Kuolemanrangaistus saattaa palata

kirjat

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan

Sampo Terhon

Silmä silmästä on päällisin puolin objektiivinen, kantaa ottamaton katsaus kuolemanrangaistuksen vaiheisiin länsimaissa.

Kuolemanrangaistusta on perusteltu etupäässä uskonnolla. Rangaistuksen, koston ja hyvittämisen lisäksi se on jumalan tai jumalien lepyttämistä ja yhteisön puhdistautumista.

Vasta 1700-luvulla alettiin Euroopassa humanismin ja valistuksen vaikutuksesta kysellä teloitusten oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden ja järkevyyden perään.

Lopulta vuonna 2003 Euroopan unionin ihmisoikeussopimus kielsi kuolemanrangaistuksen kaikissa oloissa, myös sotatilan aikana.

Terho panee mutkat suoriksi tulkitessaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamista. Hänestä se on liberaalin vasemmiston älykköeliitin pohjimmiltaan epädemokraattinen hanke, joka aidossa kansanvallassa todennäköisesti kumotaan - kuten suuressa osassa Yhdysvaltoja.

Myös maailman muut runsasväkisimmät maat, kuten Kiina, Intia ja Nigeria, sekä melkein kaikki islamilaiset maat panevat yhä täytäntöön kuolemantuomioita. Terho on oikeassa siinä, että kuolemanrangaistuksessa on kysymys yhteisön perimmäisistä arvoista.

Hän jättää kuitenkin käsittelemättä mm. Kiinan ja Intian, joissa poliittisista, yhteiskunnallisista tai kulttuurisyistä ihmishengellä ei ole ollut järin suurta arvoa eikä ole vieläkään. Hän sivuuttaa myös Yhdysvaltojen raa'an asutushistorian, kuten alkuperäisväestön järjestelmällisen tuhoamisen.

Terho ei liioin mainitse väkivaltaviihteen tulvaa, julmien elokuvien ja televisiosarjojen raaistavaa ja turruttavaa vaikutusta. Se voisi selittää jopa Suomen nuorten yllättävän myönteisen asenteen kuolemanrangaistukseen.

Korostaessaan kuolemanrangaistuksen pitkää historiaa Terho tulee puolustelleeksi sitä sen ikimuistoisella laillisuudella. Kuolemanrangaistuksen vastustamista ei kuitenkaan voi erottaa universaaleista ihmisoikeuksista ja siten ihmisoikeusliikkeestä.

Myös orjuus oli ikivanha laillinen tapa, joka suuressa osassa länsimaita kiellettiin vasta toistasataa vuotta sitten. Silti tuskin kukaan tohtii enää vakavissaan puolustaa orjuutta.

Terho kuitenkin päättää katsauksensa Euroopasta synkkään ennustukseen, että jonkin uhkaavan mullistuksen seurauksena "saattaa kuolemanrangaistus palata nopeammin kuin sen kieltävät sopimukset ehditään repiä".

Matti Kinnunen

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi