Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden lastensuojelun kriisityöntekijöiltä

Ministeriössä ja Helsingissä epäillään päätöksen laillisuutta

 Kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä ei Vantaalla enää vuoden alusta voi tehdä päätöstä lapsen kiireellisestä huostaanotosta.

Sosiaalilautakunta on päättänyt, että kiireellisestä huostaanotosta, eli nykykielellä kiireellisestä sijoituksesta tai sen lakkaamisesta, päättää tammikuusta lähtien johtava sosiaalityöntekijä.

Käytännössä tämä voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että vaarassa oleva lapsi on jätettävä asuntoon, koska kriisityöntekijällä ei ole oikeutta tehdä huostaanottopäätöstä.

Vantaa etäännytti kirjallisen päätöksenteon organisaatiossa ylemmäs valmistautuessaan uuteen lastensuojelulakiin.

"Kiireellisten sijoituksien päätöksenteko muuttuu kaksiportaiseksi", Vantaan perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen toteaa.

Pesosen mukaan nykyisin edellytetään yhä parempaa perehtymistä lapsen perheen kokonaistilanteeseen ja esimerkiksi lähiverkostoon ennen huostaanottoa.

Kun päätöksenteko on yksissä käsissä, kokonaistilanne on paremmin hallussa.

"Vantaalla on päätetty, että tällä hetkellä toimimme näin. Mutta totta kai me seuraamme tarkasti, kuinka hyvin tämä alkaa toimia."

Kentällä toimivuutta jo epäillään. Samalla kun laki painottaa, että jokaisen sosiaalityöntekijän pitää pystyä puuttumaan entistä nopeammin lapsen tilanteeseen, puuttumisen väline otetaan pois.

Helsingissä päivystyksen sosiaalityöntekijä päättää kiireellisestä huostaanotosta virka-ajan ulkopuolella. "Hoidetaan muksu sinne minne hoidetaan. Mutta lähtökohta on, että päätös tehdään tässä ja nyt", johtava lakimies Tapio Räty Helsingin sosiaalivirastosta sanoo.

Jos päätös kiireellisestä huostaanotosta tehdään takautuvasti, voi myös vanhempien oikeusturva vaarantua.

"Kiireellinen sijoitus pitää myös pystyä purkamaan heti tai tietyn ajan kuluessa. Mistä päivästä huostaanoton katsotaan alkaneen, jos lapsi on otettu mukaan perjantaina ja päätös on tehty takautuvasti maanantaina?"

Ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää Vantaan ratkaisua erikoisena. "Tätä on tehty ylikunnallisissa tilanteissa. Mutta on ihmeellistä, että Vantaan kokoisessa kaupungissa jossa ylikunnallisuusongelmaa ei ole, päätöksenteko muutetaan kaksitasoiseksi", Hujala sanoo.

"Tilanteessa oleva sosiaalityöntekijä tekee päätöksen, jota aletaan toteuttaa. Toinen ihminen tekee päätöksen sitten uudestaan. Mikä sen toisen päätöksentekijän rooli silloin on? Kumileimasinko?" Hujala kysyy.

Hujalan mielestä päätös pitää tehdä ensin, ja vasta sen jälkeen sitä aletaan toimeenpanna.

Vantaan järjestelmä saattaa myös nostaa huostaanoton kynnystä: jos kriisityöntekijällä on pelko, ettei hänen huostaanottonsa saakaan myöhemmin johtavan sosiaalityöntekijän siunausta ja lainvoimaa, hän saattaa jättää vaarassa olevan lapsen kotiin.

"Kuka siitä päätöksestä ottaa todellisen vastuun? Päätöshän se on sekin, jos ei oteta huostaan", Hujala toteaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi