Kosteilta seuduilta, kuivasti

kirjat. Jos kirjan merkityksellä ja myyntimenestyksellä olisi taipumus korreloida positiivisesti, niin saksalainen pikkuteos Kosteikkoja poikkeaisi säännöstä jyrkästi.

Kirjaa on Saksassa ostettu 1,5 miljoonaa kappaletta ja käännösoikeudet myyty noin 30 kielelle, ja kuitenkin itse tarina on aivan aloittelijamaista tekoa, kirjallisesti ja ajatuksiltaan.

Syyt kaupallisiin meriitteihin löytyvät ulkokirjallisesta maailmasta. Tekijä on laulaja, näyttelijä ja tunnettu tv-kasvo - saksalaisten kansallisomaisuutta siis - ja hänen perheessään on tapahtunut tragedioita.

Ja ensiarvoisen tärkeää on tämä: kirjoittaja Charlotte Roche on nuori nätti nainen, joka minämuodossa kirjoittaa intiimialueidensa kirurgisista toimenpiteistä komplikaatioineen.

Aihepiiri on kuohuttanut Saksan puritaanista kansaa ja ruokkinut uteliaisuutta huikeasti.

Roche käyttää sukuelinten ja anuksen kansanomaisia nimityksiä, enemmän tosin lastenkielisiä ilmaisuja pimppi, pippeli, peppu ja kakka, jotka soveltuvat tekstiin rahvaankieltäkin huonommin.

Kertomus koostuu 18-vuotiaan naisen turinoinnista sairaalasängyssä.

Lyhyehköön tekstiinsäkin Roche saa upotettua useita epäloogisuuksia ja -uskottavuuksia. Ei hän edes yritä luoda todenmukaista seksuaalista saati psykologista kuvausta, kunhan viskelee ruumiineritteitä näennäisen huolettomasti.

Päähenkilön motiiviksi - saman tien koko jutun esittämisen oikeutukseksi - sidotaan hänen halunsa junailla eronneet vanhempansa samanaikaisesti vierailulle luokseen, ja saattaa heidät siten jälleen yhteen. Hohhoijaa. Kosteikkojen megasuosio kertonee jotakin nykygermaanien ajatusmaailmasta. Olisi kyllä hyvä kuulla, onko kirja pärjännyt katolisessa etelässä paremmin kuin protestanttisessa pohjoisessa.

Vaikea ainakin uskoa, että näin kuivan laskelmoiva "tabujen" särkeminen herättäisi innostusta esimerkiksi rehevässä, paljon kokeneessa Berliinissä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi