EU:hun pyrkivä Turkki marssi kirjakauppoihin

Euroopan unionin ovia kolkuttava Turkki kiinnostaa, ja tämän huomaa kirjakaupoissa. Syksyn ja talven aikana on julkaistu peräti kolme Turkkiin liittyvää kirjaa.

Näistä kaksi on kotimaista tuotantoa ja molemmat matkakirjoja: kurditutkija Kristiina Koivusen kirjoittama Sankarimatkailijan Kaakkois-Turkki sekä Heikki Tervosen Euroopan porteilla

Matkakirjat poikkeavat totutusta ja tuovat siten uutta matkaoppaiden Turkki-hyllylle. Marmaris ja Etelä-Turkin muut aurinkolomakohteet on jätetty pois sekä Koivusen että Tervosen teoksista. Tarkoitus on esitellä lukijalle maan muita, tuntemattomampia puolia.

Siinä missä Koivunen kuljettaa lukijan Kaakkois- ja Itä-Turkin kurdialueille, Tervonen vie nojatuolimatkailijan yhtä odottamattomille seuduille, Raamatun historian sekä antiikin mytologian näyttämöille.

Niinpä näiden matkakirjojen näkökulmat ovat niin erilaisia, että ne melkeinpä täydentäisivät toisiaan, ellei molemmissa vinkkeli olisi hyvin kapea. Molemmat lukenut, Turkkia tuntematon selailija voi kirjakaupassa ihmetellä, puhutaanko lainkaan samasta maasta.

Kyllä vain, juuri niin monikasvoinen vastakkaisuuksien maa Turkki on.

Tervonen ja Koivunen eivät kumpikaan epäröi esitellä henkilökohtaisia poliittisia tai uskonnollisia näkemyksiään, paikoin turhankin vuolaasti. Löytämisen ilo kun on tärkeä osa matkakirjojen viehätystä.

Molemmilla on missio.

Koivunen haluaa herätellä lukijan huomaamaan Turkin kurdien ongelmat, jotka Etelä-Turkin rannoilla jäisivät kaukaisiksi. Kirjoittaja ohjaa lukijat myös tukemaan kurdien kamppailuja olojensa kohentamiseksi tarjoamalla yhteystietoja paikallisiin vaikuttajiin.

Tervonen taas toivoo edistävänsä idän ja lännen, islamin ja kristinuskon välistä ymmärtämystä kuljettamalla lukijaa uskontojen yhteisellä sivistyksellisellä maaperällä. Tervosesta on aika tehdä sovinto EU-integraation merkeissä, koska elävöityäkseen "järjen ja kurin Eurooppa tarvitsee tunteitten ja energisyyden Turkkia".

Tervosen kirjasta on runsaasti iloa nojatuolimatkailijalle, varsinkin jos on kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä sekä Raamatun historiasta. Kuten nimi lupaa, kirja sisältää runsaasti mielenkiintoisia yksityiskohtia ja tarinoita Turkista. Lukija saa muun muassa tietää, kuinka niin tulppaanit, froteepyyhkeet, kirsikkapuu, joululeivonnaiset kuin amatsonitkin ovat kotoisin nyky-Turkin alueelta.

Kristiina Koivunen vierailee myös kolmannessa syksyn Turkki-kirjassa, tunnetun kurdiaktivistin Kerim Yildizin teoksessa Turkki, kurdit ja EU. Siihen Koivunen on kirjoittanut jälkikirjoituksen, joka päivittää Yildizin kaksi vuotta sitten englanniksi julkaisemaa kirjaa.

Koivunen toteaa siinä, etteivät kurdit enää ole lainkaan niin optimistisia Turkin EU-tavoitteiden suhteen kuin Yildizin kirjan julkaisemisen aikoihin. Yildizin mukaan kurdit nimittäin laittavat toivonsa Turkin EU-pyrkimyksiin, koska sitä kautta he uskovat saavansa Turkilta heille kuuluvat vähemmistöoikeudet.

Yildizin mukaan EU-jäsenyysneuvottelut aloitettiin liian aikaisin, ja näin Turkilta vietiin motivaatio panostaa kurdikysymyksensä ratkaisemiseen.

EU myös välttelee vastuuta, Yildiz kirjoittaa, vaikka sen tulisi toimia aktiivisena rauhanvälittäjänä kurdien edustajien ja Turkin vallanpitäjien välillä ja painostaa Turkkia neuvotteluihin.

Kirjatarjonnan perusteella Turkin uskotaan kiinnostavan lukijaa yhä lähinnä rajatuista näkökulmista tarkasteltuna. Maata esitellään EU-näkökulmasta, idän ja lännen kiehtovana törmäyspisteenä tai kurdikysymyksen kautta.

Turkki kokonaisuutena, moninaisine ihmiskohtaloineen ja kulttuurikerrostumineen jää vielä peittoon.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi