Liki kolmanneksella opiskelijoista psyykkisiä ongelmia
Lähes kolmanneksella korkeakouluopiskelijoista on psyykkisiä vaikeuksia. He kokevat jatkuvaa ylirasitusta, tuntevat itsensä onnettomaksi tai masentuneeksi, eivät pysty keskittymään tehtäviin ja valvovat huolien takia.
Lue lisää:
Helsingin Sanomat
6.2.2009 13:51
|
|
Näkymä
|
Sivu
|
|
|
Pellet
m-ö | 6.2.2009 14:28
|
|
Tässä taas näkee mitä vellipeppuja nykynuoriso on. Vähän, kun on paineita, niin jo nuppi on poksahtamassa.
Kohta joku kukkahattutäti varmaan edottaa kriisitelttojen pystytystä opinahjojen yhteyteen.
|
|
|
|
|
|
Ei yllätä että ahdistaa kun rahaa ei ole
Lew Ashby | 6.2.2009 14:31
|
|
Ei mikään ihme, kun ottaa huomioon kuinka huonosti opiskelijoiden taloudelliset tilanteet saattavat olla. On häpeällistä, kuinka vähän maamme hallitukset ovat saaneet aikaan opintotukien suhteen 90-luvulta nykypäivään asti. Kauaksi on jääty muiden alojen palkkakehityksestä. Toki voi sanoa että tehkää töitä jotta saatte voita leivän päälle, mutta mielestäni on kohtuutonta vaatia nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jokaista opiskelijaa löytämään töitä, jotta voisi elää edes siedettävällä tasolla. Porvarihallituksen korotukset opintorahoihin olivat hyvä alku, mutta lisää tarvitaan ehdottomasti.
|
|
|
|
|
|
Mutta silti akateemisten palkat huonoja
Koulutuksen saanut | 6.2.2009 14:34
|
|
Yliopisto-/korkeakouluopiskelija käyttää elämänsä parhaat vuodet haastaviin ja stressaaviin opintoihin ja monesti mielenterveytensä kustannuksella. Sitten kun pääsee työelämään joutuu toteamaan että vasta nelikymppisenä on saanut duunarit kiinni nettoansioissa. Ja tämä olettaen että on valinnut hyvin palkatun akateemisen alan.
Suomessa akateemisten alhainen palkkataso, kohtuuttoman kova veroprogressio ja siellä täällä esiintyvä halveksunta, joka ilmenee mm. akateemisten syyllistämisessä ahneudesta, pitävät huolen siitä että hän pysyy nöyränä vielä opiskelijaköyhyydenkin jälkeen.
Näin ei tietysti tarvitse välttämättä olla koska Länsi-Eurooppa on täynnä maita, joissa koulutusta arvostetaan ja se todella näkyy sekä bruttopalkassa että tuloveroprosentissa. Kehotankin akateemisia opiskelijoita harkitsemaan huolella ulkomaille lähdön mahdollisuutta valmistuttuaan.
Suomi on uppoava laiva muutenkin väestörakenteen muutoksen vuoksi enkä näe järkeväksi itse palata Suomeen elättämään kasvavaa eläkeläisten joukkoa. Kolme vuotta sitten lähdin enkä hetkeäkään ole katunut, eikä ole katunut kukaan muukaan täällä tuntemani ihminen.
Suomen markkinointislogan voisi jatkossa olla: "Korkeakoulutettu ulos, maahanmuuttaja tilalle" 
|
|
|
|
|
|
80-luvun kasvatus
Kysyn vaan | 6.2.2009 14:37
|
|
Kertooko tämä siitä, että lapsena saatu ns. oikeaoppinen kasvatus kiukuttelun sietämisineen ja rauhankasvatuksineen ei olekaan hyväksi sitten aikuisena.
|
|
|
|
|
|
Niin.
Nuukoh | 6.2.2009 14:40
|
|
Kuulostipa tutulta.
Todella moni miettii soittoa YTHS:n mielenterveyspuolelle, mutta oireet mietityttävät kun niitä ei tunnisteta tai osata käsitellä ja kokoajan takaraivossa jyskyttää, että ehkä joku muu tarvitsee sitä aikaa enemmän kuin minä itse. Tämä on yleistä erityisesti naisilla.
Voisiko yliopistolle saada oman kuraattorin joka kampukselle? Ahistaa, mutta kynnys ottaa mihinkään yhteyttä on liian korkea. Halu puhua ryhmässä tai jollekulle olisi suuri. Muita opiskelukavereita ei haluaisi rasittaa kun heilläkin on kaikilla ihan samat ongelmat.
|
|
|
|
|
|
Kohta olemme kaikki sairaita
Harblurger | 6.2.2009 14:42
|
|
Voisin melkein sanoa että on ylidiagsoinnin makua ilmassa.
Joskus tyhmä on vaan tyhmä.
|
|
|
|
|
|
Terveyttä kutsutaan sairaudeksi?
Erkki Utopialainen | 6.2.2009 14:46
|
|
Masennus, huolestuneisuus, voimattomuus ja unettomuus on terveitä ilmiöitä tilanteessa, jossa opiskelija alitajuisesti ymmärtää, ajatellessaan tulevaisuttaan, että monen vuoden opintojen jälkeen edessä odottaa työelämän ja perheen perustamisen sijasta ramppaaminen työttömyykortiston ja pätkätöiden välillä.
Onnellisuus ja hyvinvointi ovat merkkejä todellisesta sairaudesta, täydellisestä kyvyttömyydestä ymmärtää yhteiskunnallista vastuuta, kuvitelmasta että elämä on vapaa pelikenttä jossa vallan, aseman ja omaisuuden itselleen kahmiminen on olemassaolon korkein premissi.
Koska virallinen kanta kiistää sisäpoliitikan epäonnistumisen, eli hallintomallin muuttumisen demokratiaksi naamioituneeksi oligarkiaksi, ei allapäisyyden todellisista syitä voi tuoda esiin, koska ne ovat vastoin väkisin ylläpidetttyä joukkopsykoosia "Suomi on turvallinen ja demokraattinen lintukoto, jossa oikeus ja kohtuus toteutuu ja valtionhallinto palvelee kansaa eikä itseään ".
Todellisuudessa elämme julmien petojen ylläpitämässä oligarkiassa, sitä itse edes tajuamatta.
Demokratin kirous on siinä että se sitoo niiden kädet, jotka toteuttavat sitä tosissaan, ja antaa loputtomat väärinkäytösten mahdollisuudet niille, jotka elävät siinä mutta eivät välitä siitä.
|
|
|
|
|
|
Opetus päin helvettiä
Aidantakaahuutelija | 6.2.2009 14:53
|
|
Ainakin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opetus on järjestetty päin helvettiä ja tuottaa opiskelijalle suuria vaikeuksia päästä paperin kanssa ulos ko. tiedekunnasta. Tilanne on varmaan yhtä huono. Akateeminen vapaus ja vastuu tarkoittavat liian usein professorien vapautta ja vastuuttomuutta opiskelijoiden kouluttamisesta.
|
|
|
|
|
|
Kuka puree ´maksajan kättä
jäitä hattuun | 6.2.2009 14:57
|
|
No, jopas oli vuodatuksia. Jos arvon kirjoittajat ovat opiskelleet yhtään muissa maissa, huomaavat miten hyvin järjestelmä täällä paapoo opiskelijaa. Ei monissa maissa opiskelija saa vastikkeetonta rahaa yhteiskunnalta. Mistähän ne korkeat verot johtuvat? Mm. Ssitä että työssä käyvät kustantavat satojen tuhansien koululaisten ja opiskelijoiden opinnot.
ne, jotka lähtevät 40-50 työvuoden jälkeen eläkkeelle, ovat maksaneet monen opiskelijapolven elämän. Nytkö sitten ne, jotka ovat saaneet opiskella, jättävät maksamatta takaisin heitä kouluttaneille. Onpa itsekästä touhua. Aina ennen sukupolvet ovat hoitaneet sekä lasten että vanhusten elämän. Nyt tämä sukupolvisopimus näyttää rapautuvan, kun itsekkyys ,ajan hengen mukaan ,vie yhteishengen. Voi kauhistus!
|
|
|
|
|
|
Korkeakoulujen katse peiliin
LH | 6.2.2009 14:59
|
|
Jokohan kohta alettaisiin katsoa, mikä on vikana korkeakouluissa? Jos jollakin työpaikalla kolmannes ihmisistä sairastaisi, pidettäisiin ilmiselvänä, että työpaikan ilmapiirissä tai käytännöissä on jokin hyvin pahasti vialla. Korkeakoulujen kohdalla syyttävä sormi osoittaa opiskelijaan.
Akateeminen maailma on hetteikköinen. Opetus on monella alalla ja monessa oppilaitoksessa ala-arvoisen huonoa. Opintosuunnitelmat ovat sekavia ja niitä uusitaan parin vuoden välein. Monilla aloilla ei ole mitään realistisia kytköksiä korkeakoulujen ulkopuoliseen maailmaan, eikä niitä edes yritetä tehdä, vaan korostetaan tieteen tekemisen itseisarvoa. Yhteiskunnnasta irti eläminen vaan ei ole kovin inhimillistä, eikä se annan nuorille uskoa siihen, että opinnoista voisi olla joskus tulevaisuudessa hyötyä oman elämän rakentamisessa.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko ongelmia vähemmän aloilla, joista valmistutaan selkeästi johonkin ammattiin (esim. opettajat, lääkärit, papit). ja joilla ehkä on koko opinnot rakennettu tukemaan työelämään siirtymistä ja työelämän vaatimuksia. Tai onko ongelmia vähemmän sellaisilla aloilla tai sellaisissa oppilaitoksissa, joissa ryhmäkoot ovat järjellisiä ja mahdollistavat aidon vuorovaikutuksen opettajan ja opiskelijoiden kesken.
Kouluissa suuret ryhmäkoot tiedetään haitallisiksi. Työelämässä huono ilmapiiri ja huono suunnittelu tiedetään haitallisiksi. Korkeakouluissa ei taideta tietää mistään mitään.
|
|
|
|
|
|
Valitettavasti tilanne on tämä
Korkeakouluopiskelij- a | 6.2.2009 14:59
|
|
Valittettavasti tämä tutkimus on melko paikkaansa pitävä. Itselläni on useita tuttuja, jotka käyvät jatkuvasti opintopsykologin luona. Suurimpia syitä ovat taloudelliset ongelmat (kuussa käteen jää noin 400-420e, josta jo 200e menee vuokraan). Tämän lisäksi uusi opintorakenne hidastaa opiskelijoiden valmistumista (TKK:lla uusi opintorakenne lisäsi DI-opintojen kokoa 10% 270op ->300op) ja tämän lisäksi jokainen kurssi on työläämpi kuin ennen. Samalla joka puolella puhutaan miten pitäisi valmistua viidessä vuodessa ja työelämä vaatii koko ajan parempia työntekijä. Tästä tuloksena on mahdoton yhtälö, jolloin opiskelijoiden henkinen hyvinvointi heikkenee koko ajan,
|
|
|
|
|
|
Vai?
AJV55 | 6.2.2009 15:00
|
|
Vai olisiko tässä kyse vellihousuisuuden sijaan ihan siitä, että vaatimukset ja työtahti on nykyisin kouluissa vähän eri tasoa kuin vaikka 20-30 vuotta sitten.
|
|
|
|
|
|
Ei ongelmia tule vähätellä
teekkari | 6.2.2009 15:01
|
|
Tässä taas näkee mitä vellipeppuja nykynuoriso on. Vähän, kun on paineita, niin jo nuppi on poksahtamassa.
Kohta joku kukkahattutäti varmaan edottaa kriisitelttojen pystytystä opinahjojen yhteyteen.
Provohan tää toki on, mutta ei me nyt enää eletä Suomessa, jossa ongelmat lakaistaan maton alle ja painetaan eteenpäin huulta purren. Toki elämässä on kausia, jolloin näin täytyy jossain määrin tehdä, mutta silloin ne psyykkiset ongelmat vasta koviksi nousevatkin. Mentaliteettina ei voi kuitenkaan olla ongelmien vähättely ja käsittelemättä jättäminen millään Suomi Finland perkele -asenteella. Se ei ole Suomi, jossa sukupolveni haluaa asua. Ei ainakaan, tottavie, Suomi, jossa minä haluan nuorena opiskelijamiehenä asua.
Opiskelijoiden psyykkiset ongelmat eivät johdu mistään yksittäisestä asiasta, vaan kasasta niitä. Joo, opinnot stressaa, toimeentulo on yhtä kikkailua ilman töitä ja sitten vielä pitäisi pärjätä kilpailussa. Sitten kun tuohon tulee päälle pari-/kaverisuhdeongelmia, niin voilá. Melkoinen ja yhä suureneva osa joutuu tekemään töitä myös lapsuuden ongelmiensa kanssa. Nyt yliopistossa opiskelevat ovat niitä, jotka olivat pieniä ja herkkiä 90-luvun lamassa, jolloin liian moni vanhempi turvautui pulloon.
|
|
|
|
|
|
Psyyke
ub3rdude | 6.2.2009 15:03
|
|
Tässä taas näkee mitä vellipeppuja nykynuoriso on. Vähän, kun on paineita, niin jo nuppi on poksahtamassa.
Kohta joku kukkahattutäti varmaan edottaa kriisitelttojen pystytystä opinahjojen yhteyteen.
Niin, kauheita nynnyjähän ne...
Ihan samanlaisia ongelmia ollut ennenkin. Vielä enemmän varmasti mutta niistä ei vain olla tehty minkäänmoisia tutkimuksia koska psyykkisten sairauksien seuranta ei ole vielä ollut yhtä kehittynyttä.
Paineita tuottaa etenkin kilpailu. Katsotaan että mitä parempi koulutus sitä parempaan työpaikkaan pääsee. Suomessa ylikoulutetaan liikaa ihmisiä. Sitten myöhemmin maisterit löytävät itsensä nakkikiskalta essu päällään ja katsovat että sinne tuli tuhlattua elämä.
Lisäpaineita tuottaa vielä varmasti Suomen yhteiskunnassa tietyt pakolliset velvollisuudet jotka todellakin sotkevat elämän. Merkittävä osa esim. palveluksen lopettaneista varusmiehistä potee vakavaa saamattomuutta koska armeijassa ohjastettiin kaikki kädestä pitäen ja sanottiin mitä tehdä. Omaa ajattelua ei paljoa korostettu.
Uudet sukupolvet ovat niin paljon jo yksilöistyneitä ettei tarkkaan raamitetut velvollisuudet ja kaavat tuota mitään muuta kuin ahdistuksen tunnetta koska ne painostavat. Muutenkin suuri osa ihmisistä saa aikaan enemmän jos he saavat rakentaa omaa elämäänsä siihen tahtiin kuin pystyvät ilman armotonta stressiä.
|
|
|
|
|
|
Mitä tarvitaan todisteiksi?
teukka | 6.2.2009 15:03
|
|
Että uskotaan ettei nykyisin vallalla oleva liberaali, salliva, lapsen ehdoilla kasvatus toimi??
60 vuotta sitten ajat olivat paljon kovemmat, rahaa oli vähemmän ja kaikesta oli pulaa.. mutta silti ihmiset pärjäsivät! Ei ollut nuorilla nykyisenkaltaisia ongelmia, ei ollut teiniraskauksia, ei laajamittaista päihdeongelmaa ei mielenterveysongelmia.. Nyt joku neropatti sanoo että "oli silloin vuonna 1952 yksi teiniraskaus".. nyt puhutaan yleisestä trendistä!!
Nykyisin lapsille ei aseteta rajoja, eikä niistä tässä maassa uskalla pitää kiinni, kun kohta on itse oikeudessa... Lapsilla ei ole turvallista kasvuympäristöä, jossa heidän psyykkeensä pääsisi vahvistumaan, vaan lapsuus on yhtä selviämistaistelua!!
Muutos on tehtävissä, mutta se vaatii, että media, koulut, valtio, vanhemmat ja muu yhteiskunta lähtee siihen mukaan!! Tällä tiellä ei ole parempaa näkyvissä, haluammeko pikaisten nautintojen takia kuulla aina vaan huonompia uutisia nuoristamme.. jotka pian ovat muuten tämän maan elättäjiä.. miettikääpä sitä.. psyykkisesti epätasapainoinen sukupolvi johtaa meitä pian...
|
|
|
|
|
|
Jep.
qwerty | 6.2.2009 15:06
|
|
Nimenomaan vaatimukset ja työtahti ovat ihan älyttömän nopeat. Ihmistä ei ole suunniteltu oppimaan samallalailla kun kone että jos se jotain lataa aivoihin niin se pysyisi siellä.
|
|
|
|
|
|
sairas maa, sairaat huvit
tyhmä vellihousuko? | 6.2.2009 15:07
|
|
Onko se tyhmyyttä reagoida tähän idioottimaiseen toimintaan jota yhteiskunnassamme niin palvotaan? Käsittääkseni masennus ja stressi ovat aivan luontaisia reaktioita kun oma sietokyky ylittyy. Miksi meidän pitäisi tavoitella jatkuvaa tuotantotehokkuutta ja tuloksellisuutta oman terveytemme uhalla? Itselläni on vaikeuksia löytää toiminnalleni, elämälleni, jotain sisältöä, tavoitetta tai tarkoitusta, kun oma arvomaailmani sotii yhteiskuntamme arvoja vastaan. Onko minulla merkitystä? Onko sinulla? Olen vain jotain prosentteja paperilla, tutkimuksissa. En kaipaa mitään psykologeja vaan avointa keskustelua ja arvojen muuttumista. Ihan turhaa palkata lisää henkilökuntaa opiskelijaterveydenhuoltoon, jos todellisille syille ongelmien takana ei haluta tehdä mitään.
Tällaisessa yhteiskunnassa on tervettä sairastaa.
|
|
|
|
|
|
Minäkö vellihousu?
Viola | 6.2.2009 15:08
|
|
Onko opiskelija vellihousu, jos käy luennoilla 6 kertaa viikossa ja tekee siihen päälle tenttiinluvut, esseet ja muut tehtävät, tekee yli 100 tuntia kuussa töitä että on varaa asua pääkaupunkiseudulla ja yrittää päälle tavata ystäviä ja harrastaa? Onko mikään ihme, että opiskelijat ovat väsyneitä ja opintojen suorittaminen loppuun tuntuu mahdottomalta.
|
|
|
|
|
|
Ylikoulutettu Suomi
Annie | 6.2.2009 15:12
|
|
Suomi on koulutuksen ja lisäkoulutuksen kultainen maa. Kun kaikille paukutetaan että kouluta nyt hyvä ihminen itseäsi, niin sillä meillä on kohta 70% valtaväestöstä koulutettuja insinööriksi tai vaikka miksi professoriksi. Loput sitten suree kun ei pärjännyt koulussa. Ja miksi joka työpaikkaan pitää olla monen vuoden koulutus. Siis ihan oikeasti, tarjoilijaksi tai siivoojaksi oppii ihan hyvin työn lomassa niin kuin monessa muussa maassa. Ei kai meille kaikille voi millään riittää akateemisia hommia. Itse teen työtä ilman korkeakoulu koulutusta ja tienaan saman verran kuin opettaja tms. Ja ei stressaa.
|
|
|
|
|
