Tähtitiede juhli Valkoisessa salissa

Professori Esko Valtaoja sai Tieto-Finlandian soljuvasta maailmankaikkeuden kertomuksesta

Irma Stenbäck

  "Yhden auton hinnalla saa jo hankituksi ihan mukavan kotikirjaston", valistaa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja , 50.

Juuri työmatkalta Pietarista palannut Valtaoja vastaanotti torstaina Helsingissä metropoliitta Ambrosiuksen ojentaman 150000 markan (25228 euroa) shekin vuoden 2002 Tieto-Finlandialla palkitusta teoksestaan Kotona maailmankaikkeudessa .

Ambrosiuksen mielestä Valtaojan kirja täyttää erinomaisesti ansiokkaan suomalaisen tietoteoksen kriteerit. "Se sisältää paljon tähtitieteen, kosmologian ja biologian perustietoa. Se on kirjoitettu myös meille humanisteille ymmärrettävällä tavalla."

Aloittaessaan kirjan

lukemisen Ambrosius toivoi pääsevänsä kädenvääntöön professori Valtaojan kanssa olemalla eri mieltä hänen filosofisista ja uskonnollisista pohdinnoistaan. Toisin kävi. Luonnontieteen ja uskonnon suhde ei ärsyttänytkään ortodoksista himolukijaa.

Ambrosiuksen mielestä Kotona maailmankaikkeudessa on terveellinen muistutus siitä, että elämme paljon isommassa, humanistin mielestä melkein äärettömässä universumissa.

Palkintoraadin mielestä Valtaojan keskusteleva kirja välittää innovatiivisesti tähtitieteen ja biologian perustietoa ja ottaa samalla rohkeasti kantaa uskontoa ja filosofiaa sivuaviin kysymyksiin. Soljuvassa tekstissä on persoonallinen ote.

Suomen kirjasäätiö jakoi Tieto-Finlandiansa nyt 14. kertaa. Raati sai eteensä 129 tietokirjaa, joista finaalin ylsi kuusi teosta: Jukka Annalan Salmiakki , Max Jakobsonin Pelon ja toivon aika , Minna Kettusen Halosen taiteilijasuku , Merete Mazzarellan Kun kesä kääntyy ja Seppo Zetterbergin Eero Erkko .

Valintalautakuntaan kuuluivat professori Anneli Kauppinen puheenjohtajana ja jäseninä professori Kari Enqvist ja toimittaja Maarit Tastula . Turun yliopiston avaruustähtitieteen professoriksi vuoden alusta nimitetty Esko Valtaoja iloitsee paitsi puhtaasta rahasta myös siitä, että mediassa kaltoin kohdellut luonnontieteelliset kirjat saavat voiton myötä lisää arvostusta.

"Populaaristi kirjoitetut tiedekirjat eivät kuulu kulttuuriin. Mikä tahansa salibandyn puulaakimatsi saa mediassa enemmän julkisuutta kuin tiedekirjat", Valtaoja heitti kiitospuheessaan.

Valtaoja tutustuttaa kirjassaan lukijan uuteen tieteenalaan astrobiologiaan, jossa elämää etsitään maailmankaikkeudesta. Kotona maailmankaikkeudessa on yllättävä lukukokemus myös tyylillisesti. Valtaoja paljastaakin kirjoittaneensa nuorempana runoja kokoelmaksi asti.

"Yksi syy kirjoittamiseeni on pohjaton uteliaisuus. Kirjoittaessa löytää itsestään uusia alueita. En suinkaan kulje ympäriinsä ja mieti syntyjä syviä."

Valtaoja tiesi

jo pikkupoikana Sodankylässä tulevansa isona tähtitieteilijäksi. Rehtorin poika toljotti viisivuotiaana paukkupakkasessa tummaa tähtitaivasta - ja toljottaa vieläkin.

"Olen kutsumusammatissani. Maailmankaikkeus on vasta jotain 15 miljardia vuotta vanha. Ja maailmankaikkeuksia on ääretön määrä. Kukaan ei tiedä miksi maailmankaikkeus on olemassa", Valtaoja pohtii Valkoisen salin valonheittäjien paisteessa.

Professori sanoo ettei kukaan tiedä mitään eikä mihinkään kannata uskoa, vaan itse on otettava selvää - jopa maailmankaikkeudesta. "Tiedän luulevani. En ole sitä porukkaa, joka luulee tietävänsä."

Sanavalmis Valtaoja on maanläheinen mies, joka ei vielä varmasti tiedä, tuhlaako voittorahansa perheen naisten ehdottamiin taideostoihin ja Kanarian-matkaan. "Ensimmäistä kertaa elämässäni taskussani on ylimääräistä rahaa."

Tähtitieteilijän arki

ei ole pelkkää maailmankaikkeuden syleilyä vaikka työmaa onkin Tuorlan observatoriossa. Galleristi-vaimo Virpi Wuori pitää huolen, että hänen miehensä toimii taidegallerian puksuna, joka kantaa paketteja postista, kokkaa kiinalaista ruokaa taiteilijoille ja puhuu henkeviä vieraiden kanssa.

Valtaoja tunnustaa olevansa kehitysoptimisti ja agnostikko. Hänelle tiede ei ole tylsää teorian jauhamista vaan hauskaa hommaa. Maailma on täynnä julmuuksia, mutta se ei estä nauttimasta todellisuudesta.

"Maailma on sitä romanttisempi paikka, mitä enemmän siitä tietää."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi