Suomalaiset eivät tunne Ranskaa

Mielenkiinto Ranskan historiaan ei korvaa nykypäivän tuntemusta

Suomeen asettunut ranskalainen valtiotieteilijä Louis Clerc ja Ranskaan erikoistunut nuori historioitsija Kristina Ranki ovat toimittaneet katsauksen Suomen ja Ranskan suhteista kautta aikojen.

Teos esittelee tusinan verran tutkijoita mieliaiheineen. Se painottuu noin sata vuotta vanhaan historiaan.

Ranska on Euroopan ja maailman vanhimpia ja tärkeimpiä valtioita. Ken haluaa ymmärtää valtiotieteistä tai historiasta ylipäänsä jotain, hänen on tunnettava Ranskan valtiosäännön kehityksen mutkikas historia.

Ranskassa on nytkin meneillään presidentti Nicolas Sarkozyn johtama valtiosäännön ja instituutioiden uudistamisprosessi, jonka lopputulosta emme vielä tiedä. Syntyykö peräti kuudes tasavalta?

Ranskan poliittiset mullistukset heijastuvat koko maailmaan. Viimeksi näin kävi hulluna vuonna 1968.

Ranskan nykyinen valtiosääntökeskustelu vaikuttaa Euroopan unionin institutionaaliseen kehitykseen, ja se voisi vaikuttaa suomalaiseenkin keskusteluun tasavallan presidentin asemasta, jos vain saisimme kuulla ranskalaisesta debatista enemmän.

Suomalaismedia kirjoittaa kuitenkin mieluummin Ranskan presidentin laulajavaimosta. Suomalaisten Ranska on "kaunis tuntematon".

Tällä hetkellä Suomessa ei ole virassa yhtään historian professoria, joka olisi väitellyt Ranskan valtiollisesta tai poliittisesta historiasta. Meillä ei liene tällä hetkellä ketään, joka pystyisi uskottavasti luennoimaan Ranskan valtiosääntöhistoriasta.

Nyt ilmestyneeseen kirjaan sisältyy emeritusprofessori Kalervo Hovin katsaus suomalaisen Ranskan-tutkimuksen historiaan. Joensuussa väitellyt sosiologi Gwenaëlle Bauvois on tutkinut Albert Edelfeltiä soveltaen sosiaalisen pääoman käsitettä. Märtha Norrback ja Elina Seppälä tarkastelevat eräitä suomalais-ranskalaisten suhteiden vaikuttajayksilöitä, kuten tutkimusmatkailija Xavier Marmieria ja Kalevalan ranskantajaa Jean-Louis Perretiä. Tuomo Melasuo kirjoittaa Algeriasta ynnä muista Ranskan entisistä merentakaisista alueista.

Turkulaiset Louis Clerc ja Vesa Vares tarkastelevat vasta itsenäistyneen Suomen diplomaattisia suhteita Ranskaan. Henrik Tala kirjoittaa suomalaisista upseereista Ranskan sotakorkeakouluissa.

"Itse asiassa emme tässäkään kirjassa ole edelleenkään tutustuneet niinkään Ranskaan, vaan suomalaisiin", toteavat Clerc ja Ranki hiukan pessimistisissä saatesanoissaan.

"Ranskalla on ollut vain välineellinen merkitys: kun nostamme esiin tapauksia, joissa suomalaiset kohtaavat Ranskan, löydämme ennen kaikkea itse suomalaiset katseen keskipisteessä. Ranskasta ja ranskalaisista saaduista ennakkoluuloista suomalaisten syvään Ranska-tuntemukseen on pitkä matka", Clerc ja Ranki kirjoittavat.

Kaikki on siis vielä tekemättä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi