Julkaistu: 4.12.2004 lehdessä osastolla Matka
Saksan kirjallisuuden suurnimi
Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832) oli innokas ja
sivistynyt matkailija, joka kulki avoimin silmin. Erityisen merkittävä
oli Goethen matka Italiaan 1786-88.
Italian matka päiväkirjoineen on virkistävän erilainen
matkakirja.
Taide, etelämainen elämäntyyli ja maisemat vaikuttivat Goetheen syvästi. Olkoon Rooma minun yliopistoni, julisti mies, joka lumoutui lähes kaikesta: taideaarteista kotitekoisen pastan valmistukseen.
Aika Roomassa jätti Goetheen pysyvän jäljen. Muutamia vuosia ennen kuolemaansa Goethe muisteli matkaansa: "En oikeastaan milloinkaan myöhemmin ole ollut iloinen."
Kirja on aikansa ja tekijänsä näköinen - monissa aiheissa rönsyilevä. Rönsyilyä voi kutsua myös runsaudeksi. Tai kirjoittajansa sivistykseksi.
Goethe jakaa lukijalle matkavinkkejä, jotka ovat leikiten kestäneet ajan hampaan puraisun.
Ennen matkaa on syytä perehtyä alueen luontoon; kasvistoon ja kivistöön, kirja opastaa. Goethen tiedot esimerkiksi kivistä ja mineraaleista ovat ällistyttävän laajat. Hänen suosikkejaan ovat ne akaatti-kvartsit, joissa epäsäännöllisinä täplinä on "keltaista tai punaista jaspista ja lomassa ikään kuin jäätynyttä valkoista kvartsia, mistä syntyy tavattoman kaunis vaikutelma".
Merkittävimmät nähtävyydet, kuten kulttuuriaarteet, on Goethen mielestä syytä tutkia hartaasti, aikaa säästämättä. Goethellä aikaa oli kateelliseksi tekevän runsaasti: Italian-matka kesti kaksi vuotta.
Goethe on aina valmis kiipeämään näköalapaikoille ja etsimään vuoria.
"Kiipesin illalla ylös Trajanuksen pylvään huippuun nauttiakseni verrattomista näkymistä. Ylhäältä näyttää Colosseum auringon laskiessa kerrassaan ihanalta, aivan lähellä on Capitolium, taaempana Palatinus, koko siihen liittyvä kaupunki (Rooma)."
Ruoka on Goethellekin matkailun intohimoja.
Sisiliassa esimerkiksi kalat ovat ensiluokkaisia, herkullisia. Puutarhojen antimet vievät niin ikään kielen. "Salaatti on suussa sulavaa ja lempeän makuista kuin maito."
Matkakumppaniksi Goethe suosittelee kynää ja lehtiötä. Havaintoja ja ajatuksia tulisi kirjata aina kun mahdollista.
Matka kannattaa myös yhyttää kansallisiin juhlapäiviin, koska silloin on paljon nähtävää.
Näkemäänsä Goethe kuvaa taiten, vai mitä mieltä olette Palermoon 13. huhtikuuta 1787 päivätyistä riveistä:
"Italia ilman Sisiliaa ei herätä sielussa minkäänlaista kuvaa: vasta täällä on avain kaikkeen. - - tänään jyrisee ukkonen ja salamat lyövät, ja kaikki muuttuu yhdellä iskulla vihreäksi. Pellavalla on jo osaksi varsi nystyröillä, toinen puoli on kukassa vielä. Painanteissa luulee näkevänsä pieniä lampia, niin kauniin sinivihreitä ovat pellavaviljelmät."
Goethella on matkoillaan silmää ja aikaa arjen sattumuksille.
"Kansa kiinnostaa minua suunnattomasti. Tänään olin pitkään kalatorilla ja katsoin ihmisiä, miten he tavattomalla innolla, tarkkaavaisuudella ja viisaudella tinkivät ja ostivat."
Johann Wolfgang von Goethe: Italian matka päiväkirjoineen, Taide,
1999, 377 s., 20 e. Valikoiden suomentanut ja johdannon laatinut Sinikka
Kallio.
Saksan kirjallisuuden suurnimi Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832) oli innokas ja sivistynyt matkailija, joka kulki avoimin silmin. Erityisen merkittävä oli Goethen matka Italiaan 1786-88. Italian matka päiväkirjoineen on virkistävän erilainen matkakirja.
Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi