Kotikatsomosta
Käyttäjän kommentit yhteensä: 679
  • Työnjako on ollut jo kauan, että poliitikot elävät ja touhuavat omassa kuplassaan, hallituspuolueet yhdessä ja oppositio toisessa. Kolmas ja neljäs kupla ovat etujärjestöt ja media. Harmaa eminenssi ja todellinen vallankäyttäjä päätöksentekijöiden selän takana ovat valtiovarainministeriön virkamiehet, jotka näkevät vain numeroita excel-tauluikoistaan eivätkä esim. kasvavia leipäjonoja.

    Kuplien ulkopuolella ihmiset yrittävät selviytyä arjesta. Heitä ei juurikaan politiikka kiinnosta, Moni poliitikko sen tietää, mutta harva sanoo sen ääneen.

    Kuinka nämä neljä ilmassa leijuvaa kuplaa ja ihmisten todellisuudesta tietämättömät virkamiehet saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen ja katsomaan Suomen ja sumalaisten kokonaisetua? Vastauksen keksijä ansaitsee Nobelin palkinnon.

    Lienee turha toivo, koska poliitikoille lama koittaa vain hävittyjen vaalien kautta.. Siksi politiikasta ja varsinkin vaaleista on tullut pysyvästi jyrkikataismaista markkinahumua, missä asioilla on aina vain pienempi merkitys kun verkot laitetaan vesille äänestäjien narraamiseksi.

    P.S. Epätietoisten äänestäjien kasvua on turha ihmetellä. Varmasti äänestäviä siirtyy jatkuvasti autuaammille vaaliuurnille ja nuorisoa ei kiinnosta äänestäminen.

  • Samalla nyt esittämällä mallilla SDP yritti viime vaalikaudella sote-uudistusta ja kiville meni, vaikka se oli silloin vastaamassa uudistuksen valmistelusta.

    Nyt pitäisi pyrkiä sot-uudistuksessa eteenpäin eikä SDP:n tavoin pyrkiä takaisin lähtöruutuun.

  • Meillä on läjäpäin olemassa oikeustapauksia, missä ikään kuin kepillä on kokeiltu jäätä, meneekö kanne läpi. Ja kun liian monta kertaa ei ole mennyt, niin lopuksi me kaikki veronmaksajat olemme joutuneet kustantamaan turhat oikeudenkäyntikustannukset ja muut korvaukset.

    Ei pidä unohtaa, että Tiuraniemen johtama Finavian hallitus teki päätöksen kanteiden nostamisesta äänin 4-3.

    Siinä tilanteessa vastuullinen omistajaohjaaja katsoo perään, miksi päätös oli näin tiukka ja pyytää lisäselvitystä. Jos Tiuraniemi kokee sen puuttumisena, niin se on hänen ongelmansa.

    Nyt vasta on tekeillä selvityksiä, joiden pohjalta voidaan vasta lopullisesti arvioida, onko kanteiden nostamiselle, ja millaisille, pohjaa.

  • Kirjoititpa pitkän sepustuksen, jossa oli mutua paljon, mutta tosiasiapohjaista faktaa olematon määrä. Mutta näinhän se menee, että politiikka on hyvin pitkälti tunnepitoinen asia. Muutama vuosi sitten tehdyn kyselyn perusteella vain noin 10 % äänestysikäisistä voi sanoa tietävän politiikan asiasisällöistä. Tässä suhteessa kuulut enemmistöön.

  • Tuo ei pidä alkuunkaan paikkansa. Kokoomus on pärjännyt aina, kun se on politiikassaan siirtynyt vasemmalle kohti keskustaa. Kokoomuksen kannattajakunnassa vain pieni joukko on niin varakasta, että sillä olisi varaa Lepomäen oikeistolaiselle politiikalle. Suurin kokoomuksen äänestäjistä on koulutettua keskiluokkaista kaupunkilaista palkansaajaa suurine asuntovelkoineen.

  • Ei se ihan noin ole kuin sanot.

    Ensinnäkin Stubb ei tullut kokoomuksen johtoon pystymetsästä. Taustalla oli 6 vuotta ministerinä ja sitä ennen 4 vuotta meppinä. Hallituksen kaikista ministereistä hän on politiikassa kokenein.

    Toiseksi, Stubbin suurin ongelma on ollut Stubb itse. Hän unohti, että pääministerinä ja valtiovarainministerinä hän edustaa myös instituutiota, jolle on perinteisesti ollut ominaista hillitty käytös ja tyyli sekä harkitut puheet. Siinä hänellä on ollut näihin päiviin asti paljon parannettavaa.

    Kokoomuksen ongelma ei ole hallituksessa harjoitettu politiikka tai miten kokoomus on siellä saanut tavoitteitaan läpi.

    Kokoomuksessa ongelma on nyt siinä, että sen kannatus ei ala nousta niihin lukemiin, mihin se Kataisen aikana oli tottunut. Silloin kansanedustajat alkavat katsoa hermostuneina toisiaan, kuka meistä tällä menolla tippuu seuraavissa vaaleissa.

    Jokainen kokoomuslainen ymmärtää, että Stubb on koheltamisillaan menettänyt äänestäjien silmissä uskottavuutensa. Silloin ei hänen johdollaan myös nousua tapahdu. Vaalit kun voitetaan liikkuvien äänestäjien antamilla äänillä tai että nukkuvat saadaan vaaliuurnille.

  • Olet oikeassa, on tämä erikoista näytelmää.

    Esim. eläkeyhtiöiden hallituksissa istuu vasemmistolaisia ay-pamppuja siunaamassa huikeita palkkioita ja bonuksia johtajille. Sitten eduskunnassa kuulemme vasemmistoleiristä paheksuntaa ökypalkoista ja -eduista sekä tuloerojen kasvusta.

    Köyhiltä duunareilta otetaan ay-jäsenmaksuna lisäveron omaisesti jopa 1,5 - 2 % bruttopalkasta kuukaudessa, kun samaan aikaan liitot makaavat miljardiomaisuutensa päällä. Sitten eduskunnassa kuulemme vasemmistoleiristä paheksuntaa pieni- ja keskituloisten liian korkeasta verotuksesta.

    Ja rahaa tulee lisää koko ajan, josta osa tilitetään puoluetukena vasemmistopuolueille huolimatta siitä, että niiden yhteenlaskettu kannatus edustaa aivan jotain muuta kuin jäsenistön mielipide. Sitten eduskunnassa vasemmistoleiristä ollaankin vaiti.

    Onhan tätä.

  • Sipilä on oikeassa. Mistäpä Rinne ja SDP eivät olisi Sipilää ja hallitusta syyttäneet. Viimeisin syytös Rinteeltä on, että Sipilä on syyttänyt demareita syyllistämisestä.

    Kansakunnan poliittinen muisti on lyhyt.

    Viime vaalikaudella SDP:llä oli kaikki eväät nostaa Suomi suosta. Oli valtiovarainministerin, opetusministerin, työministerin ja peruspalveluministerin salkut. Se makasi ratkaisujen päällä, mutta rohkeus petti kokonaan.

    Miten kävi? Kaikki jäi tekemättä, kun odoteltiin ulkomailta tulevaa talouskasvua, joka vetäisi Suomen suosta. Sitä ei tullut, sen sijaan toimeton hallitus tiputti EU:n talouskasvun mittapuulla mitattuna Suomen toiseksi viimeiseksi heti Kreikan jälkeen. Tipuimme kuin eno veneestä.

    Ja kuin pisteeksi iin päälle Rinne oli vähän aikaisemmin syrjäyttänyt Urpilaisen, joka oli viimeinkin havahtunut uudistusten välttämättömyyteen. Ei käy, sanoi Rinne ja hankki ei-linjalleen taakseen puoluekokouksen niukan enemmistön.

    Ts. ei Rinteen johtamasta demareista ole uudistajiksi. Sen sijaan haikaillaan jonnekin 1970-luvulle, jossa valtio päsmäröi kaikesta. Niin, millä rahalla kun rahaa ei ole paitsi velkarahaa?

    Ja viime vaalikauden loppu olikin poliittista historiaa. Hallituspuolueet itse äänestivät hallituksen esityksiä vastaan. Vaalikausi päättyi sekasortoon.

    Eikä sovi unohtaa, että SDP itse ajoi eduskuntavaaliohjelmassaan lähes yhtä suuria leikkauksia kuin hallitus on päättänyt. Siitä se vaikenee, ja sitä ei kukaan enää mainitse.

    Oppositiossa SDP on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt mojovan summan virtuaalista lisärahaa, jonka perusteella kaikki hallituksen säästöpäätökset ovat vääriä. Puhumattakaan uudistuksista. Eduskuntavaaliohjelmansa miljardien leikkauslistasta ei ole enää jälkeäkään.

    Sitten se sanoo, että meillä on vaihtoehto.

    No joo.

  • Se on tappioksi. Lepomäki on tyytymätön kilpailukykysopimukseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pieni- ja keskituloisten palkkoja ei nyt olla leikkaamassa tarpeeksi eikä työehtosopimusten yleissitovuutta, joka antaisi työntekijälle jonkinlaisen perälaudan sille että palkalla tulisi toimeen, ei olla murentamassa. Lisäksi julkisia menoja, käytännössä sosiaaliturvaa, pitäisi leikata ja ehdollistaa enemmän. Kysyn vain, kuinka monella suomalaisella on tähän varaa?

  • Muualla avustajat omaavat raitaisen kokemuksen ja ovat väitelleistä tohtoreita. Kokoomuksessa riittää, että on alle 30-vuotias, on käynyt rippikoulun ja on toiminut kokoomusnuorissa.