23.10.2005
"Vaaralliset kemikaalit vaanivat sohvassasi"
Keskustele aiheesta
Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, jokapäiväisissä kulutustavaroissa voi piillä vaarallisia kemikaaleja ja aineita, joiden vaikutuksia meihin ei ole tutkittu. Kuka osaa varoa vaaraa esimerkiksi vaatteissa, pesuaineissa, hammastahnassa, parfyymeissä, huonekaluissa ja lasten leluissa?
Meistä jokaisen veressä on kymmeniä teollisia kemikaaleja. Niitä imeytyy ihomme läpi pesuaineista ja meikeistä. Vedämme keuhkoihimme kemikaaleja, joita on irronnut tekstiileistä, papereista, muoviesineistä, koneista ja huonekaluista. Ruokaan kemikaaleja voi imeytyä vaikkapa pakkauksista. Vauvan veressä voi olla palonestoaineita monta kertaa enemmän kuin vanhemmilla.
Uutisia kemikaaliriskeistä sataa tiuhaan. Syyskuun lopulla kanadalainen tutkimus kertoi, että fluoritelomerialkoholit eli ftoh-yhdisteet saattavat olla yhtä vaarallisia kuin surullisenkuuluisa myrkky ddt. Ftoh-yhdisteillä kyllästetään tekstiileitä ja jopa hampurilaisten ja mikropopcornien käärepapereita.
Alkukesästä julkaistiin amerikkalainen tutkimus, jonka mukaan vastasyntyneillä poikavauvoilla on sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä ja muita sukupuolielinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta löytyy ftalaatteja. Miesten sperman laatu on heikennyt vuosikymmeniä. Tutkijat ovat huomanneet, että myös sperman siittiökato on sitä pahempi, mitä enemmän miehen virtsassa on ftalaatteja.
Ftalaattien tiedetään häiritsevän hormonitoimintaa. Niitä käytetään muovin pehmentämiseen. Muovituoli tai lattiamatto voi olla pehmennetty ftalaateilla. Vasta äskettäin päätettiin kieltää nämä yhdisteet pikkulasten leluissa.
Kesällä julkaistiin myös tutkimus, jossa todettiin bpa- eli bisfenoliyhdisteiden saattavan lisätä rintasyövän riskiä. Niitä pannaan polykarbonaattimuoveihin, joita käytetään esimerkiksi ruokapakkauksissa.
Hormonien tiedetään vaikuttavan rintasyövän syntyyn. Monet kudoksistamme löytyvät teolliset kemikaalit ovat niin sanottuja hormonihäiritsijöitä ja matkivat elimistössä naishormoni estrogeenia. Rintasyöpä yleistyy kovaa vauhtia, samoin kives- ja eturauhassyövät.
Suomen työterveyslaitoksen viime syksynä julkaiseman tutkimuksen mukaan kampaajilla on kasvaimia kolme kertaa useammin kuin työssäkäyvillä naisilla keskimäärin. Tänä syksynä julkaistiin ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan kampaajille syntyy keskimääräistä pienempiä vauvoja.
Pfc-yhdisteiden, perfluorokemikaalien, määrä on kasvanut 1970-luvulta asti Itämeressä, ja tietenkin myös Itämeren kaloissa ja hylkeissä. Noiden hyvin pysyvien yhdisteiden epäillään häiritsevän lisääntymishormonejamme. Pfc-yhdisteistä tehdään teflonpinnoitteita ja niitä käytetään kyllästys- ja emugointiaineina tekstiileissä, ruokapakkauksissa – ja jopa sampoossa ja hammastahnassa.
Eikö aineita, joiden kanssa kuka tahansa joutuu tekemisiin, tosiaankaan ole testattu ja turvallisiksi havaittu?
Ikävä kyllä ei.
EU:n kemikaalilainsäädäntö sanoo, että vuonna 1981 markkinoilla olleiden kemikaalien myyntiä saa jatkaa, uudemmat on testattava. Lakia säädettäessä uskottiin, että teollisuus testaa "vanhat" kemikaalit vapaaehtoisesti. Näin ei ole käynyt.
"Vanhoista" esimerkiksi vain noin joka kymmenennen aineen syöpävaarallisuus on testattu – ja vain joka viidennen kemikaalin vaikutus lisääntymiskykyymme. Alle kolmanneksesta tiedetään, muuttaako aine perimää.
EU:n komissio on tehnyt ehdotuksen uudeksi kemikaalilainsäädännöksi. Kun se on hyväksytty, Suomi saa kauan kaivatun EU-virastonsa, kemikaaliviraston.
Reach-nimellä tunnetun ehdotuksen perusajatus on se, että ne 30 000 kemikaalia, joita myydään yli tonni vuodessa, tulee testata ja rekisteröidä. Vaarallisten, esimerkiksi syöpää aiheuttavien aineiden käyttö muuttuu luvanvaraiseksi.
Kemian teollisuus lobbaa apinan raivolla vesittääkseen uudistuksen. Minäkin olen saanut kymmeniä, ellen satoja kutsuja aamiaisille, lounaille, illallisille kuulemaan kemian teollisuuden sanomaa. Brittilehti Guardianin mukaan kampanjaan palaa rahaa miljoonia euroja.
Kemian teollisuus markkinoi omaa malliaan iskusanalla "riskiin perustuva priorisointi". Ehdotus on nurinkurinen ja tarkoittaa selkokielellä, että kemikaaliviraston pitäisi ensin järjestää kemikaalit vaarallisuusjärjestykseen ja vain vaarallisimmat testattaisiin.
Mutta jos aineesta ei ole tietoja, miten sen vaarallisuutta voisi arvioida? Pidän kemian teollisuuden toimintaa yhtä vastuuttomana kuin tupakkateollisuuden kampanjaa tupakkalainsäädännön tiukennuksia vastaan.
Teollisuus väittää Reach-ehdotusta myös järjettömän kalliiksi. EU:n komission mukaan testaus- ja rekisteröintiruljanssi maksaisi noin 2,5 miljardia euroa ja epäsuorat kustannukset toisen mokoman, siis noin viisi miljardia 11 vuoden mittaisen sisäänajokauden aikana.
Onhan se iso raha, mutta vuotta kohden kuitenkin vain prosentin kymmenesosa kemian teollisuuden liikevaihdosta ja alle kolme prosenttia alan tutkimusbudjetista. Syöpien, allergioiden, astman ynnä muiden sairauksien vähenemisestä saatavan hyödyn komissio arvioi vähintään 50 miljardin euron arvoiseksi.
Kemian teollisuuden likainen kampanja on saanut Euroopan parlamentissa ikävän paljon vastakaikua. Parlamentin teollisuus- ja sisämarkkinavaliokunnat esittävät, että valtaosasta aineita firmojen pitäisi toimittaa vain pöytälaatikoissaan jo valmiina olevat tiedot, kemikaalivirasto saisi vaatia lisätietoja vain osoitettuaan riskin.
Varsinaisen päätösehdotuksen Euroopan parlamentin täysistunnolle on tehnyt ympäristövaliokunta. Se päätti lokakuun alussa tukea mallia, joka takaisi, että kaikki kuluttajatuotteissa käytettävät kemikaalit testattaisiin. Valiokunnan ehdotus on hyvin lähellä sekä Suomen hallituksen linjaa että EU:n puheenjohtajamaan Britannian tekemää kompromissiehdotusta. Parlamentin täysistunto äänestää marraskuun puolivälissä.
Ihmettelen, miksi teollisuuden yleiset etujärjestöt antavat kemian teollisuuden sanella linjansa.
Joka kolmas ammattitauti on kemikaalien aiheuttama. Euroopassa arvioidaan vuosittain noin 30 000 ihmisen kuolevan työpaikan kemikaalien aiheuttamiin syöpiin. Euroopan ammattiliittojen kattojärjestön Etucin teettämä tutkimus arvioi, että pelkästään kemikaalien aiheuttamien ihottumien, allergioiden ja astmojen vähenemisestä saadaan Reachin myötä 10 vuodessa hyöty, joka ylittää kemikaalien testaamisen hinnan.
Monet kemikaalien jatkokäyttäjäyritykset puhuvat toki uudistuksen puolesta. Mutta esimerkiksi Euroopan paperiteollisuuden järjestö Cepi mustamaalaa Reach-ehdotusta levittäen täysin perätöntä väitettä, että paperitehtaat joutuisivat joka päivä analysoimaan tuottamansa paperin sisältämän sellukuidun "molekyylitasolla". Luulisi paperiteollisuuden haluavan varmistaa, että papereihin lisättävät kemikaalit ovat turvallisia kuluttajille.
Reacia vastustetaan myös pienyritysten nimissä. Mitä tästä ajattelevat ne kampaajat, jotka ovat joutuneet vaihtamaan ammattia allergisoiduttuaan kampaamokemikaaleille?
Erikoista on myös se, että suomalaisista ammattiliitoista ainoa, joka on aktiivisesti puhunut Reach-ehdotuksen puolesta, ei suinkaan ole haalariduunarien sak vaan valkokaulusväen Akava.
Satu Hassi
Keskustele aiheesta
|
|
Vaaralliset kemikaalit
Sirpa | 23.10.2005 12:52
|
|
Olen itse ollut ompelemassa 80-luvulla tälläisia päälisiä huomekaluihin. Minulla oli suojahaalari, hengityssuojain, käsineet ja päähine.
Mutta silti sen päivän jälkeen pisteli, vaikka olin käynyt suihkussa. Työ oli urakkatyötä ja siitä sai vielä erikoislisän.
Meille ei kerrottu mitä aineita se kangas sisältää. Jo sellaisessa varustuksessa urakkaompelu oli kamalaa.
Ajattelin vain, etä onneksi olin jo lapseni tehnyt tähän maailmaan. Että sillä lailla.
|
|
|
|
|
|
Ftalaattien ym kemikalien vaikutukset ihmiseen
Pohdiskelija | 23.10.2005 16:41
|
|
"Ftalaattien tiedetään häiritsevän hormonitoimintaa." Lainaus Sunnuntaidebatista.
Minua, tavallista maallikkoa ajatuttaa, esimerkiksi, että: Eikö insuliini ja thyroxin ole hormoneja? Insuliinilla hoidetaan diabetesta eli sokeritautia ja thyroxinilla korvataan ihmisen elimistön itse tuottamattomat kilpirauhashormonit. Ja muitakin hormoneja ihmisessä vaikuttaa.
Jos kerta kemikalit vaikuttavat hormonitoimintoihin niin miten sitten voidaan sallia, että ihmisiä "altistetaan" kyseisille kemikaleille? Olenko ihan väärässä ajatukseni kanssa, että olisiko syytä miettiä "muhivan diabetespommin" aiheuttajaa tästäkin näkökulmasta?
Eli, että lisäävätkö tai aiheuttavatko kemikalit noidenkin sairauksien puhkeamista.
|
|
|
|
|
|
Science-lehdessä juuri viime viikolla
Amen | 24.10.2005 9:14
|
|
Ja juuri viime viikolla ilmestyi Science-lehdessä artikkeli, joka kertoi miten tieteellinen paneeli ei löytänyt mitään todisteita sille, että ftalaateista olisi haittaa ihmisen lisääntymisjärjestelmälle!
|
|
|
|
|
|
Nollatutkimus
Holmes J | 24.10.2005 9:49
|
|
Ilmeisesti poikalasten pieniä sukuelimiä ei sitten laskettu haitaksi. Liekö sitten tutkijat miehiä vai naisia.
|
|
|
|
|
|
CEPIä koskevat tiedot virheellisiä
Jori Ringman | 24.10.2005 11:05
|
|
Edustaja Hassin kirjoituksen Euroopan paperiteollisuuden järjesto CEPIä koskevat tiedot ovat virheellisiä. CEPI lähettänee lehteen vastineensa.
Todettakoon kuitenkin jo tässä, että ajatus päivittäisistä mittausvelvoitteista on peräisin komissiolta (asiassa on siis sananmukaisesetikin perää).
Lisäksi edustaja Hassi sekoittaa keskenään kaksi asiaa: tottakai CEPI tukee REACH-lainsäädäntoä, joka mahdollistaa tietojen saamisen kemianteollisuudelta. Paperikuidussa luonnostaan olevien aineiden pitoisuuksista emme kuitenkaan voi saada kemianteollisuudesta mitään tietoja, sillä kuitu on peräisin luonnossa kasvaneesta puusta, ja REACHin logiikalla tulisi paperiteollisuuden kysyä "Perälän isännältä", mitä aineita hänen puussaan on. Ainoa realistinen vaihtoehto on tietenkin testata valmis paperi - ja edustaja Hassi on itsekin todennut (Kainuun Sanomat viime viikolla) sen tulevan kalliiksi. Kaiken huipuksi tämä kulu on turha eurooppalaisen ja suomalaisen paperiteollisuuden kilpailukyvyn heikennys: paperi ei ole riski ihmiselle tai luonnolle, eikä sen testaaminen auta kampaamoalan tyontekijoiden aitoja ongelmia. REACH sen sijaan voidaan kirjoittaa sellaiseen muotoon, että se auttaa sekä paperiteollisuutta saamaan parempia tietoja kemianteollisuudelta paperintuotannossa käytettävistä kemikaaleista että kertomaan kampaamoissa käytettävien aineiden vaarallisuudesta.
Todettakoon myos, että ainoa EU instituution hyväksymä dokumentti REACHistä on komission esitys - neuvosto ja parlamentti vasta ovat valmistelemassa kantojaan. Se tosiasia, että kumpikin instituutio on tunnistanut paperiteollisuuden ongelmat komission esityksessä kertonee osaltaan, että CEPIn viestissä on vinhasti perää.
|
|
|
|
|
|
Miksi huolestua?
Vapauden ystävä | 24.10.2005 12:38
|
|
Koska meitä uhkaa ylikansoitus, on turhaa huolehtia nykyisen ympäristön luomista ongelmista. Todellisen vaaran muodostavat vain ne ainevirrat joiden vaikutus on jatkuva. Tarkoittaa sitä, että niille altistuu nautitun ravinteen ja veden määrän suhteessa. Tämä on taas yksi näennäismyrsky vesilasissa. Lisännee alan tutkimusta.
|
|
|
|
|
|
Ftalaateista
pwm | 24.10.2005 14:48
|
|
Mielellään näkisi vaikkapa Tekniikan Maailmassa automerkeittäin sisäilman laatutestin. Eli millä automerkeillä sisäilma sisältää muovipehmenteitä enemmän ja millä vähemmän.
|
|
|
|
|
|
Rakennusmateriaalit
Piia | 24.10.2005 16:03
|
|
Remppaa tehdessä ainakin voi vaikuttaa tulevaan kemikaalialtistukseensa valitsemalla aineita, joiden päästöt on tutkittu ja jotka ovat alinta päästöluokkaa (M1). Tällaisia merkintöjä on mm. maaleissa, ja merkintä siis kertoo siitä, minkä verran niistä haihtuu kemikaaleja huoneilmaan normaalissa asumisessa.
Myön huonekalujen valinnalla voi vaikuttaa. Lastulevystähän tunnetusti haihtuu formaldehydiä, puisista huonekaluista ei.
Monet väriaineet esim. astioissa sisältävät mm. raskasmetalleja. Arvatkaapa vain, kumpi on turvallisempi valinta, suomalainen kippo vai kiinalaista tuontia oleva. Väriaineita voi välttää myös valitsemalla luonnonvärisiä alusvaatteita, pyyhkeitä, lakanoita jne. Kosmetiikka olisi jo oma lukunsa, hiusvärit ainakin ovat aikamoisia myrkkyjä.
|
|
|
|
|
|
Kotiäiti on esilääkäri -
Tarja | 24.10.2005 18:50
|
|
kiitos tuoteselosteiden ja internetin, voimme itse arvioida tuotteita ja tehdä turvallisia päätöksiä. Koko tämä molekyylitason arviointi tuntuu yksiulotteiselta - sekä hyvässä että pahassa. Tosiasiallisesti pitäisi tutkia systeemejä.
|
|
|
|
|
|
Hyvä Satu Hassi. Kumpi on pahempi vaara?
H2SO4 | 24.10.2005 23:36
|
|
Hyvä Satu Hassi
Nykyään on tieto ongelmien aiheuttajista lisääntynyt lukuisten tiedotusvälineiden ansiosta.
On epäakateemista kärjistää asioita raflaavilla otsikoilla. Tiedon lisääntymisen takia valmistajat joutuvat pakosta seuraamaan markkinoita, lainsäädäntöä ja kysyntää. Lainsäädäntö seuraa tietenkin tietämystämme asioista.
Koska tieto kansalaisten keskuudessa on nykyään varsin lajaa, voi jokainen oman valintansa mukaan valita sohvansa kankaaksi keinokuidun tai luomupellavan tai vaikkapa kehitysmaista tulevan haisevan juutin. Voin valita myös vaihtoehtoisesti istuimekseni koivupölkyn, joka on pätkäisty saasteettomalla justeerisahalla.
Pyynnöstä voi tietysti sohvan päällysteeksi valita vaikkapa parkitsematonta nahkaa jostain kiehitysmaasta.
Jo muinoin pestiin pyykki lipeällä ja liotettiin ja huuhdeltiin paikallisessa lammessa. Eikö silloin ollut kemikaalivaaraa luonnolle ja pesijälle ?
Eikö ennen maaleissa käytetty lyivalkoinen ollut kemikaalivaara ? Entäs polttoaineen oktaanilukua lisäävät aineet tai asbestieristeet ? Jne. jne. jne. Vaanivatko nämä vieläkin meitä vaikka tiedämme asioista paljon entistä enemmän ?
Valitettavasti kaikkea ei voida tutkia yht'äkkiä.
On kovin helppo peräänkuuluttaa tutkimuksia.
Politiikkona ja akateemisen opin saaneena puolustanet kabineteissa tutkimuslaitosten määrärahoja ilman poliittista taka-ajatusta.
Kumpi on pahempi vaara?
Sohvaongelmaa suurempi ongelma saattaa aiheutua henkisestä ongelmasta, johon raflaavilla otsikoilla ja artikkeleilla päädytään.
"Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin,".
Nämä kansalaisille aiheutuvat pelkotilat eivät ole mitenkään konkreetisesti mitattavissa eivätkä verrattavissa kemikaalivaaroihin. Myönnän,että kemikaalivaaroja tietysti on ja on ollut ammoisista ajoista alkaen.
Kuka ottaa vastuun kansalaisten pelkotilojen lietsomisesta ? Missä hoidetaan pelkotilojen aiheuttamat ongelmat ? Syönkö kemikaaleilla kyllästettyä silakkaa vai porkkanaa ?
Onkohan sohva- ym. kemikaaliongelmassasi kyseessä tarkoituksellista popularisointia ja otsikoissa pysymisen tarvetta ? Ainahan voi helposti heittää ilmaan tokaisun "..voi piillä vaarallisia..."
terv. H2SO4
|
|
|
|
|
|
Nollatutkimattomuutta!
Amen | 25.10.2005 11:54
|
|
"Holmes J" kirjoitti: "Ilmeisesti poikalasten pieniä sukuelimiä ei sitten laskettu haitaksi. Liekö sitten tutkijat miehiä vai naisia."
Paljon todennäköisempää on, että Hassi on perustanut väitteensä nk. roskatieteeseen, tutkimukseen, joka on julkaistu suurella kohulla, "juuri ilmestyneenä", ensin julkisissa tiedotusvälineissä - eikä tieto siitä, että ko. tutkimus ei ole tieteellistä kritiikkiä kestänytkään, ei ole enää Hassia saavuttanut.
Tuo (erittäin arvostettu) Science-lehti on maksullinen, enkä pysty sitä nyt laajemmin referoimaan, mutta sen selostuksessa kerrottiin, että näiden ftalaattiväitteiden "päälle heitettiin kylmää vettä".
Vihreille poliitikoille ja myös järjestöille on tyypillistä se, että he ja ne lietsovat tällaista silmitöntä kemikaalikauhua, jossa vähäisinkin ja / tai epävarminkin tulos jonkun hyötyaineen mahdollisesta haitallisuudesta on heti katastrofi. Äskettäin oli juuri WWF:n kampanja, hyvin tilaa saaneena tiedostusvälineissä, HS:ssäkin. Turhaan odotin, että kansanterveyslaitoksen kylmän asiallinen lausunto asiasta olisi julkaistu - joss mmm. todettiin, että viraiden kemikaalien määrät ovat suomalaisten veressä selvässä laskussa.
Toisikohan Jouko Tuomiston kirja "100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä" tähän keskusteluun vähän tasapainoisuutta? http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.k oti?p_sivusto=51
|
|
|
|
|
|
Tuoteselosteiden tiedot eivät riitä kemikaalivaaran torjumiseen
Huolestunut | 25.10.2005 14:10
|
|
Joo, mutta tuoteselosteissa ei vaan näy monestikaan, mitä kemikaaleja tuotteissa on. Lisäksi niiden etsiminen erilaisten vaikeatajuisten nimikkeiden joukosta on tiedostavallekin kuluttajalle hankalaa. Tuotteiden arviointi on hankalaa arjessa, vaikka se teoriassa olisikin mahdollista.
Ja jos kemikaaleja löytyy isoja määriä kaloja syöviltä ihmisiltä kuten Enestamin veritesteissä ilmeni ja jääkarhuilta, onko tosiaan niin että tuoteselosteiden lukeminen riittää kemikaalien vaarojen torjumiseksi? Itsekalastetuissa silakoissa kun ei valitettavasti ole minkäänlaista tuoteselostetta ilmoittamaan kemikaalien vaaroista, vaikkka ne ovat ilmeiset.
Entä vastuumme esimerkiksi jääkarhuista, joiden elimistöön on kertynyt aimo kasa vaarallisia kemikaaleja? Entä inuiiteista jotka saavat ravinnostaan paljon kemikaaleja lihapitoisen ruokavalionsa vuoksi? Kemikaalit näes varastoituvat rasvakudokseen ja kulkeutuvat ravintoketjussa eteenpäin.
Siksi paras tapa on kieltää vaarallisten kemikaalien käyttö kokonaan, jos niitä tuotetaan kaupan hyllylle vastuullisten kuluttajien arvioitavaksi, päätyvät ne luontoon kuitenkin ja sitä kautta elimistöömme olimme ostoksilla ollessamme kuinka huolellisia tahansa.
|
|
|
|
|
|
Varovaisuusperiaatteesta
huolestunut | 25.10.2005 14:35
|
|
Kemikaalien vaaroista on aika kiistatonta tietoa olemassa. Lisäksi REACHin tarkoitus on nimenomaan arvioida kemikaalien haittoja, joita suurelta osin ei tunneta. Yrityksistä esimerkiksi IKEA ja H&M tukevat REACHia, jotta he voivat luvata kuluttajille, että heidän tuotteensa todella ovat turvallisia.
Kemikaalit ovat yksi tekijä sille, että allergiat, astmat ja syövät lisääntyvät lisääntymistään.
Esimerkiksi lasten syövät ovay lisääntyneet Euroopassa 1 % vuodessa ja lasten leukemia kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Jos kehitys on tällaista, eikö pitäisi tutkia, mitä ympäristössämme sen aiheuttaa?
Kemikaalikauhu ei ole siis aiheetonta.
Se että joidenkin kemikaalien määrä veressä on laskenut, ei poista ongelmaa siinä, että toisten vaarallisten ja elimistöön kertyvien määrä on lisääntynyt.
Ylipäänsä varovaisuusperiaatetta kannattaisi noudattaa asiassa, jossa puhutaan kemikaaleista, jotka kerran luontoon päästyään jatkavat kiertokulkuaan jopa monta sukupolvea.
|
|
|
|
|
|
Uutuuden haju
Vapauden ystävä | 25.10.2005 15:26
|
|
Kunostat uuden auton, siinä on niinsanottu uutuuden viehätys ja haju. Nämä tuulettimien putket ovat valosmuovia, jossa ei käytetä pehmikkeitä. Muiden muoviosien suhteen haju poistuu ajan myötä. Nämä ftalaatit on kyllä todennettavissa juomavedestä, jos putkilinjassa on käytetty muovisia osia. Miten pitkään ftalaatit on todettavissa siitä ei minulla ole tietoa. Vakiintunut mielipide asiasta on, että vain jatkuva nautinta voi olla haitallinen, alhaisista pitoisuuksista johtuen.
|
|
|
|
|
|
Varovaisuutta varosvaisuuden kanssa
Amen | 25.10.2005 15:32
|
|
¿Huolestunut¿ kirjoitti: ¿Kemikaalien vaaroista on aika kiistatonta tietoa olemassa.¿
Niinpä on, mutta niin on kemikaalien hyödyistäkin. Lääkkeetkin ovat niitä ¿kemikaaleja¿.
Varovaisuusperiaatteen täytyy toimia molempiin suuntiin, kuten Hassin ja ftalaattien kohdalla osoittautui (so. se oli täysin väärä hälytys). Syy-yhteyden on oltava selvä. Sellainen yleinen ajatus, että ¿kemikaalit¿ ovat aiheuttaneet jotain, on mieletön. Varsinkin kun tiedämme, että kemikaaleja on luonnossa moninkertainen määrä ihmisen valmistamiin verrattuna ¿ ja niiden kohdalla meillä on todellakin tiedosta puute. Mutta ne eivät kuulu REACHin piiriin ¿
¿Huolestunut¿ kirjoitti lisäksi: ¿Esimerkiksi lasten syövät ovat lisääntyneet Euroopassa 1 % vuodessa ja lasten leukemia kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Jos kehitys on tällaista, eikö pitäisi tutkia, mitä ympäristössämme sen aiheuttaa?
Kemikaalikauhu ei ole siis aiheetonta. ¿
Pitää tutkia, mutta silti kemikaalikauhu on aiheetonta. Parhaat tutkijat eivät nyt osaa sanoa syytä esim. leukemian lisääntymiseen. Jos kaikki on kiinni kemikaaleista, niin Suomen keskimääräisen eliniän kaksinkertaistuminen n. 100 vuoden aikana ja lasten kuolleisuuden yhä jatkuva vähentyminen on myös niiden ¿syytä¿?
|
|
|
|
|
|
Ei DDT:lle! - Afrikan lapsista ... no ...
Amen | 25.10.2005 18:54
|
|
Luonnollisesti tästä puuttuu kaikkein karmaisevin esimerkki - unohdin mainita sen, koska se minulle on jo niin itsestään selvä. Antipatiassaan kemikaalelja kohtaan Hassi ei malta olla mainitsematta vihreiden kemikaalivihan lähes "pyhää ikonia", DDT:tä: " [...]fluoritelomerialkoholit eli ftoh-yhdisteet saattavat olla yhtä vaarallisia kuin surullisenkuuluisa myrkky ddt."
Malariaan sairastuu vuosittain n. 500 miljoonaa ihmistä. Heistä kuolee n. miljoona - pääosin lapsia ja raskaana olevia naisia. Hengiissä selvinneistä suuri osa saa aivoihinsa loppuelämän kestävän vamman. Pääosin Afrikassa. DDT pienimuotoisesti käytettynä on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tappaa ja karkoittaa malariaa levittäviä hyttysiä. Mm. Etelä-Afrikassa ja Sambiassa tulokset ovat olleet loistavia malarian vähentämisessä.
Silti EU painostaa Afrikan valtioita - mm. nyt Ugandaa - eri tavoin, etteivät ne ottaisi tätä "myrkkyä" käyttöönsä. Muiden joukossa - ja varmaan innokkaimpina heistä - on eurokansanedustajamme Satu Hassi. Vaikka DDT on YK:n hyväksymä.
(Sekä väitteet DDT:n siitä aikanaan mainostetusta vaikutuksesta, että se ohentaisi lintujen munien kuoria että siitä, että pieneinä määrinä olisi "äärimmäisen haitallista" ihmiselle, on kokeellisin menetelmin myöhemmin kumottu)
Koko tästä kurjuudesta saa hyvän kuvan nettisaitilta Africa Fighting Malaria, osoite http://www.fightingmalaria.org/index.php
|
|
|
|
|
|
Vaikea kysymys, kieltämättä
annie | 25.10.2005 23:48
|
|
Mutta paljon helpommaksi se muuttuisi, jos me länsimaat panostaisimme enemmän kehitysyhteistyöhön. Jos kaikissa Afrikan maissa saataisiin terveydenhuolto sille tasolle, että kaikki malariapotilaat hoidettaisiin mahdollisimman pian asianmukaisin lääkkein, koko ongelma poistuisi alueelta. Malarian pääisännäksi kun ei kelpaa muu kuin ihminen.
Kuubassa, jonka johtaja Fidel Castro on innostunut lääketieteestä, ja jossa kommunistisen ideologian mukaisesti on terveydenhuoltoa tarjolla koko kansalle - oikeasti - ei esiinny lainkaan malariaa, vaikka kyseessä on trooppinen maa, ja ei-kommunistisilla naapurisaarilla sitä on.
|
|
|
|
|
|
Luultavasti DDT:n avulla
Amen | 26.10.2005 13:27
|
|
Kuuba kehuu päässeensä eroon malariasta jo 1967 - jos otamme vuosiluvun huomioon, se melko varmasti käytti tähän "taisteluun" huomattavia määriä juuri DDT:tä.
(Yritin etsiä asiasta netistä tarkkaa lähdettä, löytämättä, mutta löysin tiedon, että Kuubassa käytettiin DDT:tä menestyksellisesti jo 1950-luvulla)
Malaria syö niitä resursseja, joilla afrikkalaiset voisivat köyhydestään päästä. Malarian torjunnassa auttaminen on siten juuri kehitysyhteistyötä - ja torjuntatyön sabotoiminen tällä EU:n tavalla ... mitä se siis on? Riistoa? Imperialismia? Vai täytyykö käyttää vielä pahempaa sanaa?
|
|
|
|
|
|
DDT
Järki hoi, älä jätä | 27.10.2005 4:09
|
|
Joo, sitä saa Suomesta. Siis DDT:tä on myös tupakassa, jota vetää monet isät ja äidit, jolloin jo sikiö-vaiheessa lapsen terveys törkeästi vaarannetaan. Ja sitten ihmetellään mm lasten syöpien lisääntymisiä ja allergioiden.
Mutta viimeisimmäksi Stakesin edustajan Pekurisen mielestähän tupakointi ei olekaan vaarallista. Joka on mielestäni vaarallinen valhe.
Kansalaiset Suomessa; ajatellaan ihan itse tietopohjaisesti; TUPAKKA ON VAARALLINEN, myös DDT:n vuoksi.
|
|
|
|
|
