Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Askeettinen kalamaja ja luksusmökki vertailussa

Kun sähköttömän pikkumökin ja modernisoidun kesäkodin asukkaat vierailevat toistensa luona, selviää, että maisemat ovat molemmissa mainiot. Mutta kummassa joutuu raatamaan enemmän?

 |   | 
 
Jaana Laitinen
Ville Männikkö
Yrjö Mensola epäilee, ettei saisi aikaansa kulumaan Marja-Leena ja Olli Forssénin pikkuruisella mökkisaarella Lohjalla. Puutarhatyöt kuuluvat hänestä olennaisesti kesään, mutta Kirrikarin kallioilla olisi vaikeaa kasvattaa mitään. Mensolan oma mökki sijaitsee veneenpyrähdyksen päässä, ja siellä isäntää odottaa suuri kasvimaa.
Yrjö Mensola epäilee, ettei saisi aikaansa kulumaan Marja-Leena ja Olli Forssénin pikkuruisella mökkisaarella Lohjalla. Puutarhatyöt kuuluvat hänestä olennaisesti kesään, mutta Kirrikarin kallioilla olisi vaikeaa kasvattaa mitään. Mensolan oma mökki sijaitsee veneenpyrähdyksen päässä, ja siellä isäntää odottaa suuri kasvimaa.

Lohjanjärvi välkkyy auringossa, kun helsinkiläinen kokki Yrjö Mensola, 57, ohjaa veneensä Kirrikarin laituriin. Piskuisen kalliosaaren keskellä nököttää vaatimaton kalamaja, josta eläkeläiset Olli, 79, ja Marja-Leena Forssén, 69, saapuvat vierastaan vastaan. Kolmikko on lupautunut tekemään tupatarkastukset toistensa kesäparatiiseihin.

Mensola nousee laiturille ja kertoo Forsséneille ihmetelleensä monet kerrat lilliputtisaarella seisovaa mökkiä. Hänen oma, moderni kesäkotinsa sijaitsee vain veneenpyrähdyksen päässä.

Joukko aloittaa kierroksen auringon lämmittämällä kalliolla. He astuvat askeettiseen 20 neliön mökkiin, jossa on sauna ja yksi oleskeluhuone. Lämpöä antavat kamiina ja avotakka, sillä sähköjä ei ole saarelle vedetty. Eikä koskaan vedetäkään, vakuuttaa Olli Forssén.

Mensola ihmettelee, missä pariskunta lataa kännykät.

"Meillä on vara-akut ja aurinkopaneelilaturi. Lapset ostivat meille aggregaatin lahjaksi, mutta sitä käytettiin viimeksi yli kaksi vuotta sitten", Olli sanoo.Mensolan katse kulkee pienessä huoneessa, joka on kuin laivan komentosilta. Hän kehuu ikkunoista avautuvaa maisemaa. Järvi välkkyy heti lasien takana, ja aaltojen äänet voi kuulla.

Sitten Mensola huomaa mökin nurkkaan rakennetun, vaatimattoman keittiön. Hän ei häkelly niukkuudesta, vaikka onkin menestynyt kokki ja alan opettaja.

"Hyvä ruoka ei ole välineistä kiinni. Ruokaa laitetaan tilanteen mukaan. Tähän saa perunat kiehumaan ja pihvit paistumaan."

Seuraavaksi tarkastetaan nukkumiseen tarkoitettu kuuden neliön kokoinen piharakennus.

"Makuutila on nimeltään Immenkammio", Marja-Leena sanoo.

Seinän takaa löytyy erotteleva vessa ja polttopuuvarasto.

Kolmikko astuu takaisin pihalle, jossa kitulias koivu, pieni leppä ja terijoensalava nyökkivät tuulessa. Muuta kasvustoa karulta kalliosaarelta ei juurikaan löydy.

Mensolan mökillä on toisin. Hänellä on suuri kasvimaa ja rönsyilevät kukkaistutukset. Kesäloma ei ole täydellinen, ellei hän pääse hoitamaan pihaa. Kaupungissa perhe asuu kerrostalossa, jossa tätä luksusta ei ole.

Mensola alkaa epäillä ääneen, saisiko hän 500 neliön saarella aikansa kulumaan.

"En jaksaisi olla tekemättä mitään. Rupeaisin laittamaan jotakin. Olen tekevä ihminen", hän sanoo.

Mutta Forssénit eivät pitkästy. Heidän mielestään on onni, ettei saaressa voi tehdä pihatöitä. He nimittäin saavat kitkeä ja haravoida aivan tarpeeksi omakotitalossaan Salossa.

"Kalastaessa ja lintuja katsellessa aika menee nopeasti", pariskunta kertoo.

Sanojensa vakuudeksi he näyttävät Mensolalle mökin portaiden edessä nököttävää tiiranpesää ja siinä lepääviä kolmea munaa.

"Ohhoh", Mensola huudahtaa.

Forssénit kertovat, että saarella pesii 16 tiirapariskuntaa, tukkasotka, kanadanhanhi ja jokunen lokki.

"Eivätkö linnut käy kimppuun", Mensola ihmettelee.

"Ne tekevät joskus syöksyjä, mutta rauhoittuvat sitten", Olli Forssén kertoo.

Luonnosta nauttimisen lisäksi pariskunta kertoo pelaavansa korttia ja tekevänsä sudokuja.

Mensola ottaa kokeeksi sudokulehden käteensä. Kauaa hän ei jaksa numeroita tihrustaa, vaan alkaa sen sijaan ideoida pop up -ravintolaa saaren kylkeen.

"Tuohon voisi tehdä laiturin ja myydä sieltä makkaraa ja kalaa ohi ajaville veneille. Se toisi elämää järvelle", Mensola keksii.

Forssénien mielestä ajatus on hauska, mutta pasianssissakin on jo aivan tarpeeksi sisältöä heidän kesälomaansa.

Mensola puolestaan kaipaa jo takaisin puutarhaansa. On aika hypätä veneeseen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Suosituimmat uutiset - Elämä & Tyyli

20.5.2013