Kirsi Kunnaksen kielessä on taikaa

Upea antologia antaa kattavan läpileikkauksen nyanssien mestarin suomennoksista.

Uudet lapsi- ja aikuissukupolvet saavat nyt mahdollisuuden tutustua Kirsi Kunnaksen monipuoliseen uraan suomentajana. Kuka on nähnyt tuulen? on upeasti toimitettu ja visuaalisesti runsas satujen ja runojen antologia.

Kunnas on usein harmitellut sitä, kuinka monet vanhat lastenkirjat vaipuvat syyttä unohduksiin painosten loppumisen takia. Onneksi Kunnaksen lastenkirjadebyytistä, vuonna 1954 ilmestyneestä brittiläisen lastenloruperinteen kokoelmasta Hanhiemon iloinen lipas, sentään otetaan yhä uusia painoksia.

Uuden antologian arvoa nostavat lastenkirjallisuuden historiaa luotaavat saatesanat, joissa Kunnas painokkaasti korostaa: "Kielessä on taikaa, sillä hallitaan aikaa."

Kirsi Kunnas (s. 1924) toimitti Aarteiden kirja -antologiaa vuosina 1956-1960 ja suomensi valtaosan sen teksteistä. Hän havahtui siihen, kuinka umpioitunutta ja perinnesidonnaista suomalainen lastenkirjallisuus tuolloin oli. Sittemmin hän on kääntänyt lastenkirjallisuutta muihinkin antologioihin ja oppikirjoihin sekä suomentanut lastenkirjoja aina 1980-luvulle asti.

Tästä laajasta suomennetusta materiaalista Kuka on nähnyt tuulen? -antologia antaa monipuolisen kuvan - pohjoismaisista ja keskieurooppalaisista kansansaduista aina muun muassa Edward Learin, Christina Rossettin ja Harry Martinsonin lyriikkaan asti. Antologiassa on myös koosteita R.L. Stevensonin ja A.A. Milnen kirjoittamista lapsuutta romantisoivista runoista sekä venäläisten I.A. Krylovin ja Kornei Tšukovskin hivenen aikuisemmasta ja yhteiskuntapoliittisestakin lyriikasta.

Kunnaksen ansioksi suomentajana voi laskea ennen muuta brittiläisen nonsensepohjaisen kieli-ilakoinnin kotiuttamisen Suomeen. Oman itsenäisen lastenlyriikkansa tapaan Kunnas on myös suomentajana kieli- ja tunnerekistereiden mestari. Nyansseista antologia antaa hyvän ja havainnollisen kuvan.

Runojen ja satujen tyylilajit vaihtelevat. Kuvittajat Anne Vasko ja Pia Westerholm ovat kansoittaneet kirjan toinen toistaan persoonallisemmilla eläin- ja ihmishahmoilla. Vaskon retrohenkinen kollaasikuvitus kurottaa hauskasti 1960-luvulle. Riikka Jäntti on klassisen kuvitusperinteen ilmaisussaan huomattavasti näitä kahta pidättyneempi, ja hän onkin saanut kuvitettavakseen lapsuuden idylliin keskittyneitä tekstejä. Hallitusta visuaalisesta kokonaisuudesta erityiskiitos graafiselle suunnittelijalle Päivi Lahtiselle. Kuka on nähnyt tuulen? ilmestyi nyt kirjakerhopainoksena, ja se tulee kirjakauppalevitykseen ensi syksynä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi