Veden väkeä, meriä ja mystiikkaa

Kotimaisten fantasiasarjojen jatko-osat lunastavat lupaukset.

Fantasiaromaanit muodostavat yleensä sarjan tai vähintään trilogian. Sarjojen yhtenäisyys vaihtelee jatkuvajuonisista tarinoista yksittäisiin, samaan maailmaan sijoitettuihin romaaneihin.

Kolme lupaavaa kotimaista nuorten fantasiasarjaa on saanut nyt toisen osansa.

Reeta Aarnion Veden vanki jatkaa Maan kätkemien (2008) Liinan, Eetun ja Sirin seikkailuja peruskoulussa, jonka opetussuunnitelmaan kuuluvat salaiset taikuuden oppitunnit.

Romaani alkaa, kun joku laskee myrkkyjä Kuunangan kaupungin viereiseen järveen. Voisiko kyse olla vangista, joka on karannut järvessä asuvalta veden väeltä? Liina, Eetu ja Siri koettavat ratkoa arvoitusta. Joukkoon liittyy myös viulisti Viola, jonka sisar on kadonnut järveen.

Kuten sarjan ykkösosakin, Veden vanki on jännittävä seikkailutarina, jossa suomalainen kansanperinne ja brittityylinen fantasia kohtaavat.

Romaani pohdiskelee myös lasten omien kiinnostuksenkohteiden ja vanhempien kunnianhimon suhdetta.

Runollisella esikoisromaanillaan Viides tuuli (2007) säväyttänyt Päivi Honkapää on tehnyt kirjalle itsenäisen jatko-osan Meren alku.

Sen keskiössä on Geret, Mustan lokin kapteeni. Salaperäinen elävä laiva ja sen kapteeni ovat tulleet vanhoiksi. Tekemättä on viimeinen matka.

Edellisen romaanin päähenkilö, tarinankertoja Sawana on vaipunut hulluuden partaalle. Hän haluaa Geretin auttavan häntä kadonneen Jarrenin etsinnässä. Mutta voiko Geret auttaa tuhoisasti käyttäytyvää Sawanaa? Meren alku on romaani luopumisesta. Sawana ja Geret ovat molemmat historiansa vankeja ja päätyvät erilaisiin ratkaisuihin kohdatessaan lopun mahdollisuuden.

Honkapään runollinen, unenomainen fantasia toimii edelleen. Lukunautintoa parantaa, jos Viidennen tuulen tapahtumat ja henkilöt ovat tuoreessa muistissa.

Sari Peltoniemen Hämärän renki sijoittuu samaan maailmaan kuin Suomu (2007). Suomussa Oona-tyttö eksyi vuoteen 1948, mutta historia onkin mennyt toisin. Suomi on toipumassa sodasta Ruotsia vastaan. Maailmassa on muutakin outoa, kuten lentäviä liskoja ja vampyyreja. Hämärän renki kertoo Kaarinasta, joka on karannut kotikylästään komean Valeri Ugovin kanssa. Pari pakenee Valerin sukua ja suuntaa kohti Vienanmeren rantaa. Matkalla mukaan tulee outo nuorimies Frans Ritari, ja Venäjän puolella he kohtaavat Jessen, joka tuntuu tulevan samasta paikasta kuin Suomun Oona. Hämärän renki kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Peltoniemi luo suomalaisen kansanperinteen avulla aitoa mystistä tunnelmaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi