perjantai 10.2.2012 | Elina, Ella  Onnittele e-kortilla
VÄITÖKSET

Seksiskandaaleissa tuomittiin miehet ja tammatkin

Teemu Keskisarja tutki eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa

Julkaistu: 17.11.2006 lehdessä osastolla Oma elämä

CHRISTIAN WESTERBACK / HS

Ihmisen ja eläimen eroa ei 1700-luvulla koettu itsestään selväksi, sanoo tutkija Teemu Keskisarja.

Ihmisen ja eläimen eroa ei 1700-luvulla koettu itsestään selväksi, sanoo tutkija Teemu Keskisarja.

 Renkien, paimenten ja isäntien salarakkaita 1700-luvulla olivat lehmät ja tammat. Miehet tyydyttivät tarpeitaan yleisesti eläinten kanssa. Tamma oli suosituin, vaikkakin hengenvaarallinen partneri.

"Yksi käräjille joutunut mies oli saanut aivovamman, kun hevonen oli potkaissut kesken kaiken", historioitsija Teemu Keskisarja kuvaa.

Hän on tutkinut väitöskirjassaan eläimiin sekaantumista 1700-luvun Ruotsissa ja Suomessa.

"Tapa oli täällä huomattavasti yleisempi kuin muualla Euroopassa. Suomessa jopa yleisempi kuin Ruotsissa. Se on irvokasta kulttuuriperintöä, jonka voimme onneksi jakaa Ruotsin kanssa. Emme joudu kantamaan häpeää yksin."

Useimmat eläimiin sekaantujat oppivat paheensa jo nuoruudessa, usein paimenpoikina. Asialla eivät olleet vain naimattomat miehet. Myös ukkomiehet turvautuivat tammoihin esimerkiksi vaimojen lapsivuoteen aikana.

"Eläinpartnereita käyttävien taustalta ei löytynyt erityistä köyhyyttä, rikollisuutta tai mielenterveyden ongelmia. He olivat tavallisia miehiä kaikista luokista."

Ilmiö syntyi, koska avioliiton ulkopuolista seksiä ei siedetty ja itsetyydytys oli tabu. Oleellisempaa Keskisarjan mielestä oli, että rengit ja paimenet eivät pitäneet touhujaan luonnon vastaisina.

"Ihmisen ja eläimen eroa ei koettu yksiselitteiseksi eikä itsestään selväksi."

Muu yhteiskunta kuitenkin tuomitsi asian jyrkästi. Kirkko ja lainsäätäjä olivat "pirun kiinnostuneita asiasta", Keskisarja kuvaa. Se oli ankarasti kielletty laissa. Eläimiin puuttumista pidettiin jopa törkeämpänä rikoksena kuin lapsen raiskaamista.

Myös kylien väki paheksui suuresti. Eläimiin sekaantujat jäivätkin kiinni, kun silminnäkijät ilmiantoivat heitä mielellään. Osa saattoi tunnustaa synnin itse.

Rahvaalla oli Mooseksen lakeja vahvemmat syyt tuomita miehet. Tuohon aikaan uskottiin, että eläin voi tulla ihmisestä tiineeksi, eikä sekasikiöitä haluttu.

Toinen pelko oli, että liha ja maito pilaantuvat, jos eläin on yhteydessä ihmiseen.

Seksiskandaalien osapuolille kävi huonosti.

Lehmät ja tammat tapettiin. Se aiheutti suuria taloudellisia menetyksiä tiloille.

Miehet selvisivät useimmiten hengissä. Edessä oli kuitenkin ruoskiminen ja pitkä pakkotyötuomio. He joutuivat kantamaan lisäksi häpeäkahletta.

Kymmeniä miehiä tuomittiin myös kuolemaan.

"Eläimiin sekaantumisesta tuli enemmän kuolemantuomioita kuin noitavainoissa."

Teemu Keskisarja alkoi tutkia aihetta ensin vitsinä.

"Sitten ajattelin, että kansallisen itseymmärryksen kannalta olisi hyvä tietää tämäkin. Mitä Suomesta ja suomalaisista kertoo se, että esi-isät kymmenen sukupolvea sitten pelehtivät eläinten kanssa?"

"Täällä elettiin kuin pellossa. Suomi oli rutiköyhä ja kulttuurisesti takapajuinen maa, jossa kuitenkin toimi tehokas oikeuslaitos."


Teemu Keskisarjan väitöskirja "Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa" - Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa" tarkastetaan Helsingin yliopistossa

tänään perjantaina.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Hae kirjoja
 
RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.