Isättömän evankeliumi Sakari Häkkisen mielestä Jeesuksen toimintaa ja kohtaloa leimasi isän puuttuminen

Kristittyjen usko perustuu siihen Jeesus-julistukseen, joka syntyi ja kehittyi ensimmäisen pääsiäisen ja helluntain jälkeen varhaisseurakunnassa ja joka on tallennettu

Uuteen testamenttiin.

Millainen

Jeesus oikeasti oli eläessään, siitä on hyvin vähän varmaa tietoa. Tämä on antanut tilaa mielikuvituksellisille spekulaatioille ufo-Jeesuksesta buddhalaiseen viisausopettajaan.

Teologian tohtori

Sakari Häkkisen hahmotelma historiallisen Jeesuksen eräistä piirteistä on vakuuttavimpia ja perustelluimpia. Lyhyesti sanottuna Jeesuksen isättömyys, mikä tuon ajan juutalaisessa yhteiskunnassa merkitsi aivan eri mittasuhteiden häpeää ja sosiaalista kasvojenmenetystä kuin nyky-Suomessa, vaikutti tähän asti ajateltua enemmän Jeesuksen toimintaan ja elämänkohtaloihin.

Edes lapsuuttaan Jeesus sai tuskin elää turvallisesti kiltin

Joosef-isäpuolen ohjauksessa. Häkkinen löytää paljon perusteluja sille, että evankeliumeissa jotenkin varjomaiseksi jäävä Joosef-hahmo on muiden lapsuuskuvausten tavoin

Vanhan testamentin kertomusten ja esikuvien (patriarkka Joosef) soveltamista Jeesuksen elämään.

Häkkinen viittaa myös historiallista Jeesusta kartoittavaan noin sadan tutkijan yhteisöön, niin sanottuun Jeesus-seminaariin, joka kokoontuu Yhdysvalloissa pari kertaa vuodessa.

Seminaari on yksimielinen siitä, että Jeesus oli ihminen, joka ei tuntenut saaneensa jumalallista tehtäväksiantoa eikä pitänyt itseään Jumalan poikana. Vielä vähemmän näitä käsityksiä olisi ollut hänen eläessään Jeesuksen äidillä ja muulla lähipiirillä. Tätä tukevat myös

Uuden testamentin vanhimmat osat.

Toisin sanoen Jeesuksen elämä olisi ollut aikalaisten silmin tavallisen isättömän porton pojan häpeällistä elämää, mikä olisi tehnyt hänen uskonnollisena opettajana esiintymisensä erityisen loukkaavaksi.

Vielä paremmin tämä tausta tekisi ymmärrettäväksi Jeesuksen samaistumisen syrjittyihin ja yhteiskunnan hyljeksimiin ihmisiin sekä heidän puolustamistaan.

Häkkinen pitää perusteltuna, että Jeesuksen lähipiiriin kuului paitsi muun muassa prostituoituja ja tullimiehiä myös orjia ja eunukkeja, jotka eivät saaneet osallistua edes temppelissä järjestettäviin jumalanpalveluksiin.

Häkkinen luonnehtii tulkintaansa vaatimattomasti yhdeksi mahdollisuudeksi.

Sitä se faktisessa mielessä onkin, eikä hänen näkökulma tietenkään ole täysin uusi, mutta se on tuore ja selventävä. Se selittää luontevasti monia evankeliumien piirteitä; ehkä sitäkin, miksi historiallinen Jeesus jää niin taustalle ja miksi hänen lapsuuteensa on ollut tarvetta liittää jumalallistavia epiteettejä.

Häkkisen yleistajuisen kirjan ulkoasu viittaa harhaanjohtavasti pikemminkin hartaus- tai pyhäkoululukemistoon kuin painavaan eksegeettiseen puheenvuoroon.

Martti Mäkisalo

Varjomainen Joosef-hahmo on Vanhan testamentin esikuvien soveltamista Jeesuksen elämään

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi