Valentin Vaala

 Elokuvahullu venäläissukuinen Valentin Ivanoff (1909-76) muokkasi jo alle kaksikymppisenä kutsumanimestään "Valja" taiteilijasukunimen Vaala.

 Vaalan ja latvialaissyntyisen Theodor Tugain (Teuvo Tulio)rohkea marssi alalle (neljä yhteistä filmiä pikkurahoilla) herätti huomiota. Suuri Suomi-Filmi kiinnitti pian Vaalan toiseksi pääohjaajakseen.

 Hän lähes aina ohjasi, leikkasi ja käsikirjoitti itse 44 pitkässä elokuvassaan. Kuvaaja Eino Heino toimi parikymmentä vuotta Vaalan oikeana kätenä.

 Vaala filmasi erittäin paljon naiskirjailijoita. Seurapiirikomedioita edustivat muuan muassa Hilja Valtosen ja Kersti Bergrothin (nimimerkki Tet) aiheet, aatteellisempaa laitaa Hella Wuolijoki. 1930-luvun supermenestys Juurakon Hulda (1937) yhdisti taitavasti molemmat ainekset.

 Jussi-palkintojen jakaminen alkoi vasta 1944 Vaalan menestysputken puolivälissä, mutta taiturin asemaa korostaa, että hän ennätti silti ansaita neljä henkilökohtaista Jussia, kuten viimeisestä jymyhitistään Omena putoaa (1952).

 Vaala tunnettiin myös ketjupolttajana ja huippuhyvänä tanssijana.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi