Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Taiteilijataloon piti kutsua sairaanhoitaja herättämään krapulaiset

Koti
 

Melasilla on aina luettu paljon. Eteishalli on täynnä romaaneja, runoutta ja tietokirjallisuutta.
Melasilla on aina luettu paljon. Eteishalli on täynnä romaaneja, runoutta ja tietokirjallisuutta.

Kirsti Melanen asui aikoinaan ateljeetaloissa Tapiolan Nallenpolulla ja Helsingin Lallukassa. Elämä niissä oli värikästä: taiteilijat joivat välillä viinaa jopa postiluukun kautta.

Jo töölöläisen asunnon eteisessä huomaa, että nyt on tultu kulttuurikotiin. Hallissa odottaa valtava kirjasto nahkakantisine niteineen: tietokirjasarjoja, runokirjoja ja klassikkoteoksia Dostojevskista Shakespeareen.

Kun astuu hieman peremmälle, huomaa koko 117 neliön asunnon olevan kuin yksityinen taidenäyttely. Seinillä roikkuu abstrakteja maalauksia 1950-luvun modernisteilta, ikoneja – ja Urho Kekkosen muotokuva.

Kirsti Melasen, 90, koti on täynnä suomalaista kulttuurihistoriaa. Jokaisella esineellä tuntuu olevan jännittävä menneisyys.

Pentti Melanen maalasi ja keräili ikoneja. Tässä muutamia.
Pentti Melanen maalasi ja keräili ikoneja. Tässä muutamia.

"Tuon ikonin meille antoi Suomen Moskovan-suurlähettiläs Jaakko Hallama. Kun tuota muotokuvaa maalattiin, tapasin Kekkosen moneen kertaan. Tuo savihevonen taas on mieheni Pepen sotasaalis", Melanen esittelee ja sytyttää tupakan palamaan.

Kirsti on edesmenneen taidemaalari Pentti Melasen vaimo. Hän omisti koko elämänsä puolisolleen, asui kuusi vuosikymmentä ateljeetaloissa Tapiolassa ja Lallukassa – ja oppi sopeutumaan oikukkaaseen taiteilijaelämään.

Peilistä näkyy Kirstin muotokuva. Pöydällä kuva Pentistä.
Peilistä näkyy Kirstin muotokuva. Pöydällä kuva Pentistä.

Vuonna 1955 Espoon Tapiolaan valmistui Suomen taiteilijaseuran rakennuttama kymmenen huoneiston ateljeetalo. Kirsti ja Pentti Melanen muuttivat Nallenpolulle aikansa eturivin taidemaalareiden ja kuvanveistäjien kanssa. 50 neliön asunnossa oli kaksi huonetta ja suuri, valoisa ateljee.

"Pepen taiteelle oli hyvin tärkeää, että hän sai kunnon työtilan", Kirsti Melanen sanoo.

Kun klassinen musiikki alkoi soida, Kirsti tiesi miehensä aloittaneen päivän työt.

Alkuaikoinaan ateljeetalo oli Espoossa nähtävyys.

"Ihmiset kävivät ikkunan takana kurkkimassa sisälle asuntoihin. Silloin vielä ajateltiin, että taiteilijat ovat jotenkin erikoisia ihmisiä", Kirsti sanoo ja hymyilee.

Tottahan se olikin. Ainakin talossa juhlittiin keskimääräistä enemmän. Toisinaan Kirsti sai yövieraat lähtemään vain kaatamalla kotiviinit lavuaariin.

Monta päivää kestäneiden juhlien jälkeen Nallenpolulle kutsuttiin kotisairaanhoitaja. Krapulasta kärsivät taiteilijat virkosivat, kun heidän pakaroihinsa pistettiin ruiskulla b-vitamiinia.

Ateljeetalon yhteisöllisyys kävi joskus asukkaidensa terveyden päälle, mutta oli siitä etuakin.

"Kun vaikkapa Helge Dahlman myi taulun, hän tuli rahat pikkutaskussa kysymään, tarvitseeko joku lainaa. Taidemaalari Unto Koistisen vaimo Rakel taas oli leipurin tytär. Kun hän sai paketin kotoaan, hän jakoi koko talolle ranskanleipää ja leivoksia."

Ruokasalin lepotuoli on hankittu 1950-luvulla. Pentti lepäili siinä maalaustauoillaan.
Ruokasalin lepotuoli on hankittu 1950-luvulla. Pentti lepäili siinä maalaustauoillaan.

Aluksi Kirstin elämä nuoren taiteilijan rouvana oli hankalaa. Rahat olivat jatkuvasti loppu, ja se oli huopatossutehtailijan tyttärelle uutta. Kirsti ei osannut myöskään tehdä kotitöitä, sillä lapsuudenkodissa huushollauksesta olivat huolehtineet kotiapulaiset.

"Olin hemmoteltu tyttö, joka ei ollut koskaan käynyt töissä."

Perheen taloutta kohentaakseen Kirsti kävi hattu- ja ompelukurssin ja alkoi tehdä vaatteita Nallenpolun asukkaille. Ruokakuluista perhe säästi ostamalla kokonaisten makkaroiden sijaan makkaranpäitä.

Vaikka talous oli kuinka tiukilla, yhdestä Kirsti ei tinkinyt: kotona oli aina eläviä kukkia.

"Kävin hakemassa joka viikko kukkakauppiaalta 10 pennillä yhden kukan ja yhden lehden."

Kirstille valokuvat ovat tärkeitä. Kuvissa lapset Annu ja Leena sekä aviomies Pentti.
Kirstille valokuvat ovat tärkeitä. Kuvissa lapset Annu ja Leena sekä aviomies Pentti.

Vuonna 1970 Melaset muuttivat Lallukan taiteilijakotiin Helsingin Töölöön. Apollonkadulla sijaitsevassa ateljeeasunnossa oli 160 neliötä. Kuvataiteilijoiden lisäksi talossa asui myös näyttämö- ja säveltaiteilijoita, aikansa kulttuurikermaa.

"Sosiaalinen piirimme laajentui. Lallukassa oli aivan ihana, lämmin henki."

Talossa oli oma emäntä, joka teki asukkaille kaksi kertaa viikossa ruokaa.

Kerran vuodessa juhlasalissa järjestettiin talon perustajan, Juho Lallukan, syntymäpäiväillallinen koko talon väelle. Miehet pukeutuivat frakkiin, naiset iltapukuihin, oli hienot tarjoilut, tanssia ja musiikkiesityksiä.

Tapiolan ateljeetalon tapaan Lallukassa juhlittiin ahkerasti, välillä arkenakin. Kun ravintola Elite sulki ovensa ja asiakkaiden oli aika lähteä kotiin, taiteilijakodissa pidettiin usein jatkot. Silloin kuljettiin ateljeesta ateljeehen juomassa viiniä – ja hurmioitumassa taiteesta.

"Kerran eräillä jatkoilla huomasin, kuinka säveltäjä Einar Englund ja Pepe kuuntelivat ateljeessa Šostakovitšin sinfoniaa, pitivät toisiaan kädestä kiinni ja itkivät."

Aina taiteilijoiden puolisot eivät olleet hyvillään juhlahumusta. Erään taiteilijan vaimo koetti pitää miehensä raittiina ottamalla tältä avaimen pois ja lukitsemalla hänet perheen kotiin.

"Herrat sitten keksivät laittaa viinapullon oven taakse ja letkun postiluukusta, jotta taiteilija sai juodakseen. Siellä he istuivat rappukäytävässä ja seurustelivat oven läpi."

Vaikka Pentti Melaselle alkoholi ei ollutkaan ongelma, Kirstin arki kulki vahvatahtoisen puolison ehdoilla. Hän ei esimerkiksi saanut kutsua ystäviään kahville kotiinsa.

"Vaikka ateljeen ja keittiön välissä oli kaksi ovea, se häiritsi Pepeä. Itsekkyyttä, sitä näissä herroissa oli! Monesta asiasta jouduin luopumaan, vaikka paljon sainkin."

Kirstin isän syntymäpäivälahjaksi saama hopeapeili ja -harja ovat hyvässä tallessa.
Kirstin isän syntymäpäivälahjaksi saama hopeapeili ja -harja ovat hyvässä tallessa.

Onneksi Melasilla oli vilkas seuraelämä myös kodin seinien ulkopuolella.

Pariskunta illasti säännöllisesti esimerkiksi Jaakko Hallaman ja hänen puolisonsa Anita Hallaman kanssa.

"Anitalla oli suhde presidentti Kekkoseen, ja sitä seurasimme hyvin läheltä. Jaakko kävi kertomassa meille omia surujaan ja Anita omiaan. Minulla on vieläkin tallessa paljon Jaakon kirjeitä niiltä ajoilta."

Lopulta Melaset tapasivat myös kolmiodraaman päähenkilön, Kekkosen. Hän tilasi Pentiltä vuonna 1977 muotokuvan itsestään ja saapui Apollonkadulle turvamiesten saattelemana.

"Kekkonen oli kaikin puolin ihastuttava ihminen, niin vaatimaton ja ystävällinen. Hän tiesi, että tiedämme hänen suhteestaan Anitaan. Hän istui siinä tuolilla ja kertoi, että heillä on mahtavan hieno ystävyys."

Muotokuvan maalaamisen jälkeen Kirsti sai juosta yhtenään vastaamaan puhelimeen.

"Saimme varmaan 80 puhelinsoittoa. Yhtäkkiä kaikki halusivat Pepen tekevän heistäkin muotokuvan!"

1980-luvun lopulla Pentti Melanen sairastui melanoomaan. Vanhuus ja sairastelu alkoivat näkyä myös ystäväpiirin illanistujaisissa.

"Illallisen jälkeen joku aina nukahti kahvia odotellessa. Herättyään hän kielsi kaiken."

10 vuotta sitten Pentti joutui saattohoitoon Terho-kotiin. Silloin sellisti Seppo Laamanen ja hänen vaimonsa rovasti Liisa Laamanen toivat Pentille viimeiset terveiset Lallukasta. Kaksikko esitti potilaille Schubertin Ave Marian.

"Jokainen kuolevista vanhuksista itki."

Pentin kuoltua Kirsti joutui jättämään Lallukan. Muuttomatka uuteen asuntoon Töölöntorin laidalla ei onneksi ollut pitkä.

"Kun tulin ovesta sisään, tiesin, että tämä on kotini."

Ruokasalissa on Pentti Melasen omakuvavuodelta 1980.
Ruokasalissa on Pentti Melasen omakuva
vuodelta 1980.
Kirsti Melanen on asunut taidemaalarimiehensä kuoltua vuokralla Töölössä, sillä Lallukkaan ei saa jäädä asumaan taiteilijapuolison kuoltua. Taustalla Pentti Melasen teoksia.
Kirsti Melanen on asunut taidemaalarimiehensä kuoltua vuokralla Töölössä, sillä Lallukkaan ei saa jäädä asumaan taiteilijapuolison kuoltua. Taustalla Pentti Melasen teoksia.

Reseptit