Lasten ja nuorten jalkapallokirjat eivät keskity vain maalikamppailuun

Jalkapallo saattaa kasvattaa vastuuseen, mutta on myös kohellusta ja söhellystä

'Haluan kertoa hyvän tarinan, jonka parissa nuori viihtyy. Toivon voivani antaa ajattelemisen aihetta, mutta pitää pakkosyötön ja opettajamaisuuden kaukana", kirjailija Tuija Lehtinen sanoo Ismo Loivamaan toimittamassa hakuteoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1996).

Hän on myös kirjailija T. H. Lehtinen, joka kirjoittaa poikakirjoja pienen maaseutukaupungin poikaporukasta. Tuija Lehtisenä hän on kirjoittanut parikymmentä tyttökirjaa, joista usean tittelissä on sana Mirkka.

"Vaikka olenkin pyrkinyt hauskuuteen vähän kiljusmaisella tavalla, yritän antaa pohdittavaksi pieniä vakaviakin asioita", kirjailee kuvaa tavoitteitaan.

T. H. Lehtisen uusi teos on Janne ja tyrmäävä maalitykki . Aiemmat ovat nimeltään Janne ja sammakkoklaanin kosto , Janne ja kellarihirviö ja Janne ja lumiliskot . Uusimman keskeisenä teemana ja motiivina on jalkapallo, Mustikkamäen ala-asteen kesäinen jalkapalloturnaus ja siihen liittyvät tapahtumat.

Lehtinen vaikuttaa aikamoiselta amatööriltä yhtä lailla vihreällä veralla kuin kynän varressa. Hän kutsuu jalkapalloa pelinä hassunkurisella nimellä "jalkkis", hän kirjoittaa kömpelöitä lauseita laahaavan, mutta mielikuvituksettoman juonenkehittelyn päälle.

Huumoria on muun muassa se, että kylpyhuoneremontin aikana olohuoneeseen sattuu jäämään wc-istuin!

Tämän kirjan kiljusmaisuus on yhtä söhellystä, kohellusta ja ähellystä, josta Jalmari Finne on peninkulmien päässä.

Jalkapallosta Lehtinen kirjoittaa tähän tapaan:

"Kyljen pistos unohtui, Janne otti spurtin ja lähestyi maalivahtia. Se heilui edestakaisin, oli valmis torjumaan ja repimään sen jälkeen Jannen kappaleiksi."

Sankari tekee tietysti ratkaisevassa ottelussa maalin ja kirja saa loppunsa.

Kommelluksia

kentällä ja kotona

Teemu Saarisen kirjoittama ja Pentti Otsamon kuvittama Unskin banaanipotku on hauskaksi ajateltu ja kirjoitettu kirja. Sen huumorin peruslause ja -kaava on tällainen:

"Ansku olisi halunnut mennä Espanjassa katsomaan Eiffelin tornia. Kyllä hän on sitten hassu! Lapsikin tietää, että Eiffelin torni on Italiassa. Minä taas olisin halunnut myöhemmin nähdä Rooman, kun kerran Ranskassa oltiin, mutta isä sanoi, että joskus toisen kerran."

Hauskaa.

Huippujalkapalloilija Jere Latvasen ihailijatilpehöörin kauppaa kritisoidaan ja kaikenmaailman kommelluksia sattuu kotimaassa kentällä, katsomossa, koulussa ja kotona. Naurattaa.

Kasvattava

jalkapallo

Bengt-Åke Crasin nuorisoromaaneissa Maaali! ja Verkko heilahtaa on yritystä nuortenromaaniksi ja nuorten maailman hahmottamiseen. Kirjan keskushenkilönä, sankarina on 14-vuotias Markus Cerwin, jonka kehityskertomuksen kirjat kertovat.

Cras yrittää kirjoittaa sujuvan opettavaisesti. Urheilukirjallisuudessa luodaan joskus pubertaalisiin päivä- ja yöuniin ylivertaisia sankareita, jotka viime hetkellä pinnistävät surkeasta tappiotilasta riemuvoittoon ja kokevat kollektiivisen katharsiksen. Joko häikäisevänä yksilösuorituksena tai koko joukkueen kimppasaavutuksena.

Cras on siinä välissä, hän tunnustaa sankaritekojen arvon, mutta kirjoittaa kuitenkin ruotsalaisena kunnon sosiaalidemokraattina yhteishengen puolesta.

Siitä miten hyljeksitty, mutta hyvä pelaaja mahtuu kuitenkin uuteen sakkiin ja kaikki tora ennakkoluuloinen pyyhitään pois ja unohdetaan.

Crasin yhteiskuntakritiikillä on muutama osoite.

Hän arvostelee muun muassa ruotsalaista yhteiskuntasuunnittelua ja lähiöitten rakentamista korpeen, muskeliveneitä ja muuta kerskakulutusta. Kritiikistä saavat osansa myös lähiöpalvelut ja julkinen liikenne, urheilu, tabloidijulkisuus ja urheilurakentaminen.

Ihmissuhdeongelmat pääsevät esille joukkueen sisäisten kähinöitten lisäksi tyttöystävän kanssa kehittyvän suhteen ja vanhempien mahdollisen avioeron kautta.

Crasin kirjoitus ei kulje yhtä saavutusten janaa, vaan voitot ja pettymykset vaihtelevat niin urheilussa kuin elämässäkin. Crasin sävyn arvaa siitä, että Verkko heilahtaa -romaanin alkuperäinen nimi on Alla för en (Kaikki yhden puolesta).

PK Pantterien tarina jatkuu, sillä seurasta ja Markus Cerwinistä on ilmestynyt Ruotsissa ainakin kaksi jatko-osaa I sista minuten ja En mot alla .

Crasin romaaneissa jalkapallo kasvattaa yhteisöön, luo yhteenkuuluvaisuutta ja kannustaa henkilökohtaiseen vastuuseen, esimerkiksi koulunkäynnissä.

TIMO HÄMÄLÄINEN

Nuorten jalkapalloilusta lisää urheilusivulla C 14.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi