat vievät nuoret tarvittaessa vaikka kädestä pitäen palveluiden ääreen", perhepalveluiden johtaja Maritta Pesonen sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi