Kertoja kävi elokuvissa

 Paljon uusia lähteitä Yrjö Varpiolla ei ole. Kirjallista jäämistöä Väinö Linnalla on vähän, sillä perikunta tuhosi kirjailijan kuoltua enimmän osan luonnoksista ja kirjeistä.

Tunnettuja lähteitä Varpio käyttää uudella tavalla. Tämä koskee erityisesti Pertti Virtarannan nauhoittamia kirjailijan muisteluksia - 50 tuntia!

Tärkein löytö on Aladár Valmarin kalenterien sarja. Tamperelainen kirjailija ja taidearvostelija merkitsi muistiin kokemuksiaan Linnasta miltei päivä päivältä vuosien ajan.

Kaverukset kävivät taidenäyttelyissä ja kuuntelivat Mozartia ja Sibeliusta. Valmari kommentoi reaktioita tiiviisti.

Tiheään he kävivät elokuvissakin. He näkivät Ne 600 urhoollista ja Uimaritytön mutta myös Carol Reedin Kolmannen miehen ja Lewis Milestonen Länsirintamalta ei mitään uutta.

Ne muokkasivat elokuvamaista näkemistapaa, josta tuli Linnan romaanien tunnusmerkki.

"Vastakkainasettelujen, leikkausten ja siirtymien tekniikka sekä dialogin keskeisyys tarjosivat nykyaikaisen tavan jäsentää todellisuutta", Varpio kirjoittaa.

Löytö tukee kirjailija Hannu Raittilan vuonna 2000 esittämää ideaa. Linnan Koottujen teosten johdannossa Raittila esitti, että pääteosten näennäisestä maalaisuudesta huolimatta Linna ei edusta agraarista mentaliteettia vaan kaupunkilaista katunokkeluutta.

Elokuvallinen tekniikka voi hyvinkin olla tekijä, johon perustuu Linnan jatkuva suosio nuorten keskuudessa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi