Vesijohto paljasti Helsingissä sosiaaliluokkien asuinpaikat

Kuninkaan- kartanonsaaren opastuskierros houkutteli historiasta kiinnostuneita

 Kuinka paljon vedenpuhdistamolla työskenteli väkeä? Miksi vesimylly rakennettiin juuri tuolle paikalle? Miksi kaupunki rakennettiin aluksi väärään paikkaan?

Muun muassa nämä asiat askarruttivat Kuninkaankartanonsaarikierrokselle tulleita kaupunkilaisia. Helsingin kaupunki järjesti sunnuntaina kaksi opastuskierrosta, joissa kerrottiin kaupungin alkuvaiheista ja myös pääkaupungin vesihuollon kehityksestä.

"Helsingin siirron avulla oli tarkoitus parantaa vaikeuksiin joutunutta kaupankäyntiä. Lahdenpohjukassa sijainnut satama oli liian matala isommille aluksille kulkea", kertoo opas Marianna Karttunen.

Kierroksella tutustutaan Kuninkaankartanonsaaren ja Vantaanjoen suualueen historiallisiin rakennuksiin historian viimeisen viidensadan vuoden ajalta.

Puoli tuntia kestävän opastuksen aikana voi aistia muun muassa 1800-luvun teollisuusromantiikkaa. Vedensuodatusmiljöö vanhoine suodatinaltaineen ja pumppuineen avattiin entisöitynä yleisölle vuonna 2001 omaan näyttelyhalliinsa.

A-hallin 14 suodatinaltaassa puhdistettu vesi johdettiin aikoinaan vesijohtoverkkoon korkeapainepumppuaseman kautta. Hiekkasuodattimista yksi on tyhjennetty hiekkakerroksista.

Vesijohtovettä käytettiin alun perin pääasiassa tulipalojen sammutukseen, vaikka puhtaan juomaveden tarve oli myös kova.

Ensimmäinen vesiputki kulki aikanaan Töölöstä nykyisen Mannerheimintien linjaa kohti keskustaa.

"Kalliossa ja Sörnäisissä kaivovesi oli pidempään käytössä kuin muualla, koska siellä putkistoja ei useinkaan vedetty koteihin saakka. Siinä näkyy osaltaan eri sosiaaliluokkien asuinalueiden erot", Karttunen selittää.

Sunnuntaipäivän historiakierrokselle osallistui 12 ihmistä. "Lauantaina oli oikea yleisöryntäys. Ensimmäisellä kierroksella kävi kymmenen ja toisella jopa 16 kiinnostunutta", Karttunen sanoo.

"Tällaisia paikkoja on harvassa, ja tehdasmiljöö kiinnostaa. Vedenpuhdistustekniikassa oltiin jo aikoinaan aika pitkällä", tuumii espoolainen Simo Mäkinen opastuskierroksen loppumetreillä.

Pääasiassa yleisö on melko valikoitunutta, eli Helsingin historiaan hyvin perehtyneitä eläkeläisiä, mutta myös nuorempaa polvea mahtuu mukaan. Vanhassakaupungissa asuvaa Juhani Rinnettä kiehtoivat vanhat valurautaputkistot ja kaupungin alkuperäiset rakennukset.

Vettä ja elämää -yleisöopastuksia järjestetään Tekniikan museon aukiolopäivinä kello 13 ja klo 15.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi