Julkaistu: 25.10.2006 lehdessä osastolla Kulttuuri
TAMPERE. Professori Yrjö Varpion Väinö Linnan elämä kokosi julkaisutilaisuuteensa sata kutsuvierasta Tampereen Raatihuoneelle. Väinö Linnan perintö elää vahvana Tampereella - tuoreimpana osoituksena yliopiston uuden kirjaston nimeäminen Linnaksi.
Elämäkerta on kolmen vuoden kirjoitustyön tulos, jota edelsi 30 vuotta Linnan teosten lukemista.
Aineistoa oli karttunut myös keskusteluista Linnan kanssa. "Kirjoitustyö syvensi käsitystäni siitä Linnasta, jonka olin henkilökohtaisesti oppinut tuntemaan", Varpio sanoo.
Herkeämättä vierasjoukko odotti hetkeä, jolloin sai noutaa kirjan käteensä.
Varpion esityksestä jaettuja monisteitakin väki hamusi kiihkeästi. Monet näpit olivat kiinni yhdessä ja samassa paperissa. Vimmattu selaaminen alkoi oitis.
Väinö Linnan tytär Sinikka Palomäki odotteli omistuskirjoitusjonon hännillä.
Hän sanoi tutustuvansa kirjaan uteliaana ja jännittyneenä. Väinö Linnan lapset eivät ole olleet kirjan kirjoitusvaiheissa millään tavoin mukana, mitä nyt ovat valokuvia toki toimittaneet.
"Yllätyksiä ja uutta tietoa siitä voi hyvinkin löytyä. Isän parhaina luomisvuosina me, veljeni ja minä, olimme lapsia. Perheessä puhuttiin silloin perheen asioita, ja kirjoittaminen oli isän työ."
Hän ei muista, milloin hän mahtoi lukea ensimmäistä kertaa isänsä kirjoittaman kirjan.
"Monet muistikuvat perustuvat siihen, että isä luki teoksiaan työvaiheiden aikana ääneen", Palomäki kertoo.
KOMMENTTIKertoja kävi elokuvissa 25.10.2006
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi