Länsimainen tekopyhyys tympäisee

Coetzee ruotii esseeromaanissaan maailman tilaa ja rikkoo rajusti kerronnan rajoja.

Nobelisti John Maxwell Coetzee ei ole koskaan päästänyt helpolla lukijoitaan. Uusin suomennos Huonon vuoden päiväkirja on harvinaisen haastava lukukokemus. Yksiin kansiin mestarijuonittelija on saanut mahdutettua painavan esseekokoelman, terävää taideproosaa ja aistillisen viihderomaanin.

Sivun ylälaidassa etenevät esseet, ja saman sivun alapuolella vanheneva kirjailija C tilittää tuntojaan kunnes mukaan änkeää uusi minäkertoja, seksikäs filippiiniläinen Anya. Kaikki siis yhdellä ja samalla sivulla. Kolmen tason kerronta on jaettu poikkiviivalla.

Kestää hetken ennen kuin tajuaa, mihin Coetzee pyrkii rikkomalla perinteisen kerronnan rajoja. Coetzee, kunnon nobelanarkisti, politikoi.

Lukija houkutellaan ensin vetävään fiktioon, eroottisironiseen tarinointiin, jonka ahmii siltä istumalta.

Miten käy Afrikassa syntyneen, Australiaan muuttaneen kuuluisan kirjailija C:n esseekokoelmalle nykymaailman menosta, kun luomistyötä hidastaa yläkerran filippiiniläinen kaunotar Anya, 29, jonka C palkkaa puhtaaksikirjoittajakseen.

Anyan kiihkeä aviomies, meklari Alan, 42, aito aussi, on seitsemänkymppisen älykkökirjailijan vastakohta. Alanille harmittava C on "vanhanaikainen vapaata rakkautta ja sananvapautta toitottava sentimentaalinen hippisosialisti".

Kirjailijan ja Anyan välille syntyy lämmin, kunnioittava suhde. C on kaikkitietävä kirjailija, mutta kaikkitietävä on Anyakin ilman akateemista painolastia. Prosaistina Coetzee on ylittämätön ihmismielen kuvaaja.

Coetzeen johtoteemana läpi teoksen on länsimainen tekopyhyys ennakkoluuloineen. Samaa ankaraa moraalista ruotimista Coetzee (s. 1940) on viljellyt jo esikoisteoksestaan Hämärän maat ( Dusklands, 1974) lähtien. Kapina kovenee. Kirjailija lyö sanoillaan entistä syvemmälle maailman omaantuntoon.

Coetzee on jakanut teoksensa kahteen päälukuun Vankkoja mielipiteitä ja Toinen päiväkirja, joiden ohella proosaminät C ja Anya paljastavat elämänsä. Yksittäisiä lukuja on peräti 55 - Al-Qaidasta anarkismiin, eläinten teurastuksesta turismiin, musiikista ( Sibeliusta kehutaan) Machiavelliin, ajattelusta taivaan lintuihin.

Beckettistä väitellyt kirjallisuuden tohtori Coetzee on kiinnostunut maailman kaikista asioista ja etenkin niiden epäkohdista; Guantánamo Bayn vankileirin kidutuksista, globaalista kilpajuoksusta (Kiina voittaa), rasismin ja oikeiston noususta länsimaissa ja vallanpitäjien ainutlaatuisesta häpeämättömyydestä.

"Orja pelkää vain kipua, vapaa ihminen pelkää eniten häpeää", Coetzee lainaa Demosthenesta. Huonon vuoden päiväkirja ei ole testamentti eikä tunnustuskirja, vaikka julkisuutta inhoava Coetzee kirjoittaa myös itsestään. Hän haluaa murtaa perinteisen fiktiivisen kerronnan ja poliittisen teorian rajat. Itse hän nimittää poliittista ajatteluaan pessimistis-anarkistiseksi kvietismiksi:

"Tiedän kokemuksesta, että politiikassa vialla on itse valta."

Esseessä Kirjailijan elämästä Coetzee pistää itseään halvalla kirjoittamalla kriitikoista, joiden mielestä hän ei sisimmissään olekaan romaanikirjailija, vaan fiktiota harrasteleva saivartelija. Jospa he ovatkin oikeassa, Coetzee kysyy.

Eivät ole. Viime vuonna nobelisti taas väänsi uuden näytön, Summertime (2009), viiltävät muistelmat sopeutumattomasta, omaelämäkerrallisen trilogian kolmas osa. Huonon vuoden päiväkirja päättyy kaikkein pyhimpään: Dostojevskiin. Coetzee kertoo nyyhkyttäneensä pakahtuakseen lukiessaan taas kerran yöllä Karamazovin veljesten toisen osan viidettä kirjaa, jossa Ivan palauttaa pääsylippunsa jumalan luomakuntaan.

Nobelisti kiittää äiti Venäjää kahdesta järkkymättömästä esikuvasta (Dostojevski ja Tolstoi), "joiden tasolle jokaisen vakavan kirjailijan on pyrittävä, vaikkei hänellä olisi pienintäkään mahdollisuutta yltää sinne".

Coetzeen kieli on edelleen uskomattoman kirkasta, käännettynäkin. Äly, ironia ja kauneus, lähes joka lauseessa.

Ei ihme, että brittikriitikot pitävät häntä suurimpana elossa olevana englanniksi kirjoittavana kirjailijana.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi