Rapistuvat autiotalot ovat tuttu näky suomalaisella maaseudulla. Näin oli myös Pohjanmaalla sijaitsevalla Kyrönmaalla, jossa asiaan havahduttiin kolme vuotta sitten. Vanhan rakennuskannan ei haluttu antaa tuhoutua.

"Halusimme myös saada maaseudun elävämmäksi", kertoo kyläasiamies Maija Rintamäki.

Syntyi Autiosta asutuksi -hanke.

Aluksi Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön autiot kiinteistöt kartoitettin. Niitä löytyi yhteensä 1 300.

Sitten autiotalojen omistajille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin Isonkyrön kunnan internetsivujen yhteyteen luodusta autiotalorekisteristä. Siellä kiinteistöjen omistajat voivat ilmoittaa myytävistä autiotaloistaan ilmaiseksi.

Mutta kaikki eivät mahdollisuudesta innostuneet.

"Moni koki hankkeen uhkaksi ja sanoi suoraan, että meidän suvun taloahan ei ole mikään pakko myydä", Rintamäki kertoo.

Lopulta myyjiäkin ilmaantui, ja nyt taloja on palvelussa tarjolla 16. Osa kiinteistöistä tosin annetaan vain vuokralle.

Tunnesyyt estävät usein vanhojen sukutalojen myymisen, sanoo Seinäjoen kaupungin tarkastusinsinööri Erkki Viljakainen.

"Moni antaa mieluummin talonsa lahota. Osalla perikunnista on myös kiistoja, jotka tekevät myymisestä mahdotonta", hän kertoo.

Se on harmillista, sillä moni kaupunkilainen etsii kesämökikseen vanhaa taloa, jolla on tarina.

"Minullekin soitellaan jatkuvasti, olisiko taloja tarjolla enemmän", Maija Rintamäki sanoo.

Varsinkin ajan hammasta hyvin kestävät hirsitalot ovat kysyttyjä.

Myös Peräseinäjoella on oma autiotalorekisterinsä. Pioneerihanke käynnistettiin jo vuonna 1997. Kaikkia autioita kiinteistöjä omistajat eivät halunneet panna myyntiin, mutta vuosien varrella jo sata autiotaloa on saanut uudet omistajat.

"Kylän raitti on komistunut, kun talot on pantu kuntoon", Viljakainen sanoo.

Venla Pystynen

www.isokyro.fi/autiostaasutuksi/

www.peraseinajoki.fi/asuminen/autiotalorekisteri.html