Kannustimet muuttavat maailmaa

Taloudellisen ajattelun logiikka toimii arjessa.

2000-luvun alku oli yhdessä mielessä vallankumouksellista aikaa Yhdysvalloissa: tilastot näyttivät, että teinit olivat joukkoliikkeenä vaihtamassa perinteisen seksin suuseksiin.

Asia järkytti ja kiinnosti amerikkalaisia siinä määrin, että vuonna 2004 nuorten seksitapoja päiviteltiin paitsi Oprah Winfreyn tv-sohvalla myös laatulehti New York Timesin pääkirjoituksessa.

Nyt, vuosia myöhemmin, aiheeseen palaa Financial Times -lehden taloustoimittaja ja kirjailija Tim Harford teoksessaan Elämän logiikka, järkevä selitys järjenvastaiselta tuntuvalle maailmalle. Sen suomennos ilmestyi tänä syksynä.

Arkijärjellä ajateltuna suuseksi-ilmiössä ei ollut mitään kovin kummallista. Nettipornon ja estottomien elokuvien aikana seksi missään muodossaan ei ole tabu, ja nuoret ottavat mallia siitä, mitä ympärillään näkevät.

Harfordin mukaan tällainen kulttuurilähtöinen selitys olisi kuitenkin hyvin vajaa. Hän selittää kirjassaan nuorten suuseksi-intoa ja lukuisia muita ilmiöitä – esimerkiksi pomojen isoja palkkioita ja prostituoitujen kondomin käyttöä – taloustieteen keinoin. Hänen mukaansa teinitkin vaihtoivat lempimistyyliään, koska huomasivat, että perusseksin kustannukset suhteessa siitä saatuihin palkkioihin ovat nousseet HIV:n myötä.

Elämän logiikka -kirjan lähtökohta on, että koska ihminen on järkevä olio, hän osaa laskea oman etunsa. Siksi myös muutamme käyttäytymistämme, kun kannustimia, siis palkkioita ja rangaistuksia, muutetaan.

"Kannustimet ovat vain yksi toimintaamme vaikuttavista tekijöistä. Mutta muita asioita, kuten psykologiaa tai kulttuuria, on paljon vaikeampi muuttaa", kirjailija sanoo puhelinhaastattelussa Lontoosta.

Harfordin mukaan yhteiskunta voisi puuttua merkittäviin epäkohtiin nykyistä paremmin, jos kannustimien toiminta ymmärrettäisiin.

Yksi ratkottava ongelma olisi rasismi.

Harford kirjoittaa teoksessaan niin sanotusta "rationaalisesta rasismista". Se tarkoittaa, että yrityksen näkökulmasta voi olla tehokasta esimerkiksi karsia työhakemusten pinosta oitis henkilöt, joilla on tummaan ihonväriin viittaava nimi. Valkoiset kun ovat suuremmalla todennäköisyydellä koulutettuja ja kokeneita.

Kirjailija painottaa silti, ettei "rationaalinen" käyttäytyminen ole hyväksyttävää siitä huolimatta, että se olisi yrityksen näkökulmasta järkevää.

"Kirjoitan myös rationaalisesta rikollisuudesta. Sekään ei ole hyväksyttävää mutta jos haluamme estää rikollisuutta, meidän on ymmärrettävä, että sillä on järkiperäinen pohja", hän sanoo.

Harford käy Elämän logiikassa läpi pitkän listan taloustieteen perusteorioita liittäen ne yhteen arki-ilmiöiden ja uusimman akateemisen tutkimuksen kanssa.

Paikkansa löytävät niin modernin taloustieteen isä Adam Smith, peliteorian, tietokoneen ja atomipommin kehittelijä John von Neumann kuin myös rikollisuuden ja riippuvuuksien teoreetikko Thomas Schelling.

Kansainvälinen talouslehdistö on ylistänyt myyntilistoilla juhlinutta teosta helppolukuisuuden ja hauskuuden yhdistämisestä vahvaan sisältöön.

"Olen itse aivan innoissani materiaalista ja pidän sitä jännittävänä. Nautin uusista asioista, joita löydän kirjoittaessani ja luulen, että sen vuoksi on helpompaa selittää niitä myös muille", Harford sanoo.

Niillä lukijoilla, joiden ajattelu pohjaa matematiikan sijasta esimerkiksi sosiologiaan, voi olla haasteita Harfordin läpimatemaattisen ajattelun sulattamisessa.

Osaa lukijoista ärsyttänee ainakin siinä vaiheessa, kun kirjailija selittää aviopuolison valintaa markkinalogiikalla: nainen kouluttaa itseään muun muassa "nostaakseen tasoaan" miesmarkkinoilla.

Harford väistää kysymyksen naisten koulutuksen kannustimista, mutta toteaa, että taustaltaan ekonomistina hän on hieman heikoilla kulttuuristen seikkojen kanssa.

"Jokaiseen päätökseen, jonka teemme, kuuluu elementtejä esimerkiksi psykologiasta ja joitakin mysteereitä, joita rationaalinen valinta ei voi selittää. Silti liki kaikissa elämämme osissa rationaalisen valinnan teorialla on jotakin annettavaa", hän sanoo.

Tim Harford: Elämän logiikka, järkevä selitys järjenvastaiselta tuntuvalle maailmalle, Nemo 2009.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi