Monika Fagerholmin kiehtova aikalaisromaani

Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö. Suom. Liisa Ryömä. Teos. 530 s. 29,90 e.

'Se tapahtui Seudulla, Bule-lammella. Eddien kuolema. Hän makasi lammen pohjassa. Hiukset levisivät pään ympäri paksuina pitkinä suortuvina, ne olivat kuin mustekalan lonkerot, silmä ja suu olivat ammollaan. poika näki hänet Lore-kalliolta seistessään tuijottamassa suoraan alas veteen, hän näki huudon joka tulvi äänettömänä tytön avoimesta suusta. Hän katsoi tyttöä silmiin, ne olivat tyhjät. Kalat uivat niistä sisään ja ulos, samoin ruumiin muista aukoista. mutta vasta myöhemmin, kun oli jo kulunut jonkin aikaa."

Tyttö oli amerikkalainen tyttö. Edwina, Eddie, de Wire, jonka hukkui Seudulla syyskesällä 1969

Monika Fagerholmin romaanisarjan ensimmäisessä osassa

Den Amerikanska flickan,

Amerikkalainen tyttö.

On toinenkin kuollut tyttö, Doris Flinkenberg, 16. Vuodelta 1975.

"Doris saapui Bule-lammella, kiipesi Lore-kalliolle, seisoi siinä ja laski kymmeneen. Hän laski yhteentoista, kahteentoista ja neljäänkintoista, kuuteentoista asti, ennen kuin oli kerännyt kylliksi rohkeutta kohottaakseen pistoolinsuun ohimolleen ja painaakseen liipaisinta."

On kenties kolmaskin kuollut nainen, yhden talon perustuksiin muurattu. Kuka tietää?

On paljon muita ihmisiä, Seudulta, jossa romaani pääosin tapahtuu tai johon se on paljolti ankkurissa, maailmalta. On Sandran, Doriksen ystävän, isä Ahvenanmaalta, maailmankansalainen, purjehtija, playboy. On hänen vaimojaan, yksi joka on ehkä muurattu yhden talon perustuksiin, on muita, ikuisia graduja tekeviä naisia.

On Vapaaherratar, neiti Andrews, jonka luona amerikkalainen tyttö asui, ja joka oikealla aksentilla opettaa puhumaan englantia, joka hoitaa puutarhaansa...

On Bengt, Bencku, taivaanrannan maalari, on Musta Lammas. On paljon, paljon muita, on hyviä, on kenties myös pahoja.

On Backmanssonin perhe, tavallinen perhe, kenties romaanin ainoa tavallinen perhe.

Amerikkalaisen tytön kuoleman muisto muuttuu legendaksi, myytiksi, jota eletään uudestaan. Uudestaan vielä seuraavassakin osassa. Samoin Doriksen kuolemaa. Fagerholm siirtelee tapahtumia, muistoja, tekoja ja aikomuksia, hahmottaa tilanteita koko ajan uusilta kulmilta, uusilta korkeuksilta, uusista lähteistä.

Tarina elää, sirpaloituu ja tulee taas eheäksi, hajotakseen jälleen toisen tiedon kautta. Ja kolmannen, neljännen. Yksityiskohdat, syyt ja lähtökohdat valaistaan ristiin moneen kertaan.

Kuolema, kuolemat nähdään monelta kantilta, samoin mennyt, vietetty elämä. Runsas elämä Suuressa maailmassa ja Seudulla ja merta lähellä olevassa kaupungissa.

Johtoaiheiden kertaus on paikallaan, se on omiaan luomaan romaanille sen tunnelman, tenhon: salaperäisen maailman, jolla on tosi perusta.

Den amerikanska flickan,

Amerikkalainen tyttö ei ole "tavanomaista" realismia, vaikka siinä ovat realismin elementit paikoillaan, luokkasuhteetkin. Eräänlaiseen puhdistautumiseen viittaa romanisarjan nimikin

Slutet på glitterscenen, joka lupaa kimalluksen loppuvan.

Ja sitten seksuaalisuus, joka on ironisesti "kommunikaatiota ja luovuutta", ja paljon muuta, mikä liittyy arkeen ja uniin, mutta myös toisenlaisiin "ihaniin naisiin" Seudulla.

Monika Fagerholm on kirjoittanut kiehtovan aikalaisromaanin - sitä se on - jossa kieli liittyy sen muotoon tutkivana, utelevana, selittävänä, kysyvänä osapuolena. Viittauksia kirjallisuuteen on kosolti, ne sattuvat kohteisiinsa - samoin musiikki, joka on läsnä.

Mitä tapahtuu jatkossa, seuraavassa osassa? Siihen antaa viitteen viimeinen luku

Talvipuutarha 2008:

"Manala-projekti. Orfeuksen oli haettava Eurydikensä Manalasta. Eurydike oli kuollut. Jumalat olivat ottaneet hänet tykönsä, mutta Orfeus rakasti häntä niin paljon että jumalat armahtivat. Mene hänen luokseen, hän seuraa sinua, mutta älä katso ympärillesi manalassa."

Ja vähän myöhemmin: "Se tapahtui Bule-lammella. Kaikki on siellä. Hänen on mentävä taas sinne."

Timo Hämäläinen

Monika Fagerholm on kirjamessuilla tänään klo 11 Mika Waltari -lavalla, lauantaina klo 16 Helsingin Sanomain osastolla ja klo 17 Edith Södergran -lavalla.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi