Aikamatka läpi 1900-luvun muodin kyydissä Merja Salo tutkii muodin ja valokuvan intohimoista suhdetta Muodikkaan naisen siluetti on ollut pylväs, tiimalasi tai kolmio

kirjat

Muoti on alati muuttuvaa, valokuva pyrkii säilyttämään.

Tästä näennäisestä paradoksista

Merja Salo lähtee purkamaan auki valokuvan ja muodin intohimoista suhdetta kirjassaan

Muodin ikuistajat - Muotivalokuvaus Suomessa.

Matkan varrella mukaan tarttuu monenlaisia ilmiöitä. Muoti ja muotivalokuva eivät ole irti muusta yhteiskunnasta, vaan niiden kautta voi lukea kulloinkin vallitsevia käsityksiä miehen ja naisen rooleista, valokuvauksen kehityksestä, yhteiskunnan vauraudesta, arvoista ja asenteista.

Valokuvaaja ja malli ovat muotikuvan keskeiset toimijat, mutta Salo ei unohda muitakaan tärkeitä tekijöitä: muotitoimittajia, pr-ihmisiä, stailaajia.

Hän ei keskity pelkkään huippumuotiin ja sen kuviin, vaan huomioi myös alan arjen kuten myyntikatalogit. Erilaiset kuvat hän asettaa omiin yhteyksiinsä, joiden reunaehtoja ovat luoneet niin vaatetusteollisuuden kuin alan lehdistön nousut ja laskut.

Kaikesta tästä syntyy kiehtova matka läpi suomalaisen yhteiskunnan 1920-luvulta 2000-luvulle. Muoti ja trendit ovat syrjäiseen Suomeen tulleet paljolti muualta, mutta silti kirja kertoo ennen kaikkea meistä suomalaisista ja meidän haaveistamme.

Kirjan kuvitus on ylenpalttisen runsas. Kunkin aikakauden muotikuvia näytetään sekä niiden alkuperäisissä käyttöyhteyksissä - katalogeissa, mainoksissa ja lehtien sivuilla - että suurten yksittäiskuvien portfolioina.

Portfoliot tekevät oikeutta valokuvaajien työlle, mutta katsoja saa enemmän irti kuvista asiaan kuuluvine teksteineen. Sieltä löytyy se kuuluisa ajan henki.

Muotikuvan peruselementit ovat vaate, mannekiini, poseeraus ja rekvisiitta. Kaikilla näillä on eri aikoina ollut omat muotinsa, jotka ovat vaikuttaneet siihen, miltä muotivalokuvat ovat näyttäneet.

Myös muotikuvaajat itse voivat olla muodissa - ja usein rajallisen ajan. Harva valokuvaaja on luonut alalla monikymmenvuotisen uran.

"Muotikuvaajan pitää elää samaa aikaa mallien ja muodin kanssa, eikä se voi onnistua kovin pitkään", 1960-luvulla muotikuvaajana aloittanut

Kaj G. Lindholm sanoo kirjassa.

Suomessa valokuvia alkoi näkyä vaatteiden mainonnassa 1920-luvulla. Muotivalokuvaus lähti käyntiin vaatetusteollisuuden nousun myötä - kun itse tehdyistä vaatteista alettiin siirtyä valmisvaatteisiin.

1920- ja 30-luvun eleganteista studiokuvista on pitkä matka 1990-luvun "uuteen realismiin", jossa tärkeämpää kuin esitellyt vaatteet oli oikea asenne. Suomessa ei kuitenkaan yleistynyt uuden realismin äärimuoto "heroin chic", joka kohahdutti maailmalla kuoleman ja huumeiden rappioromantiikalla.

Väliin mahtuvat 1940-luvulla kukoistaneet muotisalongit, 1950-luvun herttainen teinimuoti, 1960-luvun vauhdikkaat minihametytöt, 1970-luvun käytännöllinen kuluttajavalistus ja 1980-luvun pörssihuuman tuoma isottelu.

Viime vuosisadalla muodikkaan olemuksen perushahmo, siluetti, on Merja Salon mukaan vuorotellut kapean pylväshahmon ja jonkin muun hahmon välillä.

1920-luvun poikatyttö oli selvä pylväshahmo, 1950-luvulla hallitsi kapeavyötäröinen tiimalasihahmo. Pitkäsäärinen minihametyttö oli taas pylväshahmo, jonka tilalle tuli 1980-luvulla hartioista leveä ja alhaalta kapea kolmio. 1990-luvun uusi pylväshahmo, kapea, niukka figuuri on muodissa edelleen.

Jo kirjan otsikko

Muodin ikuistajat kertoo, että pääosassa ovat valokuvaajat.

Keskeiset suomalaiset muotikuvaajat

Emmi Fockista

Kira Gluschkoffiin esitellään, ja kymmenet heistä pääsevät kertomaan työstään Salon haastattelemana.

Kyseessä on ensisijaisesti valokuvauksen historiaan sitoutuva teos, joka sivuaa monia muitakin kulttuurin ja yhteiskunnan alueita.

Merja Salo on kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän opettaa valokuvauksen historiaa ja teoriaa.

Salo on tehnyt uraauurtavaa työtä valokuvauksen historiassa taidekuvan katveeseen helposti jäävän käyttökuvan tutkijana. Aikaisemmissa teoksissaan hän on tutkinut kuvajournalismia ja tupakkamainontaa.

Salo on etevä katsomaan kuvan pinnan läpi syvälle sen piilomerkityksiin. Mutta hän antaa myös alan omien toimijoiden äänen kuulua. Kirjaa on nautinto lukea - ja katsella!

Anu Uimonen

Myös muotikuvaajat voivat olla muodissa

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi