Villanukkamatto on pehmeä ja lämmin jalan alla. Rohdinpellavaista pöytäliinaa on ihan pakko sipaista kädellä.

Keittiönkaapit ovat täynnä Arabian keltaisia ja sinisiä emalikulhoja sekä Sarviksen muoviastioita.

Tekstiilien värit räiskyvät turkoosia, limenvihreää ja syvää tummansinistä.

Kun Riitta Färkkilän kesäkotiin Hollolassa saapuu, on kuin astuisi aikakoneesta 1960-luvulle. Juuri tällaista se oli parhaimmillaan.

Huvila on yhä tismalleen samassa asussa, johon Färkkilän äiti Sirkka Vuorelma sen 50 vuotta sitten sisusti. Astioista lähtien kaikki on hämmästyttävän hyvin säilynyttä.

Eikä ihme. Talossa on aina arvostettu hyvää muotoilua, joka kestää aikaa. Vuorelman suvussa sitä on tehty myös itse, jo sadan vuoden ajan.

Riitta Färkkilä on lahtelaisen käsi- ja taideteollisuusyrittäjä Helmi Vuorelman pojantytär. Hän vastaa Helmi Vuorelma Oy:ssä kansallispuvuista.

Suvun kesäkodin tekstiilit ovat luonnollisesti yrityksen omia. Seinille on ripustettu ryijyjä, pöytiä peittävät värikkäät pellavaliinat, ikkunoita koristavat kuultokudokset ja verhot.

Myös sohvien ja tuolien verhoilukankaat ovat perinteisiä malleja, joilla on sisustettu suomalaiskoteja jo vuosikymmeniä.

Kun Färkkilä oli pikkulapsi, rapatun funkkishuvilan paikalla oli vanha maatilan päärakennus.

Sitten, vuonna 1954, salama sytytti sen tuleen. Kaksivuotias Färkkilä pelastui palavasta talosta täpärästi isänsä sylissä, mutta rakennus tuhoutui täysin. Tuli nieli myös suvun perintöhuonekalut.

Oli luotava uutta perinnettä.

Arkkitehti Irma Kolsi ja Färkkilän äiti Sirkka, kaksi näkemyksellistä naista, suunnittelivat huvilan palaneen talon tilalle vuonna 1955.

"Äiti halusi talosta modernin ja mahdollisimman avaran", Färkkilä muistelee.

Harjakattoon asti avoin tila ja suuret ikkunat olivat huippunykyaikaisia, mutta kovin käytännöllinen yhden yhtenäisen tilan ratkaisu ei ollut. Majoitustiloja sisustettiinkin pihaa ympäröiviin vanhoihin aittoihin.

Perheen kesäkodissa kävi paljon vieraita, sillä yrityksellä oli vilkkaat liikesuhteet etenkin muihin Pohjoismaihin. Sisustuksella esiteltiin liiketuttaville yrityksen tekstiilejä.

Kotiinpäin vedettiin myös kalustuksessa. Suurin osa huonekaluista hankittiin toisen perinteisen lahtelaisbrändin, Askon, tuotannosta. Nyt valkoiset lipastot, pinnatuolit ja sohvat ovat taas haluttua retroa.

Kansainvälisiäkin klassikoita talosta löytyy. Tanskalaisen Arne Jacobsenin Egg-nahkatuoli on ostettu aikoinaan syntymäpäivälahjaksi Färkkilän isälle, Usko Vuorelmalle.

Kun Färkkilä oli lapsi, perhe muutti huvilaan koko kesäksi. Vanhemmat kävivät töissä Lahdessa.

Perinteet ovat jatkuneet myös Färkkilän omien lasten kanssa. Huvila on edelleen suvun keskipiste, jossa vietetään kesäjuhlia isolla joukolla ja viihdytään syksyyn saakka.

"Täällä tulee niin kodikas fiilis", Färkkilä sanoo.

Huvilalla elämä on kiireetöntä ja täynnä muistoja. Nopeatempoisessa kertakäyttömaailmassa se on asia, jota Färkkilä osaa arvostaa jo ammattinsakin puolesta.

Käsityöläisyys on hitaasti ja pieteetillä tekemistä. Kansallispuvut eivät synny hetkessä – niin kuin eivät sukutraditiotkaan.