Venäläiset lumilautailijat valitsivat kuvauspaikaksi Alppipuiston kalliorinteet

Alppipuiston itäosa sai nimekseen Lenininpuisto 1970

 Kesäaikaan on lauantaina jäljellä alle vuorokausi, mutta Alppi- ja Lenininpuisto ovat paksun lumivaipan alla. Kirkkaasti porottavassa auringossa se muuttuu vauhdikkaasti vedeksi, mutta ei niin nopeasti, etteikö pietarilainen lumilautailija Vova Nikiforov ehtisi saada lumesta rakentamaansa hyppyriä valmiiksi.

Hän kiipeää lautoinensa korkealle Alppipuiston kalliolle, laskee hyppyrille ja sujahtaa pienen huvimajan läpi puiston pohjoispuolella olevaan laaksoon.

Omistajansa Jesse Anttilan kanssa ulkoileva sekarotuinen Ville-koira juoksee innostuneena perään.

Mäen päältä hyppyä kuvaava Alexander Voitsehovsky kertoo ryhmän olevan filminteossa: tarkoitus on tallentaa erilaisia hyppyjä. Mukana on Venäjän johtavia lumilautailijoita.

Välillä Voitsehovsky seuraa itse mukana suksilla ja kuvaa vierestä. Ihan kuin oltaisiin oikeilla Alpeilla.

Voitsehovsky kohauttaa olkapäitään, kun häneltä kysyy mielipidettä viereisestä Lenininpuistosta. Hän kertoo saaneensa vinkin paikasta suomalaisilta ystäviltään.

"Me tulimme Helsinkiin kuvaamaan, koska täällä on valoisaa ja kaunista", hän sanoo kohteliaasti.

Snoukkaajien, koiranulkoiluttajien, pulkkamäkeä laskevien lasten ja sauvakävelijöiden lisäksi Alppilan huipulla komeilevassa puistossa näkee myös venäläisiä turisteja. Intouristin bussi on parkissa mäellä, kun sen matkustajat vierailevat katsomassa mereneläviä Linnanmäen Sealifessa.

Linnanmäen huvipuisto erottaa toisistaan vanhan Alppipuiston ja siitä 1960-61 lohkaistun Lenininpuiston. Puistoarkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema puisto rakennettiin alunperin puutarhanäyttelyn tapahtumapaikaksi. Nykyisen nimensä se sai 1970 kun V. I. Leninin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.

Lenininpuiston modernistinen komeus ei pääse talvella esille, koska sen harvinaiset kasvi-istutukset, itämaishenkiset liuskekivitasot ja Kulttuuritalolle juokseva puro ovat kaikki valkoisen peitteen alla.

Harvinaiset havupuut ja -pensaat onneksi antavat viitteen puiston luonteesta.

Puisto oli pitkään lukittuna öisin, mutta sitten siitä kaupungin rahapulan vuoksi luovuttiin. Puisto alkoi rapistua nopeasti sen jälkeen, valittaa projektipäällikkö Elina Nummi rakennusvirastosta.

"Meillä suljettuja puistoja kammoksutaan", hän sanoo.

Sulkeminen pitäisi kasviharvinaisuudet suojassa öisiltä remuajilta. "Näin meillä olisi osa luksuspuistoja", Täti Vihreäksikin nimitetty Nummi pohtii.

Lohdutus on, että nyt itäisen kantakaupungin komein puistokokonaisuus aiotaan kunnostaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi