11.5.2008
"Suomi epäonnistunut kotouttamisessa"
Onko ystäväpiirissäsi yhtään maahanmuuttajaa?
Keskustele aiheesta
Milloin suomalaisen äidin ja kenialaisen isän lapsesta tulee "suomalainen"? Muuttuvatko Suomeen asettuneet somalialaiset ja kiinalaiset sukupolvien mittaan suomalaisiksi vai pysyvätkö he ulkomaalaisina, vaikka olisivat asuneet Suomessa kymmeniä vuosia ja saaneet Suomen kansalaisuuden?
Maahanmuuttajista odotetaan Suomen vinoutuneen ikärakenteen oikaisijoita ja vapautuvien töiden tekijöitä. Väitämme, ettei Suomi ole vielä valmis ottamaan vastaan maahanmuuttajia, sillä muuttajia ei hyväksytä yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi. Kotouttaminen vie aikaa, ja sen kuluessa tulijat on saatava kantaväestön kanssa samalle viivalle paitsi lainsäädännön tasolla myös arjessa.
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teos kuvaa meidän suomalaisten historiaa aikana, jolloin valta oli varakkaalla väestönosalla, joka tiesi, mikä on köyhälle torpparille parasta. Maahanmuuttajat ovat meidän aikamme torppareita.
Suomen on panostettava maahanmuuttajataustaisten ihmisten kotouttamiseen enemmän, jotta heistä tulisi täysivaltaisia kansalaisia. Lisäksi on tärkeätä tukea maahanmuuttajataustaisten kansalaisten poliittista osallistumista ja valintaa poliittisiksi päättäjiksi.
Suomen väestönkasvusta 56 prosenttia on maahanmuuton synnyttämää. Vuonna 2006 muuttajista yli puolet saapui EU:n alueelta, noin 17 prosenttia Aasiasta, 11 prosenttia Venäjältä ja seitsemän prosenttia Afrikasta. Muuttajat ovat parhaassa työiässä olevia ihmisiä. Valtaosa heistä asettuu asumaan pääkaupunkiseudulle.
Jos muuttajien kotouttaminen epäonnistuu, hinta on kova.
Ruotsissa on lähiöitä, joissa harva asukas puhuu ruotsia. Ruotsalaiset ovat joukkopaenneet kaupunginosasta. Tilalle ovat tulleet maahanmuuttajat, jotka ovat eristäytyneet valtaväestöstä. Lapset perivät työttömien vanhempiensa turhautumisen. Perheiden aika kuluu katsomalla kotimaan televisio-ohjelmia lautasantennin avulla. Vanhemmat eivät saa osaamistaan vastaavaa työtä, siihen liittyviä tuloja eivätkä yhteiskunnallista asemaa. Tätä sosiaalista alenemista he eivät ehkä osanneet aavistaa kotimaassaan.
Euroopassa maahanmuuttajien määrän kasvu on synnyttänyt siirtolaisvastaisia puolueita, jotka ovat menestyneet myös vaaleissa, kuten viimeksi tapahtui Italiassa. Julkisessa keskustelussa maahanmuuttajat on nähty herkästi uhkana, joka synnyttää työttömyyttä ja romahduttaa maan hyvinvoinnin. Tutkimusten mukaan uhkakuvat eivät pidä paikkaansa.
Suomi on vasta varsin lyhyen aikaa ottanut vastaan maahanmuuttajia, kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Palvelusektori on tarjonnut pienipalkkaista työtä heikosti kieltä osaaville muuttajille, mutta nyt maahanmuuttajia tarvitaan ammattitaitoiseksi työvoimaksi, julkisten palveluiden ylläpitäjiksi ja pk-yrittäjiksi.
Teimme tutkimuksen monikulttuuristen nuorten kansallisesta identiteetistä. Nuoret olivat asuneet Suomessa suurimman osan elämästään ja suorittaneet peruskoulun, mutta he eivät tunteneet itseään suomalaiksi tai edustavansa valtaväestöä. He kokivat olevansa hyvässä mielessä kahden kulttuurin ihmisiä, huonossa mielessä taas väliinputoajia. Nuoret tunsivat edustavansa uudenlaista kulttuuria. Heille oli myös kehittynyt kyky sopeutua ja vaihtaa identiteettiään.
Nuorten putoaminen kahden kulttuurin väliin synnytti ristiriitaa yhteisön asettamien toivomusten ja valtakulttuurin tapojen välillä. Perheen sisäiset jännitteet liittyivät usein vanhempien ja heidän lastensa eritahtiseen sopeutumiseen. Vanhemmat, jotka eivät opi maan kieltä eivätkä ole työelämässä, pyrkivät elämään perinteisen kulttuurinsa mukaisesti. Myös ystäväpiiri kontrolloi nuorten "suomalaistumista". Nuorta saatettiin haukkua "suomalaisten nuoleskelijaksi" ja pojan suomalaistunutta käytöstä "ämmämäiseksi".
Islaminuskoisten nuorten elämässä uskonto on tärkeässä asemassa. Siihen perustuvat heidän arvonsa ja käytöstapansa ja myös perheen sisäinen hierarkia. Nuorten on valittava puolensa, kun suomalaisten kaverien tekemiset ovat liikaa ristiriidassa islamin oppien kanssa. Uskonnosta ja pukeutumissäännöistä he hakevat itselleen identiteettiä.
Suomalaiseen kotouttamispolitiikkaan on saatava radikaali muutos. Meidän on ymmärrettävä, että maahanmuuttajat eivät tule Suomeen tyhjänä tauluna, jolle vasta me kerromme, mitä on tieto ja viisaus. Meidän on osattava paremmin hyödyntää sitä, mitä heillä olisi annettavana, jotta voimme rakentaa yhdessä parempaa kansalaisyhteiskuntaa.
Muuttajat saapuvat perheen kanssa. Päiväkotien ja koulujen henkilökunta on saatava tiiviimmin mukaan kotouttamistyöhön, sillä he kohtaavat eturintamassa maahanmuuttajalapset. Kun ummikko lapsi lähetetään luokkaan, jossa opettajan odotetaan opettavan lasta, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan, tilanne on haastava sekä opettajalle että oppilaalle.
Meidän suomalaisten on tehtävä työtä omien asenteidemme kanssa.
Päiväkotien ja koulujen koulunkäyntiavustajien ja opettajien virat on avattava paremmin myös maahanmuuttajataustaisten ihmisten haettaviksi. Ihmisten lähtömaassaan suorittamat tutkinnot voidaan muuntokoulutuksen avulla hyväksyä virkoihin kelpoisuuden antavina tutkintoina. Työhönottotilanteessa on noudatettava reiluja sääntöjä. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on palkattava poliisin ja pelastuslaitoksen palvelukseen.
Lapset ja nuoret on saatava viihtymään yhdessä myös vapaa-ajalla. Tällä hetkellä nuoret eriytyvät ryhmiin oman kulttuuritaustansa mukaan. Urheiluseurojen työtä monikulttuurisuuden puolesta on tehostettava. Helsingin kaupungin on urheilutilojen ja taloudellisten tukien jaossa otettava huomioon urheiluseuran nuorisotyö monikulttuurisuuden hyväksi.
Tutkimuksemme nuoret eivät kokeneet Suomea vieraaksi eivätkä suomalaista kulttuuria vastenmieliseksi. Kiritiikki liittyi siihen, että he tunsivat tulevansa eri tavoin kohdelluiksi kuin valtaväestö. Täydellistä suomea puhunut somalipoika kutsuttiin puhelimitse työhaastatteluun, mutta pojan saavuttua paikalle työpaikkaa ei enää ollutkaan.
Nuoret uskoivat voivansa sopeutua paremmin Suomeen, jos rasismia olisi vähemmän. Heistä oli väärin, kun joidenkin epäonnistumiset pantiin koko monikulttuurisen yhteisön kannettavaksi.
Haastattelemamme nuoret toivoivat, että suomalaiset olisivat avomielisempiä eri kulttuureita kohtaan. Vain hyvin harva heistä oli voinut peruskouluaikanaan kertoa omasta kulttuuristaan tai edes siitä, miksi heidän perheensä oli joutunut pakenemaan kotimaastaan.
Meidän on ymmärrettävä se, että nuoret haluavat olla ennen kaikkea nuoria ja elää omaa elämäänsä. He eivät halua olla iankaikkisesti maahanmuuttajia.
MIRJA TALIB
PÄIVI LIPPONEN
Talib on kasvatustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Lipponen on filosofian tohtori ja sosialidemokraattien kansanedustaja.
Keskustele aiheesta
|
|
"Me suomalaiset", paitsi Talib ja Lipponen
L.A.S. | 11.5.2008 9:26
|
|
Lehdet ovat viidentoista vuoden ajan selittäneet, että "me suomalaiset" olemme rasisteja. Tämä tietysti estää tutustumasta maahantulijoihin. sillä välttääksemme rasistileimaa tyydymme ainoastaan nyökkäämään ulkomailta tulleelle naapurille, koska muu tulkittaisiin heti rasismiksi, ylimielisyydeksi, holhoamiseksi tai muuksi Mirja Talibin ja Päivi Lipposen havaitsemaksi käyttäytymisvirheeksi.
En tiedä, auttaako "meidän suomalaisten" kritisoiminen maahantulijoiden asemaa. Voimme luetella monia maahanmuuttajien kokemia ikäviä asioita: humalaiset huutelevat, työpaikan saa joku toinen, naapurit valittavat metelistä eivätkä sukuhistoriat kiinnosta muita. Tosin sama koskee myös suomalaisia alkuasukkaita. Toisen polven maahanmuuttajilla on samanlaisia ongelmia kuin suomalaisten siirtolaisten jälkeläisillä Ruotsissa vuosikymmeniä sitten. Onko vertailuja suoritettu ja pyritty ottamaan oppia?
En tiedä, ovatko kaikki maahanmuuttajat yhtä säälittäviä kuin Talib ja Lipponen haluavat uskoa. Naapuristossani asuvat muualta tulleet tuntuvat viihtyvän Espoossa. Ulkomaalaisia tapaa eri yhteyksissä, myös yhdistyksissä ja harrastusten parissa, eivätkä he vaikuta "torppareilta". Monissa ammateissa on maahanmuuttajia, jopa hammaslääkärinikin on Lähi-Idästä.
Varmasti maahantulijoilla on ongelmia. Niin on kenellä tahansa joka vaihtaa asuinpaikkaansa maasta toiseen., ja tämä kannattaisi selittää niin tulijoille kuin heidän vastaanottajilleen. Myös tutkijoille, jotta he paneutuisivat asioihin, pyrkisivät pintaa syvemmälle, eivät sortuisi populismiin, ymmärtäisivät että työpaikan saaminen on alkuasukkaillekin vaikeaa, ja että naapurien kanssa - humalaisista ja huligaaneista puhumattakaan- voi kenelle tahansa suomalaisellekin tulla hankaluuksia.
Aikoinaan maahanmuuttoviranomaisten toimista yritettiin keskustella, mutta kaikki kriittiset äänenpainot leimattiin rasismiksi. Myöhemmin ovat viranomaiset myöntäneet että virheitä tuli silloin tehdyksi. Eivät viranomaiset, poliitikot ja lehtikirjoittajat ole vieläkään virheettömiä. Myönteistä kuitenkin on että keskinäisen kissanhännänvedon sijaan ulkomaalaisasioiden käsittely pyritään vihdoinkin keskittämään yhden ja saman ministeriön alaisuuteen. Tutkijoiden kannattaisikin seurata yhteiskunnallista kehitystä, maahanmuuttopolitiikkaa ja viranomaisten toimintaa eikä tyytyä vain kanssaihmisten haukuskeluun.
|
|
|
|
|
|
Ison maahanmuuttajamäärän...
J. Virtanen | 11.5.2008 10:35
|
|
....kotouttaminen ei ole onnistunut yhdessäkään eurooppalaisessa (hyvinvointi)valtiossa. Ruotsi, Ranska, Tanska, Saksa jne. Puheet maahanmuuttajista työvoimapulan ratkaisijoina ja lisäarvoa tuottavina huippuosaajina ovat osoittautuneet pupuksi.
Jo nyt Itä-Helsingin lähiöihin pumpataan isot määrät verovaroja paikkaamaan ongelmia. Ratkaisua ei ole näkyvissä - edes teoriassa. Mikä saa uskomaan, että Suomessa olisi onnistumisen mahdollisuudet?
Jos maahanmuuttoa halutaan jatkaa, pitää siirtyä maahanmuuttajien pisteyttämiseen ja valikoimiseen suomalaisten tarpeiden näkökulmasta.
|
|
|
|
|
|
Yhtä asiaa ihmettelen
Karl-Heinz | 11.5.2008 10:49
|
|
Aina meitä suomalaisia syytetään rasismista ja vaaditaan tekemään työtä asian hyväksi. Koskaan en kuule mitään siitä että ehkä maahanmuuttajilla itselläänkin on oma arpansa pelissä. Kaikki on aina jotenkin mystisesti meidän rasististen asenteiden vikaa, vaikka en eläissäni ole yhteenkään rasistiin törmännyt, ja olen jo aika kauan elänytkin.
Välillä tuntuu siltä että asiantuntijoiden silmissä maahanmuuttajat on jotain lapsia tai vammaisia, kun niitä pitää paapoa, nytkin ehdotettiin melkein kiintiöitä töiden hakuun. Eiköhän nekin kaikki ole ihan ihmisiä siinä missä muutkin ja kukin pärjätköön osaamisellaan työelämäsasä.
Yhteiskunta kun koostuu ihmisistä.
|
|
|
|
|
|
Voisiko ajatella jotain muuta?
Maxwell Smart | 11.5.2008 10:54
|
|
Koska Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleiden uussuomalaisten kotoutus on epäonnistunut, ja emmehän toki halua toistaa muun Euroopan tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa, voisimmeko alkaa mieluummin houkutella hieman länsimaalaisempia ihmisiä torjumaan huutavaa työvoimapulaamme?
|
|
|
|
|
|
On maahanmuuttajia ja on maahanmuuttajia
J | 11.5.2008 10:56
|
|
Viittaaminen "maahanmuuttajataustaan" tuntuu aina tarkoittavan sitä joukkoa, joka tulee Suomeen olemaan ja vetelehtimään eikä tekemään töitä.
En ole kuullut ongelmista vaikkapa Briteistä, Ranskasta, Saksasta tai vastaavista maista tänne töitä tekemään muuttaneiden kohdalla. He muuttavat tänne motivoituneina, ottavat selvää asioista eivätkä oleta saavansa sen kummempaa erityiskohtelua.
Edellä mainittuja töihin tulleita ihmisiä ei itse asiassa edes missään kohdassa ajatella "maahanmuuttajina", koska he ovat vain normaaleja ihmisiä, jotka ovat muuttaneet paikasta toiseen. Kieli voi olla erilainen ja tausta voi olla erilainen, mutta he tietävät mitä ovat tekemässä muuttaessaan ja ottavat kohdemaan huomioon aiheuttamatta ongelmia itselleen tai muille. Eivät he tarvitse kotouttamista.
Jos erillistä kotouttamista muuttajan kohdalla tarvitaan, on ongelma jossain muualla kuin kohdemaassa. Henkilön kannattaisi etsiä tuleva kotipaikkansa jostain, jossa hän tuntee olonsa niin kotoisaksi, että siihen ei tarvita erillisiä ohjelmia.
Suomeen muuttaminen on vapaaehtoista. Jos maan tavat eivät miellytä, tervemenoa muualle.
Niiden kohdalla, joilla muuttaminen ei ole vapaaehtoista, on syytä edelleen puhua pakolaisista ja olla sekoittamatta heitä vapaaehtoisesti maahan muuttaneisiin maahanmuuttajiin. Pakolaisilla taas luulisi olevan entistä suurempi motivaatio oppia maan tavoille.
|
|
|
|
|
|
Onko tämä edes laillista?
Karl-Heinz | 11.5.2008 11:06
|
|
Lapset ja nuoret on saatava viihtymään yhdessä myös vapaa-ajalla. Tällä hetkellä nuoret eriytyvät ryhmiin oman kulttuuritaustansa mukaan. Urheiluseurojen työtä monikulttuurisuuden puolesta on tehostettava. Helsingin kaupungin on urheilutilojen ja taloudellisten tukien jaossa otettava huomioon urheiluseuran nuorisotyö monikulttuurisuuden hyväksi.
Jatkaisin vielä hiukan, kun eräs kohta arveluttaa minua. Ylläolevasta lainauksesta ainakin minulle tulee mieleen tökerö kiristys tai sen tapainen, ja se tuskin on ollut artikkelin kirjoittajien tarkoitus. Korjatkaa jos olen väärässä.
Tarkoitatteko siis, että jo muutenkin rajallisista urheilutiloista- ja varoista pitäisi alkaa tappelemaan sen mukaan miten seurat panostavat maahanmuuttajiin? Ei tiloja, ei tukea jos eivät ota maahanmuuttajia seuraansa.
Miten tällöin toteutuu yhdenvertaisuusperiaate, joka on länsimaisen demokratian eräs kulmakivi, jos tälläisiä ylhäältä saneltuja kiintiöitä aletaan pakottamaan urheiluseuroille ja nuorisotyölle?
|
|
|
|
|
|
Maastamuuttajat
Rapatöyryn muori | 11.5.2008 11:38
|
|
Katsoin illalla ruotsalaisen Vilhelm Mobergin romaanitrilogian ensimmäisen osan Utvandrarna. Se kertoi 1840-luvulla alkaneesta siirtolaisuudesta Pohjois-Amerikkaan. Nälkää ja kaikkinaista orjuutta lähdettiin pakoon, myös Suomesta samoihin aikoihin sadointuhansin. U uteen maahan sitten jäätiin ja nyt kotimaasta on enää hatara sukutarina tallella ja nimi, josta voi tulkita skandinaavisen alkuperän.
Suomiko on nyt sitten kultamaa tulijoille?
Kun ensimmäiset somalit valuivat asemalaiturille Moskovan junasta ja täyttivät lähiseutujen motellit, alkoi kunnassa tarmokas kotouttaminen. SPR tietysti kärjessä, muut järjestöt perässä. Nykyisin valitut virkamiehet tekevät täysipäiväistä työtä maahanmuuttajien parissa. Korttelikodeissa Martat ym. järjestöt luovat suhteita naisiin ja miehiin ja lapsiin. Sille ei tietysti voi mitään, että tulijat hakeutuvat omiensa pariin, kuten suomalaiset Minnesotaan tai muuhun paikkaan, mistä leipä perheelle irtosi.
|
|
|
|
|
|
Takaisin luokkayhteiskuntaan
Jalankulkija | 11.5.2008 11:46
|
|
Koska Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleiden uussuomalaisten kotoutus on epäonnistunut, ja emmehän toki halua toistaa muun Euroopan tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa, voisimmeko alkaa mieluummin houkutella hieman länsimaalaisempia ihmisiä torjumaan huutavaa työvoimapulaamme?
Meillä olisi maahanmuuton tukena ollut 1990-luvun alussa erittäin hyvä tutkimus- ja tietoarkisto ruotsinsuomalaisista, joita hakeutui länsinaapuriin töihin sadointuhansin 1950-1970 -luvuilla
Niistä opeista on viis veisattu. Maahanmuuttajia on hankittu ja "kotoutettu" Suomeen vain aatteen kirkkaalla palolla 1990-luvun alusta näihin päiviin saakka.
Ruotsinsuomalaisten integroinnissa oli tavattomasti vaikeuksia, vaikka lähes jokainen sai töitä meilkein muuttopäivänään. Vasta sikäläinen ammattiyhdistyliike LO sai lopulta aikaan sopimuksen, jonka mukaan ruotsin kieltä sai opiskella osin työajalla.
Nykyisin Ranskan, Tanskan, Norjan, Hollannin tai Italian esimerkki todistaa, että osa maahanmuuton ongelmista on myös uusia. Aktiivinen kileitaidottomuus, tiukat kansalliset ja uskonnolliset yhteisöt ja oma kunnialainsäädäntö on ollut pakko hyväksyä, vaikka ne ovat kaikkea muuta kuin tavoiteltavia.
Lisäksi suuri osa maahanmuuttajien työstä on vain muiden maahanmuuttajien palvelua, hoivaa ja kuljetusta.
Eri maista saapuvilla on myös valtavat erot. Aasialaiset haluavat menestyä, työskennellä ja oppia selvästi ahkerammin kuin afrikkalaiset. Sitäkin on vaikea myöntää.
Länsimaat ovat näin hankkineet kehitysmaiden ikävimmät ongelmat takapihoilleen saamatta kuin niiden kustannukset riesakseen.
Sanomattakin on selvää, että kehitysmaiden tilanne ei ole tästä parantunut, päinvastoin.
Surkeinta tässä kehityksessä on, että maahanmuutosta kärsivät eniten länsimaiden muutenkin vähävaraiset ja vähäosaiset.
He joutuvat tappelemaan samoista koulupaikoista, terveydenhoidon vastaanottoajoista, työpaikoista, asunnoista ja muista julkisista palveluista kuin maahanmuuttajat.
Tämä kamppailu ei koske lainkaan keskiluokkaa tai eliittiä, joka voi esiintyä hyväntekijänä kotimaisilla kyläjuhlilla ja kansainvälisissä kokouksissa. Ja kerätä myyjäisissä rahaa Afrikan lapsille.
On tietysti eräänlainen ansio, että poliittinen eliitti on saannut tasa-arvoisen yhteiskuntakehityksen käännettyä takaisin kohti jyrkkää luokkayhteiskuntaa.
|
|
|
|
|
|
Nichts neues
Arthur | 11.5.2008 11:57
|
|
Koomisuudessaan ja osin myös liikuttavuudessaan näiden tätien kommentit menevät osastoon "aliavaruuslähetys Orionin tähtisumusta". Niin paljon heidän "ajattelunsa" eroaa Maan ihmisten kanssa useimmiten sovellettavasta logiikasta.
On pakko olla niin, että joillekin ihmisille omien aistien havainnot - jotka he kykenevät myös sanoiksi puhemaan - eivät missään maailman tilassa tule todistamaan, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa sinänsä olisi mitään vikaa. Joillekin ei millään juolahda mieleen, että koko monikulttuurisuus ajatusta voisi - vaikka ihan systemaattisuuden takia - edes jonkin verran epäillä.
Ehkä kyse on myös osittain humanismin ja ihmisoikeuksien väärin ymmärryksestä ja tietynlaisesta allergisuudesta asiassa. Humanistisesta ihmisoikeuksia kunnioittavasta ajattelusta kun ei suoraan seuraa, että kaikki toimintamallit, kulttuurit, tavat ja arvot olisivat yhtä hyviä. Tämän kyllä tajuaa normaali leikkikouluikäinenkin.
Kaikista monikulttuurisuuden haitoista ja kustannuksista huolimatta meidän on silti tavoiteltava nimenomaan haittoja ja kustannuksia tuottavaa monikulttuurista yhteiskuntaa. Vai pitäisikö sanoa suoraan: tuottaa maahan sellaisia ihmisiä, joita maamme ei tosiasiassa tarvitse.
Mikä pakko näin on toimia? Eikö meidän pitäisi pyrkiä saamaan maahan ihmisiä, jotka tulevat suoraan töihin ja pärjäävät ilman 24/7 periaatteella toteutettua kädestä kiinni pitämistä?
|
|
|
|
|
|
Kyllä on
Suomalainen | 11.5.2008 12:05
|
|
Artikkelin kysymykseen: kyllä on. He ovat pärjänneet ihan Suomessa mukavasti ilman mitään "sopeuttamistoimia". Jutussa jo lähtöasenne on vino ja asenteellinen: lähdetään siitä että jossain muussa maassa syntyneet ja tänne muuttaneet olisivat jotakin yhtenäistä porukkaa ja heitä voitaisiin kohdella nimenomaan yhteinäisenä "maahanmuuttaja" -ryhmänä. Eihän tämä pidä arkielämän ja -järjen mukaan paikkaansa: Neil Hardwikia tai Roman Sachia on mahdoton niputtaa samaan porukkaan niiden kanssa joiden kohdalla mietitään voidaanko vakavien rikosten jälkeen tehdä maastakarkoitus vai ei. Kyseessä on keinotekoinen ihmisten niputtaminen.
"Kotouttamisen" ja yleensä maahanmuuttopolitiikan suhteen opintomatka Ruotsiin voisi olla paikallaan - nimenomaan (usein peruuttamattomista) virheistä oppimiseksi.
|
|
|
|
|
|
Tutkimus julkiseksi
Karl-Heinz | 11.5.2008 12:18
|
|
Teimme tutkimuksen monikulttuuristen nuorten kansallisesta identiteetistä.
Julkaiskaapa tuo tutkimus.
|
|
|
|
|
|
Olen itsekin "maahanmuuttaja"
lucifel | 11.5.2008 12:23
|
|
Asun tällä hetkellä jo kolmatta ertaa elämässäni ulkomailla ja oman kokemukseni mukaan kotiutumisen avain on se, ettei ympärillä ole liikaa porukkaa samasta maasta, josta on itse lähtoisin.
Oikeastaan tuntuu siltä, että sopeutumis ja integrointiohjelmat ovat vain veronmaksajien rahan tuhlausta, aikuinen ihminen sopeutuu kyllä minne tahansa - jos haluaa sitä itse. Kautta historian maahanmuuttajat ovat ensin noin 4-6 sukupolvea asuneet omissa yhteisoissään ja vältelleet muita, esimerkiksi omaa sukuani asuin Yhdysvaltojen Finntowneissa, joissa jo norjalaisen kanssa seurustelemista pidettiin maanpetturuutena. Finntowneissa oli suomalaiset kirkot, lehdet ja seuratoimintaa - eikä suinkaan USAn valtion tukirahoilla. Nykyään suomalaiset ovat tietenkin jo täysin sopeutuneita Amerikassa.
Miten aikuista ihmistä voi "kotouttaa"? Tuo kuulostaa ihan joltakin Orwellilaiselta menetelmältä...
Jos maahanmuuttajia nimenomaan halutaan tyovoimaksi, pitäisi Suomesta tehdä mahdollisimman helppo paikka muuttaa niille, jotka nimenomaan tulevat tekemään toitä. Jokainen varmaan tietää, mistä maista tulevat tyollistyvät ihan oikeasti, omasta tahdostaan ja toivottavasti myos Suomen hallitus myontää sen jossain vaiheessa.
Voin puuten paljastaa suomalaisia rasisteiksi syyttäville, että missään maassa, jossa olen asunut, kukaan ei ole ollut kiinnostunut Suomesta tai "minun kulttuuristani" (USAssa minulta tosin kysyttiin onko Suomessa sähkoä, kuulummeko Venäjään ja tiedänko mitä on elokuvat)
Suomalainen koulutus on kuitenkin kansainvälisempi kuin monessa isossa maassa, esim. Englannissa tunnetaan vain englantilaista kirjallisuutta, Suomessa taas opetetaan ulkomaalaisiakin klassikoita. 99% prosenttia maapallon populasta, humanistisen tiedekunnan ulkopuolella ei vain noin yleisesti kiinnosta eksotiikka ulkomaan turistikojuja pidemmälle. Maahanmuuttajien erilaisuuden korostaminen ei näin johda yhtään mihinkään.
Suomi on toki aina ollut maa, jossa aikuisia ihmisiä on kohdeltu vähä-älyisinä lapsina, joten epäilemättä maahanmuuttopolitiikkakin tulee olemaan rahan heittämistä hukkaan, kaiken maailman teemajuhlia ja yleistä propagandaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
|
|
|
|
|
|
Itkeäkö vai nauraa?
kyyppari | 11.5.2008 12:35
|
|
Ihan maalaisjärjellä ajatellen; jos muuttaisin elintason perässä toiseen maahan, opiskelisin ensi töikseni sen kielen. Miten muuten luulisin pärjääväni maassa?
Mikä siinä on, että tänne rahdatut/rahtautuneet kotouttamista vailla olevat maahanmuuttajat asettuvat asumaan verovaroin kustannettuun elämäänsä ja möllöttävät siinä sitten tyytyväisenä. Olisko syy siinä, että tekemättä mitään, ponnistelematta mihinkään suuntaa saavuttaa elintason, joka ylittää reilusti lähtömaassa olevan. On niin mukava olla kun voi vaan oleilla! Ja rasistit tietenkin yrittävät viedä tämän etuisuuden heiltä.
Suomalainen pääsee eläkkeelle yli 60-vuotiaana mutta maahanmuuttajat viettävät leppoisia eläkepäiviä halutessaan koko elämänsä ( perinne, joka jatkunut maassa jo yli 500-vuotta)
"Ruotsissa on lähiöitä, joissa harva asukas puhuu ruotsia. Ruotsalaiset ovat joukkopaenneet kaupunginosasta. Tilalle ovat tulleet maahanmuuttajat, jotka ovat eristäytyneet valtaväestöstä. Lapset perivät työttömien vanhempiensa turhautumisen. Perheiden aika kuluu katsomalla kotimaan televisio-ohjelmia lautasantennin avulla. Vanhemmat eivät saa osaamistaan vastaavaa työtä, siihen liittyviä tuloja eivätkä yhteiskunnallista asemaa. Tätä sosiaalista alenemista he eivät ehkä osanneet aavistaa kotimaassaan."
Ja höpöhöpö, ei kai ole ruotsalaisten vika, etteivät halua asua maahanmuuttajien kanssa, vikaa tulisi hakea maahanmuuttajien tavasta elää. Ei kai sekään ole ruotsalaisten vika, että maahanmuuttajat makaavat kotona televisiota katsellen. Kurssia ja koulutusta löytyy joka raosta, ei muuta kuin ovesta ulos yhteiskuntaan.
"Julkisessa keskustelussa maahanmuuttajat on nähty herkästi uhkana, joka synnyttää työttömyyttä ja romahduttaa maan hyvinvoinnin. Tutkimusten mukaan uhkakuvat eivät pidä paikkaansa."
Maahanmuuttajien aiheuttama uhka on juuri heidän tavassaan elää ja olla, suomalaiset eivät halua muuttaa yhteiskuntaansa afrikkalaiseksi, elämmehän Suomessa ja pohjoismaisen kulttuurin mukaisesti.
Työpaikan menetyksen uhkaa tuskin kukaan kokee. Kas kun ei vielä lisätty, että suomalaiset kokevat maahanmuuttajien vievän naisetkin.
|
|
|
|
|
|
Jatkoa
kyyppari | 11.5.2008 12:35
|
|
"Meidän on osattava paremmin hyödyntää sitä, mitä heillä olisi annettavana, jotta voimme rakentaa yhdessä parempaa kansalaisyhteiskuntaa."
Kuka on päättänyt, että suomalaiset haluavat kansalaisyhteiskunnan afrikkalaisten kanssa? Artikkelissahan selkeästi puhuttiin afrikkalaisista, vaikka esim. todettiin esim. Venäjältä tulevan muuton olevan suurempaa. En ole nähnyt huolestuneita kirjoituksia siitä, miten venäläiset ovat kotoutuneet Suomeen. Inkeriläistenkin paluumuuttajien ongelmat tuntuvat olevan ohi, ei niistä ainakaan kukaan jaksa meteliä pitää. LIeneenkö syy siinä, että jotenkin lähialueelta tullut muuttaja haluaakin sopeutua yhteiskuntaamme ja arvostaa maamme antamia mahdollisuuksia rakentaa oma elämä?
|
|
|
|
|
|
Karl-Heinzille
Valamies | 11.5.2008 12:37
|
|
Tarkoitatteko siis, että jo muutenkin rajallisista urheilutiloista- ja varoista pitäisi alkaa tappelemaan sen mukaan miten seurat panostavat maahanmuuttajiin? Ei tiloja, ei tukea jos eivät ota maahanmuuttajia seuraansa.
Miten tällöin toteutuu yhdenvertaisuusperiaate, joka on länsimaisen demokratian eräs kulmakivi, jos tälläisiä ylhäältä saneltuja kiintiöitä aletaan pakottamaan urheiluseuroille ja nuorisotyölle?
Eivät he sitä tarkoita. On itsestään selvää, että jokaikinen seura ottaa siihen liittymään pyrkivän maahanmuuttajan.
Uskoisin, että kysymys on siitä, että seurojen erityisiä ponnistuksia maahanmuuttajien huomioimisessa ollaan valmiita tukemaan taloudellisesti.
Yhdenvertaisuuteen pyrkimisissä on kysymys "ylimääräisten esteiden", kuten esim. kielitaidon puutteen ja uudesta maasta vallitsevan tietämättömyyden aiheuttamien esteiden poistamisessa. Ei - tässä tapauksessa - mistään kiintiöiden soveltamisesta.
|
|
|
|
|
|
Onko ystäväpiirissäsi yhtään...?
Karl-Heinz | 11.5.2008 12:45
|
|
"Täydellistä suomea puhunut somalipoika kutsuttiin puhelimitse työhaastatteluun, mutta pojan saavuttua paikalle työpaikkaa ei enää ollutkaan."
Minä tunnen aika monta valkoihoista suomalaista, jotka on kutsuttu puhelimitse työhaastatteluun, mutta saavuttuaan paikalle työpaikkaa ei enää ollutkaan.
Itseasiassa en tunne ketään, jolle ei olisi joskus käynyt noin.
Tunteekohan kukaan?
|
|
|
|
|
|
Tähän on selitys
Suomalainen | 11.5.2008 12:45
|
|
Suomi on toki aina ollut maa, jossa aikuisia ihmisiä on kohdeltu vähä-älyisinä lapsina, ...
Se johtuu siitä, että onneksemme meillä on aina ollut erinomaisen päteviä ja älykkäitä asiantuntijoita (poliitikkoja) tekemään päätöksiä meidän puolestamme, joten kansalaisilla ei ole ollut mitään syytä vaivata päätään vaikealla päätöksenteolla - riittää että he noudattavat asiantuntijoiden luomia suunnitelmia ja sääntöjä. Kysy vaikkapa keltä tahansa kansanedustajalta.
|
|
|
|
|
|
Afrikkalainen näkökulma
DI 46v | 11.5.2008 13:00
|
|
Minulla on paljon afrikkalaisia ystäviä ja he ovat maahanmuuttajina sopeutuneet tänne erittäin hyvin. He ovat tullet Tanzaniasta ja Keniasta. Ulkomailla asuvan lapsuudenystäväni vaimo on syntyisin Etiopiasta. Hänen tultuaan Suomeen vierailulle, oli hänelle suuri järkytys, että täällä oli niin paljon somaleita.Hän pelkäsi, että häntä luullaan nyt somaliksi.
Kaikki nämä ystaväni, jotka ovat asuneet Somalian naapureina, ovat kertoneet ,että afrikassa somaleita pidetään rosvokansana, jotka ovat satoja vuosia ryövänneet ja raiskanneet naapurikansoja.He ihmettelevät syvästi Suomen intoa ottaa heitä tänne ja he eivät yhtään ihmettele syntyneitä ongelmia.
Kyllä se on paljon maahanmuuttajan omasta asenteesta ja lähtömaan kulttuurista kiinni miten täällä onnistuu.
|
|
|
|
|
|
Mielipide
Jeppe | 11.5.2008 13:02
|
|
En aina jaksa ymmärtää tätä monikulttuurisuususkonnon
suvaitsevaisuusliturgiaa. Antakaa edes sunnuntaisin rauha tästä jatkuvasta asian rummuttamisesta!
|
|
|
|
|
