"Työnilo, sehän on suurinta maailmassa" Julius ja Helmi Krohnin kirjeet läheisilleen dokumentoivat kulttuurisuvun historiaa

Julius Krohn: Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta. Toim. Sari Forsström. SKS. 192s. 27,90e.

"Järjestelen ja suomennan parasta aikaa isäni kirjeitä vanhemmilleen, joista osa, ylioppilas aikuiset tulevat nyt julkisuuteen. Pelkään vaan, että moni tulee ehkä vetämään suunsa säälivään hymyyn niiden 'viattomalle ja puhtaalle' sävylle."

Näin kirjoitti

Helmi Krohn ystävälleen säveltäjä

Erkki Melartinille vuonna 1918. Nyt ympyrä on tavallaan sulkeutunut. Laajassa kokoelmassa Helmi Krohnin kirjeitä sekä uudelleen toimitetuissa

Julius Krohnin ylioppilasajan kirjeissä piirtyy lähes sadan vuoden ajalta kuva isästä ja tyttärestä sekä siitä kulttuurihistoriasta, jonka keskellä he elivät ja jota he itse olivat luomassa.

18-vuotias hieman arka ja kotiin Viipuriin ikävöivä Julius Krohn (1835-1888) kertoo tiheässä kirjeenvaihdossa vanhemmilleen yliopisto-elämästä luentoineen, rahahuolineen ja seurapiireineen. Vanhemmille saksaksi kirjoitetut kirjeet on aikoinaan kääntänyt Helmi Krohn.

Elämä alkoi rakentua 1850-luvun Helsinkiin, kun luonnontieteen opinnot vaihtuivat historiaan ja suomen kieleen. Tuleva kansanrunouden professori, fennomaani ja runoilija tutustui suomenmielisiin ja löysi oman alansa

Snellmanin ja suuresti ihailemansa

Lönnrotin oppilaana. Suomalaisuudesta innostunut ylioppilas vietti kuukausia maaseudulla oppiakseen kieltä paremmin.

Julius Krohnin kirjeet taustoittavat sitä aatteellista maailmaa, jossa Helmi Krohn vietti lapsuutensa ja joka pitkälti viitoitti hänenkin elämänvalintojaan.

Marjut Hjeltin toimittama kirjekokoelma on ensimmäinen yksinomaan Helmi Krohnia (1871-1967) käsittelevä teos. Suomentaja-kirjailija-toimittajan laajasta kirjeenvaihdosta teokseen on koottu kirjeet äitipuolelle

Minna Krohnille ja ystäville

Maila Winterille (myöh. Mikkola, Talvio),

Elna Strengille (myöh. Sadenius, Sadeniemi) ja Erkki Melartinille. Kokoelman tavoite on elämäkerrallinen. Kirjeenvaihtoon olennaisesti liittyvä dialogisuus jää siten peittoon. Ratkaisu on ymmärrettävä, koska Helmi Krohnista ei ole tehty biografiaa. Silti lukija jää etenkin Melartinin kohdalla kaipaamaan vastauskirjeitä - miten erityislaatuinen teos olisi saatu aikaan tämän taiteilijakirjeenvaihdon pohjalta!

Kirjeistä voi lukea itsenäistyvän naisen tarinan modernisoituvassa Suomessa. Kiihkeässä kirjeenvaihdossa Maila Winterin kanssa pohdittiin koulunkäyntiä, kirjallisuutta ja rippikoulun innostamana uskontoa. Elämän tummemmat sävyt olivat läsnä isän kuoltua tapaturmaisesti. Helmin avioiduttua kielitieteilijä

Eemil Setälän kanssa perhe-elämän ja äitiyden kokemusten jakajaksi tuli Elna Streng, jolle Helmi kertoi ensimmäisistä romaanihaaveistaan. Ystävyys lapsettomaan Mailaan katkesi.

Riipaisevimmat, ja antoisimmat kirjeet syntyivät, kun kirjallinen ura alkoi hahmottua, mutta avioliitto ajautui kriisiin ja tarve henkiseen vapauteen kasvoi. Intensiivinen sisäisen minän kausi ajoittuu kirjeenvaihtoon Erkki Melartinin kanssa, kun taiteilijat olivat tutustuneet laivamatkalla 1906 - samaan aikaan kirjeet Elna Sadeniukselle loppuivat.

Kirjeet kertovat ystävyyden merkityksestä Helmi Krohnin eri elämänvaiheissa; tarpeesta ja vaikeuksista löytää sielunkumppani kaltaiselleen "jäykälle ja aralle" ihmiselle.

Krohnin ja Melartinin kirjeenvaihto on harvinainen kuvaus naisen ja miehen syvästä ystävyydestä. Helmi tunnustikin, kuinka "vuosien kuluessa minä yhä harvemmin olen löytänyt naisia, joiden seurasta minulla todellakin olisi sisällistä tyydytystä". Miehet tarjosivat Helmille kumppanuutta, mitä hän kirjailijana ja taiteilijana kaipasi eikä avioliitossaan kokenut löytävänsä. Kirjeenvaihto oli syvällistä keskustelua, joka sai toisen tuntumaan läsnäolevalta.

Melartinille Helmi purki kaunokirjallisen työnsä ilon ja vaikeuden hetket. Jaettu onni löytyi työnteon tuomasta tyydytyksestä: "Sillä työnilo, sehän on suurinta maailmassa. Se on kosketuskohta, joka lie yhteinen kaikille taiteilijoille." Helmi koki työnteon palkitsevuuden erottavan hänet muista naisista; suurin kiitos oli hänen työnsä vakavasti ottaminen ja kykyjensä tunnustaminen.

Helmi Krohnin sanat kertovat vaikeuksista, joita kirjalliselle työlle omistautuvat naiset kohtasivat 1900-luvun alussa. Kaunokirjailijan ura päättyi seitsemän romaanin jälkeen, ja omin ala löytyi toimittajan työstä, joka tuntui vievän "kontaktiin ihmisten kanssa sillä oikealla tavalla, jossa minun oikea ihmiseni voi tulla esiin". Kiinnostus ihmisiin ja taiteilijuuteen näkyy Krohnin tuotannossa keskeisissä elämäkerroissa.

Ennestään tuntemattomat kirjeet avaavat Helmi Krohnia tutkineellekin tämän persoonaa yllättävästi ja todistavat, kuinka paljon hän piti itseään piilossa muun muassa kirjeissään sisarilleen. Helmi jopa pahoitteli, kuinka Melartin sai hänet puhumaan niin paljon "vain itsestään", koska tällä oli "niin ihmeellinen kyky avata kaikki sulut minussa". Helmin avoin puhe tuo toisen näkökulman myös siihen avioerotarinaan, joka kerrotaan äskettäin ilmestyneessä E. N. Setälän elämäkerrassa.

Vuonna 1912 tapahtuneen eron jälkeen kirjeenvaihto Melartinin kanssa harveni. Helmistä tuli itsenäinen, äärimmäisessä työteliäisyydessä elävä nainen. 1930-luvulla hän kiitti Melartinia koko elämänymmärryksensä muuttumisesta ja "henkisen onnensa" löytymisestä. Ystävät jakoivat kiinnostuksen henkiseen kasvuun ja teosofiaan.

Ystävyys Melartiniin säilyi tämän kuolemaan, vuoteen 1936 asti: "Sillä vaikka elämä kuinka ympäriinsä kääntyisi, niin ystävyydessäsi minä sittenkin pysyn aina kiinni."

Kokoelmat kertovat kirjeenvaihdon olennaisesta merkityksestä aikakauden ihmissuhteissa. Siinä missä Julius Krohnin kirjeet edustavat perhekirjeenvaihtoa, avaa Helmi Krohn näköaloja moderniin, intiimiin kirjoittamisen tapaan sekä kirjeiden totuudellisuuteen - siihen, kuinka erilaisia puolia ihmisestä valottuu riippuen siitä, kenelle hän kirjoittaa.

Maarit Leskelä-Kärki

Kirjoittaja on tutkija Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa. Hänen väitöskirjansa tarkastelee kirjoittavia Krohnin sisaria.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi