Valtio pakottaa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön maankäytön suunnittelussa

Espoo ei innostu yhteiseen yleiskaavaan pakottavasta laista

 Valtio aikoo pakottaa pääkaupunkiseudun kunnat entistä tiiviimpään yhteistyöhön maankäytön suunnittelussa.

Eduskunta käsittelee lakiehdotusta, joka pakottaisi tulevaisuudessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen laatimaan yhteisen yleiskaavan.

Yleiskaava on suunnitelma, jolla määrätään kaupungin kehittämisen pääpiirteet. Siinä määritellään esimerkiksi, minne rakennetaan asuntoja, kauppakeskuksia tai viheralueita.

Nykyään kaupungit saavat päättää suunnitelmistaan itsenäisesti.

Suomessa on tehty kaupunkiseutujen yhteisiä yleiskaavoja vapaaehtoisesti kymmenkunta esimerkiksi Oulun ja Joensuun ympäristössä. Nyt valtio pakottaa ensimmäistä kertaa jonkin tietyn seudun yhteistyöhön.

Pakko on tosin suhteellista, sillä lakiin ei sisälly aikarajoja tai rangaistuksia sen noudattamatta jättämisestä.

"Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmat ovat täällä kaikkein suurimmat", helsinkiläinen asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) perustelee pakkolakia.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok) on samoilla linjoilla.

"Kaupungit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni. Ei ole outoa, että maankäytön perusteet säädetään yhteisesti."

Vielä on epäselvää, kuka yhteisen kaavan käytännössä tekee.

"Kaikki on mahdollista", Vapaavuori sanoo.

Laki sallisi kaavan tekemisen ja päätöksenteon siirtämisen Uudenmaan liitolle tai Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle YTV:lle. Käytännössä työtä varten perustetaan todennäköisesti erityinen toimikunta esimerkiksi Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuutetuista tai kaupunginhallituksista.

"Siinä voisi olla vaikka sata jäsentä. Sen pitää olla poliittisia voimasuhteita edustava elin", ympäristövaliokunnan helsinkiläinen puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) visioi.

Espoossa ollaan selvästi Helsinkiä ja Vantaata nihkeämpiä.

"Espoossa lähdetään siitä, että valtuusto päättää kaikista keskeisistä asioista. Ei ole järkevää perustaa mitään uutta raskasta organisaatiota", sanoo Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Mäkelä (kok).

Samaa mieltä on Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Sistonen (sd).

"Vähän hankalalta se tuntuu, jos meidän kaavoitusasioista päättäisivät helsinkiläiset. Luulen, että helsinkiläisistä se tuntuisi yhtä oudolta", Sistonen sanoo.

Pakkoyhteistyötä kannattavan Mäkisen mukaan lakiesitys ei ole yritys ujuttaa pääkaupunkiseudun kuntia lähemmäs pakkoliitosta. Se ei hänen mukaansa tarkoita myöskään vallan hivuttamista vähän kerrassaan pois itsenäisiltä valtuustoilta seutuhallinnolle.

"Valta annettaisiin yhteiselle päätöksentekoelimelle vain tässä yleiskaavan osalta. Muuta valtaa ei tarvitse siirtää kaupungeilta."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi