Julkaistu: 4.8.2007 lehdessä osastolla Kulttuuri
Steven Hall
Juhannusviikolla Lahden kansainväliseen kirjailijakokoukseen
osallistunut brittikirjailija
Steven Hall (s. 1975) suhtautuu kansainväliseen menestykseen
maltilla, vähätellenkin - kuten perienglantilaiseen tapaan kuuluu.
Nopeasti suomeksikin käännetty Haiteksti on ollut kirjallinen tapaus siitä asti, kun se nousi yhdeksi Lontoon kirjamessujen puhutuimmista kirjoista. Käännösoikeudet on myyty jo 35 maahan, ja englantilainen Film Four on ostanut elokuvaoikeudet. Se on aika hyvin esikoiskirjalle.
"Vielä viisi vuotta sitten en olisi kuvitellutkaan sekaantuvani kirjan markkinointiin, koska minä vihasin muiden kiusaamista", toteaa Manchesterissä syntynyt Hall, joka - kuinka ollakaan - aloitti esikoisromaaninsa kirjoittamisen juuri viisi vuotta sitten.
Esikoisromaani Haiteksti ei kuitenkaan syntynyt halusta nousta maineeseen. Hall korostaa, että kaikkein tärkeintä hänelle oli vangita romaaniin se maailmankuva, joka häntä itseään kiinnosti ja inspiroi.
Mitä tapahtuu, kun Paul Auster ja Italo Calvino kohtaavat Trainspottingin ja Matrixin? Siitä syntyy Haiteksti - näin ainakin ulkomainen kritiikki on vakuuttanut.
"Kirja sai alkunsa itse asiassa ajatusleikistä. Aloin pohtia kieltä ja ajattelua sekä niihin niveltyvää virtaamisen käsitettä, vettä elementtinä. Ei tarvitse kuin muistaa esimerkiksi sellaiset käsitteet kuten tajunnanvirta, sanaryöppy, soljuva kieli tai puhetulva. Halusin löytää niille jonkun muodon."
Hän huomauttaa, että veteen liittyvät niin ikään myös määreet ajattelun selkeydestä. "Ajattelu on joko kirkasta, clear tai sameaa, muddy."
Romaaniksi hanke alkoi hahmottua, kun hän muisti, että hän oli jo aiemmin pannut muistiin katkelmia eri puolilla kuulemastaan katkeamattomana pulppuavasta puheen virrasta.
Hän ei edes yrittänyt pakottaa tarinaa tavanomaisen romaanin muotoon, koska mikään ei ole niin tylsää kuin seisahtanut vesi, joka on joutunut liian ahtaaseen astiaan.
Rullaavasti etenevä Haiteksti on ajatuksella rakennettu romaani. Se on yhtä aikaa sekä trilleri että filosofinen traktaatti.
"Halusin tarkastella nimenomaan identiteetin käsitettä. Etsiä omaa tulokulmaa kysymykseen: kuka minä lopulta olen? Pyrin kuvaamaan sitä, kuinka paljon muiden reaktiot muovaavat käsitystämme omasta identiteetistämme."
Siksi päähenkilöllä ei ole romaanin alussa mitään - ei edes identiteettiä. Hän on menettänyt muistinsa.
Vastapainoksi vahvalle filosofiselle juonteelle Hall halusi rakentaa toisenlaisen, helposti lähestyttävän pinnan, johon kuka tahansa voi tarrautua.
"Trillerin muoto on hyvä, koska sillä voi koukuttaa lukijan. Haitekstin voi lukea yksinomaan trillerinäkin mutta toivon, että useimmat lukijat myös paneutuisivat sen maailmankuvaan, koska juuri sitä olen ollut itse kiinnostunut ja se on tämän kirjan juttu."
Siihen voisi lisätä, että pelkästään trillerinä Haiteksti vesittyy, koska juuri jännittävä maailmankuva synnyttää romaanin kerronnallisen imun.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi