Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maalämpö syrjäytti öljyn – Leinon perhe säästi lämmityskuluissa reilusti

Leinon perhe on tehnyt talossaan remontin jos toisenkin, mutta suurin urakka on ollut maalämpöön siirtyminen. Se vaati paljon suunnittelua, lupia ja rahaa – mutta kannatti.

Koti
 
Milla von Konow
Milla von Konow
Kuva: Milla von Konow

Ei ole nykyihmisellä helppoa. Kotien lämmitysjärjestelmissä on valinnanvaraa yhtä paljon kuin jugurteissa kaupan hyllyssä.

On erilaisia lämpöpumppuja, maakaasua, aurinkoa, pellettiä. Ja maalämpöä. Ja myös kaikkien näiden yhdistelmiä.

Vaikka Leinon perheessä on ammattitaitoa kaikenlaisiin remontteihin, vanhemmat ovat pohtineet erilaisia vaihtoehtoja aivan samalla tavalla kuin mattimeikäläisetkin.

Ennen vanhaan riitti pönttöuuni, villasukat ja raappahousut – ja niillä pysyttiin lämpiminä ammoin myös Leinon perheen vuonna 1949 rakennetussa rintamamiestalossa Lohjalla.

Ajan hengen mukaan 1970-luvulla taloon asennettiin öljylämmitys, ja pönttöuunit saivat kyytiä. Se harmittaa rintamamiestalon nykyisiä asukkaita, jotka haluaisivat palauttaa vanhanaikaiset uunit arvoonsa.

Unelmien uuniin on tosin jo varauduttu kunnostamalla lattiapohjaa olohuoneen nurkassa.

Milla von Konow
Lattialämmityksen ansiosta Nina ja Jouko Leino voivat olla kotonaan vaikka paljain jaloin.
Lattialämmityksen ansiosta Nina ja Jouko Leino voivat olla kotonaan vaikka paljain jaloin.

Leinon perhe on asunut rintamamiestalossaan kymmenen vuotta. Lukuisia remontteja on helpottanut se, että talon asukkailla on osaamista rakentamisessa.

Äiti Nina Leino, 41, on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja isä Jouko Leino, 50, seppä. Nina Leino on suorittanut myös talonrakentajan tutkinnon. Perheeseen kuuluvat myös pojat Lauri, 13, ja Niilo, 10.

Kun Leinot ostivat vuonna 2004 melko alkuperäisessä kunnossa olleen rintamamiestalon, remontti alkoi heti.

Fakta

Tänä vuonna 12 000 taloutta on siirtynyt maalämpöön

 Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan uusiutuvaan maalämpöön on tänä vuonna siirtynyt 12 000 taloutta. Uusia rakennuksia on 4 000 ja vanhoja 8 000.

 Öljylämmityksestä on siirtynyt maalämpöön 6 000 ja vesikiertoisesta sähkölämmityksestä 2 000 taloa.

 Innostus maalämpöön siirtymisestä alkoi viitisen vuotta sitten. Kun valtio tuki kotitalouksia energia-avustuksella, vuonna 2011 alalla oli kasvua 70 prosenttia. Kun tuki muuttui viiime vuonna tarveharkintaiseksi, maalämpöjärjestelmien myynti on tasaantunut.

 Öljyllä lämpiää edelleen noin 200 000 taloutta. Maalämpöön kannattaa siirtyä vesikiertoisesta öljy- ja sähkölämmityksestä. Kaukolämmön hinnan noustessa siirtyminen myös kaukolämmöstä maalämpöön tulee kannattavammaksi. Tänä vuonna muutama sata kaukolämpötaloa on vaihtanut maalämpöön.

Putket uusittiin, ja kaikki sisäpinnat käsiteltiin. Öljylämmitys sai olla vielä paikallaan, mutta talon eristystä parannettiin.

Ikkunat remontoitiin siten, että asukkaat jyrsivät vanhoihin ikkunapokiin urat lämpölasia varten. Kellariin rakennettiin sauna ja kylpyhuone, ja kuin tulevaa lämpöremonttia ajatellen laatoituksen alle asennettiin vesikiertoinen lattialämmitysputkisto.

"Kylmällä lattialla piti olla viidet huopatöppöset, ja huoneissa veti. Lattialle ei mielellään pötkähtänyt pojan ja vauvan kanssa", Nina Leino sanoo.

"Pinnat kiilsivät uutuuttaan, mutta asumismukavuus ei remontista huolimatta ollut sitä, mitä halusimme."

Selvää oli, että jossain vaiheessa lämmitysjärjestelmä pitäisi miettiä uudestaan.

Leinot puntaroivat maalämmön, ilmavesipumpun ja pellettilämmityksen välillä. Kävipä mielessä maakaasuun siirtyminenkin, sillä kaasuputki menee parinsadan metrin päässä tontista.

Putken vetämisen ehtona kotikadulle kuitenkin oli, että parin naapurin olisi pitänyt myös siirtyä maakaasulämmitykseen. Ehto ei täyttynyt.

Leinot päättivät, että lattialämmitys tulisi olemaan koko talon ratkaisu. Sillä päästäisiin myös vedon tunnusta. Kun perinteiset seinäpatterit ikkunoiden alla nostavat lämmön ylöspäin ja kierrättävät ilmaa tilassa, lattialämmitys tuo lämpöä tasaisemmin.

Fakta

Poraus vaatii aina luvan

 Maalämpökaivoa ei kannata kairata seudulle, jossa peruskallio on yli 50 metrin syvyydessä. Jokainen teräksinen suojaputkimetri nostaa kaivon hintaa. Kaivo maksaa keskimäärin 5 000 euroa. Leinojen talo seisoo maaperällä, jossa oli 12 metriä hiekkaa, kunnes kallio tuli vastaan. Maalämpötunnelin pituudeksi tuli 155 metriä.

 Lämmönkeruuputkistossa kiertää veden ja bioetanolin seos, joka kerää kalliosta, maaperästä tai vesistöstä lämpöä maalämpöpumpulle. Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on pituudeltaan yleensä noin 200–400 metriä, mikä edellyttää 100–200 metrin syvyistä lämpökaivoa.

 Poraukselle on kaupungeilla omat säädöksensä. Esimerkiksi Helsingissä tärkein asia toimenpideluvan saamiselle on se, ettei tulevan kaivon alla ole tunneleita ja ettei reikää porattaessa vahingoiteta esimerkiksi maanalaisia kaukolämpö-, vesi- ja viemärijohtoja tai -kaapeleita.

 Tontin omistaja saa kiinteistövirastosta asemapiirustuksen suunnittelua varten. Jos naapurin tontin rajalle on Helsingissä alle 7,5 metriä, naapurilta on pyydettävä lupa.

Seinäpattereissa veden pitää olla noin 60–70-asteista, kun taas lattiaputkistossa lämmöksi riittää kylmällä kelillä 28 astetta.

Tämä on syy, miksi maalämpö sopii matalalämpöisen lattialämmityksen järjestelmäksi: sähköllä käyvä maalämpöpumppu kompressoreineen ei joudu puristamaan energiaa maasta täysillä.

Koska lattialämmityksessä hyötysuhde tiedettiin seinäpattereita paremmaksi, lämmitysjärjestelmän valinta oli Leinoille helppo.

Tosin aivan viime vuosina maalämpöpumput ovat kehittyneet niin, että hyödyn ero lattialämmityksen ja seinäpatterin välillä on kaventunut.

Lattiremontti ja maalämmön poraus sekä asennustyöt päätettiin tehdä kesälomalla.

Isoon remonttiin varattiin aikaa kaksi kuukautta. Maalämpöporauksia tehdään toki ympäri vuoden, mutta kesällä työ on mukavampaa.

Porauksen, maalämpöpumpun ja asennuksen toimittajilta pyydettiin tarjouksia hyvissä ajoin syksyllä seuraavaa kesää varten.

"Me emme menneet halvin hinta edellä, vaan katsoimme, että huolto pelaa ja laitteistolla on takuu", Nina Leino sanoo kokemuksesta.

Ihan noin vain ei maata oman talon pihassa pääse poraamaan. Maalämmön kairaus vaatii kaupungilta toimenpideluvan ja asemapiirustuksen. Nina Leino pystyi itse toimittamaan piirustukset, muuten apuun olisi tarvittu insinööriä. Valmistelua vaati myös rahoituksen järjestäminen ja energia-avustuksen haku kaupungilta. Vanhoihin taloihin voi saada energia-avustusta, jos siirtyy öljylämmityksestä ekologisempaan vaihtoehtoon.

Poraajat saapuivat suunnitellusti juhannuksen alla: kaksi miestä ajoi ärjyillä telaketjuvehkeillä tontin portille. Kuorma-auto kompressoriyksikköineen jäi tien poskeen, mutta poravaunu jyräsi pihaan.

Porattava paikka suunniteltiin talon taakse. Se haluttiin sopivalle etäisyydelle omasta ja naapurin vesikaivosta, sillä naapuriakin piti kuulla ennen kuin lupa saatiin.

Poraajat David Hänninen ja Daniel Sundqvist käynnistivät operaation. Iso nippu teräsputkia odotti vaunussa. Erikoisporakruunu tunkeutui maahaan niin, että tanner tärisi. Sitten teräksisiä suojaputkia juntattiin porauksen aikana toinen toisensa perään aina kiinteään peruskallioon saakka.

Kallio kilahti vastaan 12 metrin päästä. Se oli yllätys, sillä Leinot luulivat kallion olevan 30 metrin syvyydessä.

"Jokainen metri lämpökaivoa pehmeään maahan porattuna maksaa kolme kertaa enemmän kuin kallioon porattu, joten yllättäen säästimme siinä kohtaa urakkaa", Jouko Leino laskeskelee.

Ehjään kallioon kairattu kanava toimii itsessään lämpökaivona: se ei tarvitse teräksistä suojaputkea. Maaporaus taas vaatii vahvan teräsputken estämään maa-aineksen valumista lämpökaivoon.

Kun maata kairataan, maasta nousee suuret määrät kivituhkaa.

Leinojen tontilla aines ohjattiin putkea pitkin kauemmas talosta. Myöhemmin tonttia maisemoitiin mullalla ja nurmikolla.

Kaivon rakennustyö kesti yhden päivän. Ennen kuin puhtoinen, jääkaapin näköinen maalämpökone tuli taloon, Leinot purkivat vanhan järjestelmän ja hilasivat vanhan öljykattilan ja seinäpatterit peräkärryssä jäteaseman metallinkeräykseen.

Jo ennen porausoperaatiota lattiaremontti oli aloitettu talon ylimmästä kerroksesta.

Asukkaat purkivat laminaatit ja ryhtyivät tekemään uusia kerroksia lattiaan.

Jouko Leino oli tilannut yhteensä kilometrin lattialämmitysputkea rullina. Hän piirsi jokaisen huoneen lattiasta labyrinttia muistuttavan kartan.

Piirin piti kiemurrella 15 sentin välein ja täyttää koko ala. Kipsilevysoiroilla hän sommitteli labyrintin, jonka lomassa lämmitysputki saattoi kiemurrella.

Samaan aikaan Nina Leino kokkasi betonimyllyssä "kuraa" eli sementtipohjaista tasoitetta. Koko uuden lattiakakun korkeudeksi lämmitysputkistoineen tuli 44 milliä. Korotusta entiseen tuli sen verran, että kynnykset piti poistaa ja sahata keittiön kaapin ovia matalammiksi.

Laminaatin sijaan lattian pinnaksi Leinot valitsivat parketin. Lattioiden uusimisen ratkaisut tehtiin viimeisen päälle ja pitkälle tulevaisuuteen.

Maalämmön asentamisesta ja lattiaremontista on nyt kolme vuotta.

Mikä on lopputulos? Onko säästöä syntynyt?

Maalämpöjärjestelmä on laskenut Leinojen talon lämmityskuluja vuodessa kolmannekseen verrattuna entiseen öljylämmitykseen.

Polttoöljyä 150 neliöisessä omakotitalossa kului ennen noin 3 000 euron verran, kun nyt lämpöpumpun sähköön kuluu noin 800 euroa vuodessa.

Maalämpökoneiston, kairauksen ja asennuksen hinnaksi tuli yhteensä 11 800 euroa.

Kun Leinot vaihtoivat lämmitysjärjestelmänsä, he hakivat ja saivat siihen valtion energia-avustusta. Vuodesta 2013 lähtien avustusta saavat vain pienituloiset.

Maalämmön poraus- ja asennustyötä voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Asumismukavuus on Leinojen mukaan parantunut huimasti. Ikävä vedon tunne on hävinnyt, ja talon lämpö on sisällä mukavan tasaista.

Pientä säätöä on tarvittu lämpöjärjestelmään, mutta muuten se on pelannut hyvin ympäri vuoden.

Nina ja Jouko Leino ovat tyytyväisiä siihenkin, että muutosremontti oli samalla myös heidän ekotekonsa ympäristölle.

David Hänninen ja Daniel Sundqvist poraustöissä.
David Hänninen ja Daniel Sundqvist poraustöissä.
Maalämpöpumppu seisoo entisen öljykattilan paikalla kellarissa.
Maalämpöpumppu seisoo entisen öljykattilan paikalla kellarissa.
Nina Leino taputteli tasoitetta lattialämmitysputkiston rakoihin.
Nina Leino taputteli tasoitetta lattialämmitysputkiston rakoihin.
Lämmönkeruuputki odottaa maalämpökaivoon asentamista.
Lämmönkeruuputki odottaa maalämpökaivoon asentamista.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!