Monen toimen Fogeli

kirjat

O

la Fogelberg oli renessanssi-ihminen.

Pekka Puupään piirtäjä oli menestynyt kilpajuoksija, monitoiminen kuvittaja ja pilapiirtäjä, aikansa sankarimatkailija, Suomen ensimmäisiä mainosmiehiä, taikuri, animaation pioneereja sekä monen patentin keksijä.

Jukka Rislakin ja

Rainer Sandellin elämäkertateos

Varsinainen Puupää! on enemmän kuin tervetullut lisä vieläkin hämmästyttävän vähän kartoitettuun suomalaisen populaarikulttuurin ja sarjakuvan historiaan. Se esittelee perusteellisesti Fogelbergin eli Fogelin toimet, työt ja puuhat.

Sujuvasti kirjoitettu teos on myös hauskaa luettavaa, sillä Fogeli (1894-1952) oli kaikkien todistajalausuntojen mukaan varsinainen velikulta.

Ensimmäisen sarjakuvansa Fogeli julkaisi 1914

Suomen Urheilulehdessä ja työskenteli vuodesta 1915 pilalehti

Kurikan ja

Työmiehen pilapiirtäjänä. Fogeli ei kaihtanut poliittisiakaan aiheita.

Suomalaisen sarjakuvan klassikkosarja

Janne Ankkanen ilmestyi

Suomen Kuvalehdessä 1917-18; Fogeli piirsi ja

Jalmari Finne käsikirjoitti.

Se oli kuvia kumartamaton pilasarja, jonka päähahmo oli reilusti omaa etuaan ajava ankka. Hän esitti omia teräviä kommenttejaan politiikan sekasortoisista tapahtumista.

Fogeli oli innokas matkailija, joka opiskeli taidetta Pariisissa 1919-20 ja kiersi laajasti Eurooppaa, kävi Afrikan puolella ja Yhdysvalloissakin.

Pekka Puupää ilmestyi maailmaan vappuna 1925. Ensimmäisen ruudun teksti on jylhä: "Kun Pekka Puupää oli kotonaan oppinut niin paljon, ettei hän enää mitään käsittänyt, jätti hän äidilleen jäähyväiset ja lähti tallustamaan avaraan maailmaan oppiansa lisäämään."

Pekka oli Fogelin tavoin työväen osuustoimintamies, kuten E-liikkeen

Kuluttajain Lehden sarjakuvasankarille sopikin. Pekka kävi kokouksissa, kiersi kaukaa yksityiskaupat ja päätyi jopa opetusministeriksi.

Fogeli piirsi

Pekka Puupäätä vuodesta 1925 kuolemaansa 1952 asti, noin 1200 sarjaa. Ajan myötä sarja painottui osuuskauppa-aatteesta kommelluksien ja kansanhuumorin suuntaan.

Pekka Puupää oli piirtäjänsä lailla inhimillinen ja suvaitsevainen. Sota-aikana moni sarjakuva valjastettiin ryssävihaan, mutta Fogeli ei ryhtynyt sotapropagandan äänitorveksi.

Sodan jälkeen Fogeli muutti maalle, irtisanoutui vuodesta 1918 asti hoitamastaan Elannon mainosmiehen työstä ja jatkoi vapaana piirtäjänä.

Puupää-sarjan ideoita Fogeli keräsi maaseutumatkoillaan ihmisiä jututtaen.

Pekka Puupäästä tuli suomalaisuuden ikoni. Sarjakuva siirtyi elokuviin, jotka tosin eivät vastanneet sen henkeä. Se ilmestyi vielä pitkään Fogelin

Toto-tyttären voimin sekä elää yhä tetterissa, musiikissa ja kirjojen uusintapainoksina.

Suomen sarjakuvaseuran vuodesta 1972 jakama kotimaisen sarjakuvan palkinto on aito Puupää-hattu päivänkakkaroineen.

Heikki Jokinen

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi