Jääkärit olivat enimmäkseen maalais- ja työläispoikia

  Jääkäriliike määritellään yleensä Suomen itsenäisyystaistelun toiminnaksi, jonka päämääränä oli Suomen vapauttaminen asein Venäjän vallasta.

Täyden itsenäisyyden puolesta ennen vuotta 1917 toimivat vain aktivistit. He organisoivat jääkäriliikkeen Suomen vapauttamiseksi, joka olisi mahdollista taistelemalla yhdessä Saksan kanssa Venäjää, yhteistä vihollista vastaan.

Poliitikoista E. N. Setälä ja Kyösti Kallio kallistuivat ensimmäisinä itsenäisyyden kannalle.

Julkisen tunnustuksen vielä Saksassa oleville jääkäreille antoi Venäjän keisarin kukistumisen jälkeen Oskari Tokoi, senaattia johtanut keskipohjalainen sosialisti. Toinen johtaviin piireihin kuulunut sosialisti, joka tuki jääkäreitä, oli oululainen kansanedustaja Yrjö Mäkelin.

Ajatus jääkäreiden

kouluttamisesta ulkomailla syntyi ylioppilaspiireissä. Hankkeen katsotaan alkaneen Ostrobotnialla 20. 11. 1914 Kassahuoneen kokouksessa. Pfadfinder- eli partiolaiskurssi alkoi helmikuussa 1915 Lockstedtin koulutuskeskuksessa lähellä Hampuria.

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan päivälleen kolme vuotta myöhemmin. Eri syistä senaatin sotilaiksi kelpaamattomat 451 palasivat taistelujen jälkeen. Ilman jääkärimerkkiä jäi 232 jääkäriä. Neuvosto-Venäjän palvelukseen päätyi yhteensä 22 jääkäriä.

Pfadfinder-kurssin jälkeen värväystä jatkettiin niin, että määrä nousi 1897 jääkäriin. Saksan armeija muodosti heistä 1916 oman joukko-osaston nimeltään Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27. Se osallistui sotaan ja vartiopalvelukseen itärintamalla.

Jääkärit pitivät yllä myös jääkärietappeja ja toteuttivat lähinnä Saksan Meriesikunnan pommi-iskuja Venäjän sotilaskohteita ja huoltokuljetuksia vastaan.

Ylipäällikkö

Mannerheim nimitti Suomeen palanneet jääkärit, joista suurin osa oli ylennetty upseereiksi ja aliupseereiksi Saksassa, asevelvollisjoukkojen päällystöön ja alipäällystöön. Jääkärit nousivat 1920-luvun kuluessa puolustusvoimain, armeijan ja suojeluskuntajärjestön johtoon, jossa he olivat talvi- ja jatkosodan yli.

Aikaisemmasta upseerisäädystä ja Venäjällä palvelleista jääkäreiden yläpuolelle jäi vain marsalkka Mannerheim.

Jääkäreistä yli puolella oli korkeintaan kansakoulusivistys. Ylioppilastutkinto oli 270 jääkärillä ja akateeminen loppututkinto 52:lla. Valtaosa oli talonpoikien ja työläisten lapsia.

Jääkärit ovat

monin tavoin vaalineet Suomen vapauttamisen perinnettä. Viimeisin muistelmateos on postuumina julkaistu Ragnar Nordströmin Voitto tai kuolema (1996). Jääkäreistä viimeinen, jääkärikenraali Väinö Valve, oli kuollut vuotta aikaisemmin.

Jääkäri tuli sotilastermiksi 1600-luvun Saksassa, jossa metsästäjistä ja metsänhoitajista koottiin jalkaväen keveitä osastoja. Suomessa jääkäri-nimitys on ollut käytössä 1770-luvulta alkaen.

Lauri Haataja

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi