Vanhankaupungin perinnemaisemaan nousee energiaa säästäviä koetaloja

Rakennuttajaryhmä vuokrasi tontin kaupungilta

Julkaistu: 5.7.2009 lehdessä osastolla Kaupunki

Marja Salmela

HEIDI PIIROINEN / HS

Vanhankaupungin koetalon tulevat asukkaat Jarmo Eskelinen ja Kirsi Norros kävivät tutustumassa louhintatöihin. Alhaalla seisovat louhintaurakoitsija Tatu Kiviniemi ja arkkitehti Karin Krokfors.

Helsingin syntysijoille Vanhankaupungin laidalle nousee kaksi energiakoetaloa. Kun paritalot valmistuvat ensi kesänä, ne saavat tarvittavan energiansa auringosta sekä maalämmöstä.

Kellomäen perinnemaisemassa kaivinkone louhii nyt kalliota talojen perustuksia varten. Työ päättyy ensi viikon lopulla.

"Aiemmin tässä samalla paikalla on ollut punainen puutalo, joka on purettu muutama vuosikymmen sitten", kertoo Kirsi Norros, yksi tulevista asukkaista.

Tonteilta joudutaan viemään myös maamassoja pois.

Paikan tutki arkeologi, kuten aina vuosisatoja sitten asutuissa paikoissa pitääkin. Oli yllätys, että sieltä löytyi vanha kaatopaikka, ja siksi pintamaat joudutaan vaihtamaan.

Töistä vastaa rakennuttajaryhmä, jolle Helsingin kaupunki on vuokrannut tontit. Toinen on 700 neliötä, toinen alle 500 neliötä.

Elokuussa Kellokas-koetaloja päästään rakentamaan. Niissä kokeillaan ensi kertaa niin sanottua hybridiratkaisua.

"Katoille asennetuista aurinkokeräimistä saadaan lämpöä. Sitä varastoidaan myös lämpöpumppukaivoon syvälle maan alle", suunnittelija, arkkitehti Karin Krokfors kertoo.

Kovilla pakkasilla lämpöä saadaan myös varaavista takoista.

Koetaloissa pyritään kestävään rakentamiseen. Seinät muurataan paksuista, mehiläiskennoa muistuttavista kennotiilistä. Julkisivut muurataan vanhan näköisistä ruukintiilistä.

"Seinä hengittää, mutta pitää hyvin lämmön", kuvaa kestävästä asuntorakentamisesta väitöskirjaa tekevä Krokfors.

Kolmikerroksiset, kytketyt kaupunkipientalot suunnitellaan myös muunneltaviksi niin, että asunnot joustavat asukkaiden eri elämäntilanteissa.

"Asuntoja voi pilkkoa, ja omastaan voi myydä tai vuokrata vaikka yhden kerroksen pois", tuleva asukas Jarmo Eskelinen kuvaa.

Koetalojen energiankulutusta seurataan kaksi vuotta. Kokemuksia aiotaan soveltaa Porvoon uudella asuinalueella, jota Sitra on mukana kehittämässä.

"Suomeen tarvitaan kipeästi esimerkkejä kestävästä pientalorakentamisesta, jossa huomioidaan pohjoiset olosuhteet ja tiivis yhdyskuntarakenne sekä samalla optimoitu energiankäyttö", Karin Krokfors perustelee.

Hankkeesta saa lisätietoja www.kellokas.net ja sieltä voi seurata projektin etenemistä.