Vantaan perussuomalaisten ykköselle tärkein on köyhän asia

Maahanmuuton kritisointi ei nouse Pietari Jääskeläisen asialistalle

 Punaisen talon tuvassa istuu harmaatukkainen mies riemunkirjavassa paidassa. Ikkunan takana on Helsingin pitäjän kirkonkylän idylli. "Loppusijoituspaikkakin näkyy tästä", Pietari Jääskeläinen nauraa ja viittaa paritalostaan kohti Pyhän Laurin kirkkomaata.

Kuusikymppinen Jääskeläinen oli syksyn kuntavaaleissa Vantaan suuri yllättäjä. Suurelle yleisölle tuntematon perussuomalaisten ehdokas sai kaupungin neljänneksi suurimman äänisaaliin, 976 ääntä.

"Sellainen tunne oli, että vaaleissa käy hyvin", Jääskeläinen kertoo nyt. "Se, että kävi noin hyvin, oli yllätys."

Vaikka Jääskeläinen on valtuustossa ensikertalainen, on hän perussuomalaisten valtuustoryhmän ykkösnimi ja tuleva Vantaan kaupunginhallituksen jäsen.

Uusi tulokas Jääskeläinen ei politiikassa ole. Hän oli 1970-luvun lopulta 1990-luvulle keskustapuolueen jäsen, yrittipä eduskuntaankin. Lopulta hän pettyi puolueeseen, jonka johto kannatti Suomen EU-jäsenyyttä ja ydinvoimaa.

"Olen kuitenkin yhä alkiolainen", Jääskeläinen sanoo nyt ja viittaa Maalaisliiton pääideologin Santeri Alkion ajatuksiin maaseudun ja köyhien asian muistamisesta.

Keskustan jälkeen hän innostui Osmo Soininvaaran puheista, liittyi vihreisiin ja oli puolueen europarlamenttiehdokkaana. "Ajattelin, että siitä kehittyy Soininvaaran johdolla sosiaalinen liike."

Jääskeläisen mielestä vihreät kuitenkin myivät periaatteensa hallituspaikkaa vastaan, ja hän jätti puolueen vuosituhannen alkupuolella.

Ekoihmisenä hän pitää itseään silti yhä. Joulunsa hän vietti aikuisen tyttärensä luona Keuruun ekokylässä.

Mikä on ajanut Jääskeläistä puolueesta toiseen ja lopulta perussuomalaisiin?

"Minua on aina piinannut sosiaalinen omatunto", Jääskeläinen sanoo.

Hän on ollut järjestämässä suurmielenosoitusta köyhyyttä ja työttömyyttä vastaan ja jakanut ruoka-apua vähäosaisille. Samaa hän haluaa tehdä politiikassa.

"Vaaleissa lupasimme turvata kaikille peruspalvelut."

Jääskeläinen vastustaa terveyspalveluiden ulkoistamista ja puhuu elintasoerojen pienentämisen puolesta.

"Vaikka varallisuus on Suomessa kaksinkertaistunut 1990-luvulla, myös köyhiä on entistä enemmän."

Perussuomalaisia ei ole oikein osattu asettaa puoluekartalla vasemmalle tai oikealle. Jääskeläisen kuvailema puolue kuulostaa kuitenkin selvästi vasemmistolaiselta.

"Sanotaan, että perussuomalaiset on sosiaalinen puolue. Se ei ole oikealla, vasemmalla eikä keskellä. Se on edessä murtamassa ahneutta ja epäoikeudenmukaisuutta", Jääskeläinen sanoo.

Keskustelu perussuomalaisista on pyörinyt helsinkiläisen Jussi Halla-ahon ja hänen maahanmuuttokriittisten näkemystensä ympärillä.

"Halla-aho on kyllä sellainen sankari, ettei tiedä miten häneen suhtautuisi", Jääskeläinen sanoo ja haroo turhautuneena hiuksiaan.

Jääskeläisen mukaan maahanmuuttajiin liittyvät asiat eivät suurinta osaa perussuomalaisista juuri kiinnosta. Hänen mielestään pitäisi keskittyä mieluummin köyhien tilanteen parantamiseen ja peruspalveluiden pitämiseen pystyssä.

Näitä asioita hän aikoo lähteä ajamaan myös valtuustossa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi