ohjelmien käytettävyys on tosi paha ongelma
samuel  |  4.1.2009 10:24

Tapio Takalalle tosi paljon kiitoksia että hän on ottanut (valtionhallinnon) ohjelmistojen käytettävyyden esille!

Itse teen töitä Helsingin yliopistossa ja joudun käyttämään Webtraveller ohjelmaa usein. On aivan käsittämätöntä miten huonosti ohjelman käyttöliittymä on tehty. Sama pätee muihin ohjelmistoihin kuten Rondoon, jolla hoidetaan laskujen käsittely. Tosi paljon työaikaa palaa ohjelmien kanssa tappeluun minulta ja monelta muulta.

On todella hämmästyttävää miten tunnetut ohjelmistotalot voivat osoittaa sellaista ammattitaidottomuutta että päästävät käsistään moisia tekeleitä.

Vastaa viestiin

Helpot ohjelmat on jo keksitty
The Truth  |  4.1.2009 11:04

Helppo ohjelmistomaailma on keksitty aikaa sitten. Apple Macintosh kehitettiin jo yli 25 vuotta sitten, koska pc-logiikka oli epäkäytännöllinen. Applen koko ideologia perustuu käytettävyyteen eli helppoihin käyttöliittymiin ja inhimilliseen logiikkaan. Olen ihmetellyt kaikkien näiden vuosien ajan sitä, miten ihmiset suostuvat pc-pelleilyyn. Jotkut jopa puolustavat sitä kynsin hampain. Apple ei ole vain eri tuotemerkki tietokoneiden joukossa, vaan kokonaan eri maailma. Windows on mm. matkittu mac-maailmasta.

Vastaa viestiin

Pata kattilaa soimaa...
Omppu  |  4.1.2009 11:17

Applen ohjelmatkin (ei käyttöliittymä) ovat usein heikkoja tekeleitä. Esim. Garageband: hiiren oikealle nappulalle ei ole keksitty mitään käyttöä, vaikka siellä pitäisi olla juuri copy/paste/mark/separate jne... iMovie on ihan onneton. Sekava. Perinteinen aikajana ääniraitoinen on kaikkein paras. Quicktime oli pitkään sellainen että sitä ei saanut suurennettua koko ruutuun kuin lisäohjelmalla.

Vastaa viestiin

Taju päätösten vaikutuksista ei välity
Turikois-Etkijä  |  4.1.2009 11:33

Monenlaiset hallinnolliset asiat tehdään yhä enemmän itsepalveluna työpaikoilla. Vaivana on paitsi ohjelmistojen jäykkä käytettävyys - sekin aivan tarpeeton lisäriesa - myös pakko tuntea matkustusohjesäännöt, taloushallinnon määräykset, byrokraattien erityisterminologia, ohjelmien ja tietoverkkojen debuggaaminen, ennakkopäätökset siitä mihin tarvikekategoriaan tutkimusprojektille hankittava rupikonnansylki ja pyörivät taikalyhdyt EU-käytännössä luokitellaan, muunmuassa. Iso määrä juridis-hallinnollista erityistietoa (josta osa lienee lisäarvoa tuottamatonta kitkaa) pitäisi hallita oman varsinaisen ammattialan päälle. Samalla kun perusammattitaitoonkin kuuluisi hallita yhä laajempi joukko erityistaitoja.

Ensin tehdään päätös itsepalvelutyöstä X esim Valtiokonttorissa, sitten määräys kulkee alaspäin läpi ministeriöiden, tietohallintojohtajien ja eritasoisten päälliköiden aina ohjelmiston rivikäyttäjälle asti. Rivikäyttäjä toteaa että asia joka ennen hoitui 10 sekunnissa vaatii nyt minuutin, paitsi ongelman sattuessa joka estää eteenpäin pääsyn kuluu tunti dokumentaatiota läpikahlatessa ja soittoina ylläpitäjille. Rivikäyttäjä valittaa narisee tiiminvetäjälle että ohjelma alentaa tuottavuutta ja sen käyttö syö samoja henkisiä ongelmanratkonta- ja muistiresursseja joiden pitäisi riittää varsinaiseen työhön. Tiiminvetäjä puhuu asiasta aluepäällikölle, joka ottaa asian esiin ylemmän johtajan kanssa sikäli kun JoRyn agendaan mahtuu. Ylempi johtaja mainitsee asiasta tietohallintojohtajalle jollei asia unohdu muiden tehtävien vuoren alle. Tietohallintojohtaja on 'sitoutettu' ohjelmiston käyttöönottoon, ja Valtiokonttoriin asti kantautuu vaimeata vikinää jos sitäkään. Prosessille olisi osuva nimi 'homeopaattinen vastuunkanto'.

'Sokko-ohjaus' ilman palautetta on riesana monessa muussakin asiassa kuin vain hallinnollisisten ohjelmistojen käyttöönotossa. Hulluinta on että ohjelmistojen ja tietoverkkojen tehokkaalla käytöllä olisi oikeasti mahdollista saada aikaan ajansäästöä, turhan vaivan vähentämistä ja lisävaurautta. Kuka kuvittelee että toiminta tehostuisi tai säästöjä saavutettaisiin sillä että kallispalkkainen spesialisti opettelee varsinaisen työnsä ohella vaikkanytsitten tekemään matkalaskuja ja tappelemaan Travel-ohjelman erityiskummallisuuksien kanssa, sen sijaan että asian hoitaisi nopeammin matkasihteeri jolla on tuoreena muistissa niin matkustusohjesääntö kuin kikat jolla ohjelmistobugin vuoksi lukkoon juuttunut Travel-matkalasku saadaan auki?

Vastaa viestiin

Yliopistobyrokratiaa
Professori  |  4.1.2009 11:38

Harvoin saa lukea niin täyttä asiaa kuin Tapio Takala kirjoitti yliopistojen tietokoneohjelmista, ja sen lisäksi tulee vielä muu yliopistobyrokratia. Ei kannata odottaa suuria innovaatioita kun tutkijan aika kuluu erilaisten tietokoneohjelmien opettelussa ja manaamisessa - ja niitä on paljon. Kaikkea tekemistä ja tekemättä jättämistä kontrolloidaan. Huvittavinta on, että esimerkiksi työajallemme asetetaan tarkat rajat (1600 tuntia) ja se pitää jakaa opetuksen, tutkimuksen, hallinnon, yhteiskunnallisen aktiviteetin yms välille. Todellisuudessa aktiivinen kansainvälinen tutkija tekee lähes kaksinkertaisen määrän työtunteja, mutta niitä vaan ei saa raportoida.

Omalla kohdallani tutkimukseen jäi kirjattavaksi alle 100 tuntia vuodessa, vaikka todellisuudessa tutkimus vie lähes toiset 1600 tuntia. Eihän tässä sinällään mitään ongelmia olisi, mutta ne syntyvät kun työaikaamme pitäisi riittää myös EU-projekteihin. Olemme aktiivisia EU-projekteihin osallistujia, jotka taas pitää raportoida niin, että työtunteja on käytetty myös näihin tutkimuksiin - tämä vaaditaan auditointia varten. Pelleilemme lukemattomien vastaavanlaisten pikkuasioiden kanssa, joihin helposti saisi kulumaan koko 1600 tuntia.

Enää ei tiedä itkeäkö vai nauraako. Yliopistoilta odotetaan suuria innovaatioita ja korkeaa asemaa kansainvälisillä ranking-listoilla, mutta kapuloita lyödään rattaisiin vinhalla vauhdilla - viimeisin oli Takalan mainitsema Travela-ohjelma. Ja kaiken lisäksi Valtion Tuottavuusohjelman tarkoituksena on poistaa viimeisetkin avustavat henkilöt yliopistojen palkkalistoilta

Vastaa viestiin

Ohjelmistot 80-luvun ajattelua
Laitosjohtaja  |  4.1.2009 11:48

Joudun lähes päivittäin johtajan ominaisuudessa taistelemaan valtionhallinnon ohjelmistojen kanssa. Perusongelma mielestäni on siinä, että ohjelmien käyttäminen edellyttää usein kymmensivuisten ohjekirjojen lukemista. Ollaan siis PC-maailmassa kuten joskus MS-DOS-aikana... Esimerkiksi ESS-ohjelmassa tulee tietää, että ryhmähyväksynnän alta pääsee katsomaan millaisia uusia hyväksyttäviä on tullut. Tai SOLE-ohjelmassa käsite projekti tarkoittaa kahta aivan eri asiaa...

Peruskäytön tulisi onnistua ruudulla näkyvien ohjeiden varassa. Erikoistapauksissa ohjekirjaa voisi (vastahakoisesti) katsoa.

PS. Mac-PC-sotaa tästä on turha tehdä. Totta kyllä on, että valtionhallinnon ohjelmistojen käyttäminen Macilla on tehty sen verran hankalaksi, että käytän Windows-konetta tähän (ja vain tähän) tarkoitukseen.

Vastaa viestiin

Näin
Selvitysmies  |  4.1.2009 11:58

No tuo ei nyt oikein ollut totta mitä kirjoitit.

Tuo käyttöliittymä on oikeastaan Xeroxin kehittämä.

On totta että Mac käyttöliittymä on filosofialtaan erilainen, mutta ei mitenkään ylivertainen. Myös mikä tahansa ohjelma voidaan tehdä noudattamaan tuota käyttöliittymämallia. Mac ei ole ratkaisu tuohon alkuperäisessä kijoituksessa esitettyyn ongelmaan.

Ongelmana julkispuolella on hovihankkijat ja toisaalta niiden kykenemättömyys uudistua ja toisaalta tarve ansaita. Mitä enemmän ominaisuuksia laittaa (hankintamääritysten lisäksi) ohjelmistoon, sen enemmän sillä tienaa.

En tiedä käsitellyn matkalaskuohjelman tekijää tai voi väittää edes tuntevani sen logiikkaa. Mutta uskoisin, että siinä on yritetty yhteen ohjelmaan sulloa kaikki vaihtoehdot, jotta se kävisi kaikille. Siinä ei huomioida sitä että käymällä kaikille se lyö useimpia korville. Tämä on aika yleistä hallinnon sovelluksien kohdalla. Hallinnossa ollaan totuttu listoihin, tileihin ja tyypityksiin joita ei "reaalimaailmassa" kovinkaan paljoa mietitä. Tätä kirjanpitäjätyyppistä periaatetta viedään sitten tietotekniikkalla suoritettavaksi. Huomattava on että olemassa olevat rutiinit tehdään tietotekniikalla, sen sijaan että toimia kehitettäisiin samalla. Eli tilaaja ei näe omissa toimissaan mitään vikaa, ja vaatii sitten muut tekemään samalla tavalla kuin on itse tehnyt. Eli käyttäjät pannaan tekemään tallentajan työt.

Ohjelmiston käyttöliittymän tekeminen ei ole yksinkertainen asia. Siihen tulee panostaa huomattavasti, mutta siitä huolimatta aina joku on tyytymätön. Ei Mac käyttöliittymäkään ole kaikille "ihanuus". Esimerkiksi voin sanoa että ko. käyttöliittymä ei minulle ole kovin mieluinen. En löydä tarvitsemaani. Itse olen yleensä muokannut ympäristöni haluamallani tavalla, ja siihen ei taas Mac ole tahtonut aina venyä.

Vastaa viestiin

It should work ...
JusSi  |  4.1.2009 12:02

Kiitokset Tapio Takalalle erinomaisesta tuuletuksesta. Travel ei ole ainoa juttu, joka yliopistolla ja koulumaailmassa ihmetyttää. Talousvaikeuksissa kamppailevat koulut pitävät kynsin hampain kiinni huonosti toimivista ja kalliista ohjelmista, vaikka toimivia, helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja on tarjolla pilvin pimein.

Kävin joku aika sitten tutustumassa Lieksan kaupungin koululaitoksen it-ratkaisuyihin. Siellä oli heitetty kalliit Windows koneet menemään ja siirrytty Linux -pohjaiseen at- -järjestelmään. Tämä on tuonut säästöjä, mutta ennen muuta parantanut pedagogiikkaa. Nyt jokaisessa kouluuokassa on älytaulu, johon on integroitu kaikki mitä tarvitaan. Ei enää erillistä piirtoeitintä, videotykkiä, televisiota, DVD soitinta jne. vaan yksi helppo ja intuitiivisesti selkeä taulu, jonka kautta kaikki tarvittava saadaab käyttöön.

Ja oppilaat pitävät erittäin nopeasti käynnistyvistä LTSP -tietskoista, joihin he pääsevät kaikilta koulun ja kirjaston koneilta. It just works -filosofiaa.

Hämmästyttää, että tällaisten toimivien ratkaisujen sijaan pidetään yllä hankalia, kalliita ja epätoimivia käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja. Yliopisto on tässä omaa luokkaansa niin kuin Takala hyvin osoittaa ...

Vastaa viestiin

Tarkoitus
Jämähtäneet  |  4.1.2009 12:12

Televisiossakin kun haastatellaan yliopisto maailman henkilöitä, he pitävät oikeina tietokoneina näitä vaikeita vanhan aikaisia systeemejä. 2 metrin halkaisija mittaisia kiintolevyjä, numeroilla ohjelmoitamia koneita ym.. Sen takia niillä aloilla on nämä vaikea selkoiset ohjelmistot.

Helppo käyttöiset ohjelmistot eivät heistä kuulu tietokone maailmaan, rakentavat tarkoituksella vaikeita mielipuolisia ohjelmistoja.

Vastaa viestiin

Paljon työaikaa kuluu hukkaan
IT-jumppaaja  |  4.1.2009 12:23

Valitettavasti käytettävyysongelmat eivät ole pelkästään valtiohallinnon etuoikeus vaan esim. kansainvälisissä yrityksissä saattaa tietokoneen työpöydälle tupsahtaa varsinainen tekele, jonkinlainen sampo. Siinä meneekin ympäri telluksen muutaman ihmisen työpanos työkalun toiminta-arvoitusta ratkottaessa. Näkee heti, ettei sen tekijällä ole ollut lainkaan tietoteknistä osaamista eikä käytännön järkeä, vaan tekele lienee jonkinlainen vanha harjoitustyö atk-peruskursseilta.

Jos käyttäjien tarpeita ja ohjelmiston käytettävyyttä ei oteta huomioon jo ohjelmistoja suunniteltaessa eikä käyttäjän edustajat ole mukana eri tietoteknisissä prosesseissa, samanlaisia sampoja saamme jatkossakin työpöydillemme.

Vastaa viestiin

Epäpätevät hankinnat
Hannu Salmi  |  4.1.2009 12:27

Hyvä Tapio,

Sillkkaa asiaa, jota tämän keskustelun kommentit ovat höystäneet niin hyvin, etää eipä ole paljoa lisättävää.

Tuntuu vain siltä, että keskustelun käynnistäjäksi tarvitaan tosiaan alan arvovaltainen asiantuntija käytettävyydestä ja tietotekniikasta, jottei valittajaa leimata epäpäteväksi tietotekniikan vastarannankiiskeksi!

- Itse tartuin yliopiston WebTravelleriin innolla: vihdoin paperiton lasku... ...systeemi on kaattunut kolme kertaa, ja joka kerta laskun tekmeinen on koitunut lopulta hallinnon osalle - aperiversiona! Huh, tuota tuhlatun ajan määrää.

Eräs tekijä tässä on, että ohjelmistojen ostajat - sekä julkishallinnossa että yksityispuolella - eivät hallitse työtään vaan suostuvat näihin tekeleisiin. eikö niille vaadita mitään takuuta tai korvauksia. Jos olisi ostettu mikä tahansa muu viallinen laite, nin se se menisi takuun ja palautusoikeuden piikkiin. Jopa sähköisen äänestyksen mokia hyssyteltiin tosi pitkään.

Koetin tuossa keksiä jotain konkreettista toimenpidettä Tapion aloittaman julkisen keskustelun lisäksi.

Onko muilla EHDOTUKSIA!!!

Vastaa viestiin

Travel-katastrofista
tutkija  |  4.1.2009 12:29

Kiitos Tapio Takalalle Travel ym. "palveluihin" liittyvien ongelmien nostamisesta esille. Omassa yliopistossani ollaan hiljattain siirrytty Travel "matkanhallintaohjelman" käyttäjiksi. Yliopisto järjestää useita tunteja kestäviä koulutustilaisuuksia henkilökunnalle Travel-ohjelmaan liittyen. Mutta koulutuskaan ei takaa, että ohjelman saisi toimimaan, sillä vika ei ole käyttäjässä, vaan surkeassa ohjelmassa.

Vanhanmallisen paperisen A4-matkalaskun täyttämiseen meni aikaa noin minuutti. Travelin (tai Webtravelerin) suhteen puhutaan pahimmillaan tunneista. On selvää, että kyseiset ohjelmat vähentävät työmotivaatiota ja oikeaan työhön käytettävää aikaa yliopistoissa ja muualla. Travelin kaltaisesta ohjelmasta hyötyvät käsittääkseni ainoastaan ohjelman tuottaja ja myyjä. Kyse on kansallisen tason ongelmista, pelkästään Travel-ohjelmalla on Hesarin tämän päiväisen artikkelin mukaan yli 80000 käyttäjää.

Sinänsä surkeata, että yliopistolla menevät läpi UPJ:t, Travel-ohjelmat, työajanseurannat ja muut "innovaatiot", vaikka niihin liittyvät ongelmat ovat yleisessä tiedossa. Tapio Takalan esimerkin mukainen kollektiivinen vastarinta on ainoa keino, jolla tämän kaltaisiin älyttömyyksiin voidaan saada muutosta.

Vastaa viestiin

Kiireessä kyhättyä
Ohjelmointiakin opiskellut  |  4.1.2009 12:38

Kyllä nämä ohjelmiston irvikuvat rasittavat nykyään duunariakin. Omakohtaisesti voin kehottaa karttamaan Visma L7 (ent. Liinos)-"toiminnanohjauksen kokonaisjärjestelmä" (vrt. SAP). Ilmeisesti lähdekoodi jonkinmoista spagettia kun eivät ole kyenneet päivityksissäkään korjaamaan iänikuisia bugeja, ulkoisen ilmeen kohentamiseen sen sijaan tunnutaan panostettavan. Tietokantamoottori tuntuu olevan ainut vakaa komponentti tässä ohjelmistossa, mutta se ei olekaan kotimaista "laatua".

Eniten mättää automatisoinnin puute, vaikka helposti luulisi että se on juuri olennaista tämänkaltaisissa ohjelmistoissa. Esim. teen viikottain 8 tuntisia päiviä, mutta ohjelma antaa syöttää vaikka 20 tuntia päivälle (sekavuuden ja erään päiväys-bugin johdosta), sama pätee myös valmistuneisiin kappalemääriin, jotka voivat olla vaikkapa murto-osia. Tämäkö on sitä tekoälyä? Tyystin puuttuvat myöskin kaikki oletusarvot, eikä niitä saa mistään syötettyä. Tuntien listauksessa väärän kohdan valitseminen saattaa johtaa ns. silmukkaan eli pois pääsee vain kaatamalla koko ohjelmiston.

Vastaa viestiin

Ongelma ostossa, ei hovihankkijoissa
Projektipäällikkö  |  4.1.2009 12:38

Kieltämättä julkispuolen hovihankkijoiden marginaalit ja projekteihin kirjatut työmäärät ovat hulppeita, mutta merkittävämpi ongelma on kyllä valtiolla oston puolella. Hyvin selkeästi ohjelmistojen vaatimusmäärittely epäonnistuu surkeasti, se tehdään liiaksi top-down -lähestymistavalla, eikä niissä oteta tarpeeksi huomioon ohjelmiston todellisia käyttäjiä.

Esimerkiksi tuossa Travelissa olisi pitänyt ottaa kymmeniä todellisia matkalaskuja, miettiä läpi koko prosessi miten ne kirjataan, ottaa puolisen tusinaa ruohonjuuritason käyttäjää (eli tutkijaa/opettajaa/professoria) ja seurata miten he kirjaamisessaan onnistuvat. Sama koskee lukuisia kurssien järjestelyjä (opetusohjelmaan vieminen, opiskelijoiden informointi, tilanvaraus, tenttijärjestelyt, suoritusten kirjaus, jne.). Tai minkälainen prosessi on ostaa 50 e:n kirja Amazonista omalle tutkimusprojektille.

Työajanhallintajärjestelmä HALLI on tietysti oma lukunsa, koska ohjeistuksesta johtuen HALLI ei ole työajan hallintaa vaan laskutuksen kohdentamista. Monia ruohonjuuritason hallinnollisia tehtäviä (esimerkiksi HALLIn käyttämistä) ei ole mahdollista kirjata käytettyyn työaikaan, Työaikaan ei myöskään voi kirjata työmatkan aikana sylimikron kanssa tehtyä tutkimustyötä tai opetuksen valmistelua, mutta samaisen sylimikron vartioiminen sensijaan on aivan käypää työaikaa. Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni...

Vastaa viestiin

Yksi perusongelma edelleen on...
Pekka Klaukkalasta  |  4.1.2009 12:58

...että ohjelmia tekevät paljolti itseoppineet nörtit, ja varsinaisen ohjelmistotekniikan koulutuksen saaneet ovat vähemmistö varsinaisessa koodaustyössä.

Nämä nörtit ovat kiinnostuneita kaikista vilkkuvista valoista, ulkoasusta ja muista jipoista, joita he saavat ohjelmiinsa upotettua, eivät siitä että esimerkiksi kuuluisa Mouhijärvenkin mummo osaisi melko nopeasti ohjelmaa käyttää.

Projektia vetävällä on yleensä täysi työ saada homma valmiiksi ajallaan, jonka lisäksi hänen täytyy tässä tilkkutäkin kokoamisessa toimia henkilöstöpäälikkönä, ihmissuhdepsygologina ja omata monia muitakin vaativia ominaisuuksia, jotta homma pysyy edes jotenkuten liitoksissaan.

Kaiken kaikkiaan, olen sitä mieltä että kaikkien ohjelmistoprojektien " Ukko Ylijumalana" pitäisi istua selväjärkinen ja tinkimätön kaveri, jonka ainoa tehtävä olisi koko ajan herätellä alaisiaan houreistaan ja muistuttaa kenelle ja miksi ohjelmaa tehdään. Hän ei missään nimessä saisi olla ATK nörtti, vaan hänen tärkein avunsa olisi jo mainittu selväjärkisyys.

Vastaa viestiin

travel on tosi huono
jarppa vaan  |  4.1.2009 13:07

Samat kommentit tuosta Travelista, matkalaskun tekemiseen menee yleensä ainakin tunti, silti joutuu pyytämään apua ohjelman pääkäyttäjältä jotta ilman ei tulisi toimeen. Ohjelmassa on kaikki virheet joita käyttöliittymäohjelmissa voi yleensä olla. Kuvaa tekijöiden ammattitaitoa hyvin.

On käsittämätöntä miten tuollainen Travelin kaltainen ohjelmisto, joka on vielä hyvin yksinkertainen on saatu firmoihin myytyä. laskin joskus että paperille tehty matkalasku kaikkinen lisätietoineen sopi hyvin A5 kokoiselle lapulle, täytettäviä kenttiä oli noin 15..20, lisätiedot alle ja kuittaus pomolta. Lisäksi tätä matkalaskua pystyi täyttämään jo matkan aikana jolloin lisätiedot tulivat oikein. Ei onnistu Travelin kanssa.

Itse en edes työskentele julkispuolella, noita huonoja ohjelmia on tungettu myös oikealla rahalla pyöritettäviin firmoihin.

Kirjoittaja mainitsi myös tuon tuntikirjanpitoohjelman. Vastaavia huonoja 'tekeleitä' on monessa firmassa. Yleensä niitä ei pysty kukaan töitä normaalisti tekevä ihminen täyttämän järkevästi koska päivän tuntien raportointiin menisi ainakin puoli tuntia sitä raportoitavaa työaikaa. Tuon takia tuntikirjanpito on yleensä jonkilaista luovaa sinnepäin touhua.

-80 luvulla tällaisia ohjelmia ei olisi hyväksytty koska 'kellokallet' olisivat todenneet ett ne vievät liikaa aikaa. Muistan joskus että pahvisen kellokortin täyttöön varattiin vain pari minuuttia päivässä.

Tuottavuusohjelman voisi alkaa siitä että tuollaisten huonojen ohjelmien käyttö vain lopetettaisiin.

Joku muu saa kirjoittaa kuinka huonoja ovat

- Projektiraportointityökalut
- kontaktitieto ja sähköpostiohjelmat
- intranet yms. työkalut

Kun ylläoleviin lisätään vielä toimimaton lähituki ongelmien selvittämisessä niin helposti on tuhlattu 30% työajasta asioihin joita kenenkään ei edes tarvitsisi tehdä.

Kuulin juuri että jossain oli päiväkodissa vaadittu että paperisia palautelappuja vanhemmille ei enää saisi käyttää vaan ne pitäisi lähettää sähköpostilla vanhemmille. Tuokin aika on päiväkotitätien oikeasta työstä pois ja varmasti noiden lappujen kirjoittaminen käsin on nopeampaa ja helpompaa + vähemmän altista väärille tulkinnoille.

Vastaa viestiin

Käytettävyyssuunnittelu laiminlyöty
ItseAjatteleva  |  4.1.2009 13:21

Olen samaa mieltä siitä, että ohjelmistot ovat tarpeettoman monimutkaisia. Tämä koskee sekä valmisohjelmistoja että räätälöityjä sovelluksia.

Ongelma lähtee liikkeelle ostajasta, joka haluaa ulkoistaa asian mahdollisimman kauas itsestään. Valmisohjelmiston valinnassa hinta näyttelee pääosaa. Ostajan puolella kuunnellaan käyttäjien edustajina yleensä vain taloushallinnon edustajia, joille on tärkeää saada kaikki kirjanpidolliset koukerot paikalleen. Tavallisen peruskäyttäjän ongelmat unohdetaan. Räätälöidyssä sovelluksessa vaatimusmäärittelyn heikko laatu paljastuu vasta kun sovellus pitkien vaiheiden jälkeen otetaan käyttöön. Sielläkin hinnan keskeinen vaikutus päätöksenteossa tulee vahvasti esiin.

IT-alalla kyllä tiedetään miten asia pitäisi tehdä, mutta kilpailutusten jälkeen voittajana selviää joku joka on oikonut mutkat saadakseen kaupan. Hyvä käyttöliittymä on useimmiten yksinkertaisempi ja siten jopa halvempi, mutta työvaiheet painottuvat enemmän käyttäjien toiminnan analysointiin ja käyttäjän ja tietokoneen vuorovaikutuksen suunnitteluun.

Vastaa viestiin

Ohjelmia kystä kyllin
Johannes  |  4.1.2009 13:25

Ojelmia löytyy joka lähtöön. On enemmän tai vähemmän hankalia. Jokaista oppii käyttämään jotenkin, jos malttaa perehtyä oppimaan oikein ajan kanssa. Monilta puutuu kuitenkin sitä aikaa ja lisäksi hermot on kireellä muutenkin.

Entisaikaan noidutuin kone oli moottorisaha. Nyt tämän tittelin haltijana on jo pitkään ollut mikrotietokone.

Ongelmia ja buuki buukeja löytyy niin ohjelmista kuin ohjelman käyttäjistä. Hyvästäkin ohjelmasta ja koko koneesta tulee riesa, kun siihen pesiytyy jonkun älykääpiön levittämä haittaohjelma.

Ohjelmien yhteensopivuudessa on toivomisen varaa. Eri ohjelmilla ja eri versioilla tehdyt tiedostot eivät aukene sille lähetetyn tiedoston vastaanottajalle ollenkaan. Esim. Vanhalla versiolla tehty Open Office ohjelma ei aukea normaalissa Woordissa. Paitsi, jos tiedoston tallettaa pelkäksi tekstilitaniaksi, jolloin kaikki tekstinkäsittelyn hienoudet häviää. Mitä hyötä tällaisesta on esim. työpaikkaa netin välityksellä haettaessa?

Vastaa viestiin

Julkinen vastuu
Turikois-Etkijä  |  4.1.2009 13:30

Lasse Skog:in tai vielä mieluummin jonkun varhaisemman vastuunkantajan haastaminen julkiseen keskusteluun esimerkiksi Takalan kanssa siitä kuinka Valtiokonttori on onnistunut tähänastisissa IT-toimissaan ja kuinka tilanne on tarkoitus jatkossa mullistaa parempaan suuntaan? Tämmöinen olisi oiva aihe TV:n ajankohtaisohjelmille.

http://www.valtiokonttori.fi/Public/defa ult.aspx?contentid=27899

Vastaa viestiin