Miehekkyyden mallia isältä pojalle

sarjakuva. Belgialainen Olivier Schrauwen ammentaa tyyliä amerikkalaiselta Winsor McCaylta, joka kehitti sarjakuvakerrontaa isoin harppauksin 1900-luvun alkupuolella. Perinnetietoisuus on eurooppalaisessa nykysarjakuvassa aika harvinaista. Poika kulta kertoo pikkuruisesta pojasta ja ilmeisen varakkaasta yksinhuoltajaisästä. Tai saattaa koko poika olla oudon isänsä mielikuvitustakin. Heidän maailmansa on joka tapauksessa surrealistinen. Maisema on epämääräistä uniepookkia.

Poika aivastelee niin voimallisesti, että aiheuttaa onnettomuuksia. Se viittaa suoraan McCayn sarjakuvaan Little Sammy Sneeze. Schrauwenin värimaailma ja taustojen yksityiskohtainen tyyli puolestaan muistuttavat McCayn tunnetuimmasta sarjasta Pikku Nemo.

Schrauwen kuulemma kokeili eri tekniikoita saadakseen aikaan vanhahtavan tyylin. Tunnelman takaamiseksi suomalainen laitos on painettu huokoiselle ja ohuelle paperille, joka imee liian kirkkauden väreistä. Kauniin laitoksen tukena on komeat kovat kannet.

Pisimmässä tarinassa poika joutuu eläintarhassa välillä krokotiilin kitaan. Eläintarhassa on myös pygmejä, jotka nousevat kapinaan ja vapauttavat lopulta eläimetkin. Muistuttamassa ehkäpä Belgian synkeästä siirtomaavaltahistoriasta.

Schrauwenin hilpeät painajaiset viljelevät ironista ivaa miehekkyydestä. Lopulta isä varoittaa pikkuistaan kasvamisen vaaroista.

Outoudellaan viehättävän teoksen voi nähdä yhtä hyvin lapsen kauhukuvana aikuisuudesta kuin aikuisen painajaisena lapsuudesta.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi