Vanhanen rakentaisi Helsingin seudusta puutarhametropolin

Riku Jokinen
Helsingin Sanomat

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on lempiaiheensa kimpussa.

"Hyrylä, Kerava, Järvenpää, Kellokoski, Jokela, Hyvinkää, Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala. . .", hän luettelee Helsingin kehystaajamia ja pyöräyttelee samaan tahtiin kuulakärkikynällä palleroita paperille.

Valmiissa piirustuksessa on 20 palloa. Ne kuvaavat pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevia kaupunkeja, kuntia ja taajamia. Keskellä on tiheämmin asuttu pääkaupunkiseutu.

Pääministerin unelmissa siintää puutarhakylien metropoli. Esikuvina ovat Nurmijärvi ja Espoo, jotka rakentuvat useista keskuksista.

Vanhanen vastustaa etenkin Helsingissä vallalla olevaa ajatusta, että Helsingin seudulle voidaan rakentaa vain tiiviisti metro- tai juna-asemien ympärille.

Vanhanen puhuu "uudesti syntyneestä betonipuolueesta". Nimeltä hän mainitsee Paavo Lipposen (sd), joka kutsuu Helsingin seutua harvaan asutuksi Siperiaksi sekä Osmo Soininvaaran (vihr), jonka mielestä metropolissa voitaisiin rakentaa vain kilometrin säteellä juna- ja metroasemien ympärille.

Vanhanen nostaa silmälasit otsalleen. Hän tihrustaa piirtämiään pallukoita ja naputtaa kynällä pöytää.

Metrointoilun sijaan vastaus Suomen ilmasto-ongelmiin löytyy Vanhasen mielestä hänen "hajakeskitetystä" mallistaan: ihmiset asuvat pienissä puutarhataajamissa, joissa työpaikat ja palvelut ovat lähellä kotia.

Matkat taitetaan sähköautolla ja busseilla.

"Tämä on ehkä se isoin ideologinen kiistakapula. Rakennetaanko tämä alue keskitetysti vai hajakeskitetysti."

Vanhanen korostaa kannattavansa länsimetroa ja Kehärataa, mutta vain sen takia, että ne helpottavat liikkumista. Hiilidioksidista puhuminen niiden yhteydessä on näpertelyä.

"Yhteiskunta ei voi pettää itseään sillä, että ilmastotavoitteet saavutetaan rakentamalla muutama rata pääkaupunkiseudulle."

Hallitus on päättänyt lisätä polttoaineen sekaan 5,75 prosenttia biopolttoaineita vuoteen 2010 mennessä. Vanhasen mukaan pelkästään Länsiväylän suunnalla tästä saadaan samat kasvihuonesäästöt kuin koko Espoon metrosta.

"Eikä maksa valtiolle käytännössä yhtään mitään. Toinen maksaa 700 miljoonaa euroa", hän vertaa.

Metron varaan rakentamalla ei saada myöskään asuntojen hintoja alas.

"En ole huomannut, että metromallissa syntyy halpaa asuntotuotantoa."

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi