Muorillisen murheen maa

Soikkeli kirjoitti humanistisen fantasiatarun.

M. G. Soikkeli on kirjallisuudentutkija ja kriitikko, jolta on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana julkaistu lukuisia palkittuja novelleja kotimaisissa tieteis- ja fantasialehdissä.

Soikkelin esikoisteos, novellikokoelma Marsin ikävä ja muita kertomuksia, ilmestyi vuonna 2007 Turbator-pienkustantamolta. Kuninkaantekijät on hänen ensimmäinen romaaninsa.

Kuninkaantekijät edustaa myyttisillä metaforilla ladattua humanistista fantasiaepiikkaa.

Purjelaivojen ja maatyöläisten aikakauteen sijoittuvassa tarinassa ovat käytössä genren konventiot luomiskertomuksesta maagisiin esineisiin ja kruununtavoittelusta piirroskarttoihin.

Perinteistä poiketen Soikkeli ei kuitenkaan tarkastele maailmaansa salskean miekkasankarin tai jalosukuisen sotaherran silmin. Kuninkaantekijöiden pääosassa on köyhä, mätänevän laivan uumenissa asuva Imanti. Hän on jumalataräiti Atumamun johdatukseen uskova keski-ikäinen nainen, joka hankkii elantonsa avioniekkana ja huhutöillä.

Karu arki ja äidillinen hoivavietti ajavat Imantin etsimään itselleen ja hulttiopojalleen parempaa tulevaisuutta. Satamaan saapuvat vieraan valtakunnan laivat sytyttävät toivonkipinän uudesta alusta.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi Imanti on valmis pettämään ja valehtelemaan, jopa antautumaan voimallisen Atumamu-naamion vietäväksi. Päättäväinen nainen ymmärtää ympäröivän maailman lainalaisuudet selkeämmin kuin vallanhaluinen aatelissääty, jota on palvelevinaan.

Romaanin vaikuttavimmassa kohtauksessa Imanti ottaa kuolevan urhon profeetallisen siemenen itseensä ruumiiden täyttämän suon keskellä.

Äitiyden monisyisen olemuksen lisäksi Kuninkaantekijät käsittelee vallan tematiikkaa. Sen kaipuuta ja väärinkäyttöä. Mahdin ulkoisia merkkejä, köyhälistön asemaa ja jopa vallasta luopumista.

Juonellaan romaani yllättää useaan otteeseen. Fantasiakaavat saavat kyytiä niin henkilöiden kohtaloiden kuin dramaattisten käänteiden kuvauksessa. Miekat osoittautuvat sanoja tylsemmiksi, eivätkä sankarin elkeet ole miehen mitta.

Tekstiinsä Soikkeli on hakenut vanhahtavaa poljentoa, joka istuu hyvin kansalliseepoksia muistuttavaan tarunomaiseen fantasiaan. Väliin kirjailijan sananparret soivat lähes proosarunouden tavoin. Kuninkaantekijät tuo kansainvälisellä tyylillään tuoreen tuulahduksen suomalaisen aikuisfantasian kenttään. Alan ulkomaisista edustajista se vertautuu erityisesti Ursula K. Le Guinin teoksiin.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi