Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Risto Paijon kattoremontista tuli riita, joka on kestänyt jo neljä vuotta

HS kertoo kolmesta kattoremontista, joiden tilaajat ovat joutuneet riitaan suuren kattoremontointiyrityksen Ruukin kanssa

Koti
 
Vesa-Matti Väärä
Risto Paijon katolle on tehty jo kaksi lopputarkastusta, mutta se vuotaa edelleen. Rakennustarkastaja kutsuu remonttiriitaa poikkeukselliseksi farssiksi.
Risto Paijon katolle on tehty jo kaksi lopputarkastusta, mutta se vuotaa edelleen. Rakennustarkastaja kutsuu remonttiriitaa poikkeukselliseksi farssiksi. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kaksi lopputarkastusta, kolme vesitestiä, useita asiantuntijalausuntoja ja satoja tunteja ylimäärästä työtä. Turkulaisen Risto Paijon vuonna 2011 tilaama kattoremontti muuttui vuosia kestäväksi riidaksi.

Asiantuntijoiden ja rakennustarkastajan mukaan katto vuotaa, mutta urakoitsijan eli Ruukin mukaan katto on kunnossa.

Turun rakennustarkastaja Kai Kodisoja kutsuu tilannetta poikkeukselliseksi farssiksi.

”Isolle yritykselle pitäisi olla itsestään selvää, että kun vesikatto uusitaan, se tehdään määräysten mukaiseksi. Kuitenkin yrityksen mukaan katto ei vuoda. No, eihän se vuoda – kauniina kesäpäivänä”, hymähtää Kodisoja.

Paijo suunnitteli myyvänsä omakotitalonsa vuosikymmenen alussa. Ennen myyntiä hän ajatteli korjauttaa talon huonokuntoisen aluskatteen.

Hän pyysi useita tarjouksia ja päätyi lopulta suureen kattofirmaan. Hän tilasi muotolevykatteen ja asennuksen avaimet käteen -periaatteella Ruukilta.

Paijo kertoo, että huolestuttavia merkkejä näkyi jo asennusvaiheessa. Asennustyö oli annettu aliurakoitsijalle, jolla oli virolaisia asentajia. Ruukilla oli toki projektijohtaja, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja, mutta tämä asui Oulussa.

”Vastaavaa työnjohtajaa ei näkynyt asennusaikana työmaalla, vaikka hänen olisi pitänyt valvoa työmiehiä. Miehet tekivät töitä alumiinitikkaiden varassa, eikä heillä ollut valjaita tai rakennustelineitä”, Paijo kuvailee.

Vesa-Matti Väärä
Risto Paijon omakotitalon kattoremontin piti valmistua yli neljä vuotta sitten. ”Katto ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, joten se pitää korjata ja tehdä uusiksi”, sanoi Turun rakennustarkastaja Kai Kodisoja katon toisessa lopputarkastuksessa tammikuun puolivälissä.
Risto Paijon omakotitalon kattoremontin piti valmistua yli neljä vuotta sitten. ”Katto ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, joten se pitää korjata ja tehdä uusiksi”, sanoi Turun rakennustarkastaja Kai Kodisoja katon toisessa lopputarkastuksessa tammikuun puolivälissä.

Kattoremontin piti olla valmis syksyllä 2011. Turun kaupungin korjausneuvoja Mika Palmroos havaitsi, että kate oli väärin asennettu ja katto vuosi.

Hän pyysi vastaavan mestarin Turkuun ohjaamaan urakkaporukkaa. Tämä kieltäytyi.

”Virolaiset ovat varmaan hyviä työntekijöitä, mutta heitä ei ohjattu millään tavalla. Sitten kun virheitä havaittiin, niitä katsottiin sormien läpi”, kertoo Palmroos.

Katon rakentanut ja suunnitellut Ruukki on vakaasti yhä sitä mieltä, että katto on kunnossa. Yrityksen mukaan katto ei vuoda, sillä katon välitilassa olevat villat ovat kuivia, eikä katon tuuletuksessa ole ongelmia.

”Katon rakenne on kunnossa, joten kyse on ennemminkin näkemyseroista”, kommentoi Ruukin kattoliiketoiminnan johtaja Jouni Metsämäki.

Metsämäki painottaa, että Ruukin kattoremonteista tulee hyvin vähän reklamaatioita.

”Se kuvastaa asiakkaiden tyytyväisyyttä. Tietenkin pyrimme hoitamaan asiat niin, että virheitä ei tule, mutta mahdolliset virheet ja reklamaatiot otamme aina vakavasti”, Metsämäki sanoo.

Kuluttajaoikeusneuvojille tulee vuosittain parisataa yhteydenottoa kattoremonteista. Ruukki ei näy mitenkään poikkeuksellisesti tilastoissa. Vuosittain Suomessa tehdään noin 20 000 kattoremonttia.

Lietolainen Voutilaisen perhe tilasi vuonna 2009 Ruukilta uuden katon asennuksineen. Ulkopuolinen asiantuntija huomasi remontin jälkeen, että katossa oli myös pieniä reikiä.

”Remonttimiehet kävivät paikkaamassa reikiä. Sitten he antoivat mustan töhnän minulle ja ilmoittivat, että jatka sinä”, kertoo Sari Voutilainen.

Neljä vuotta myöhemmin paljastui, että ilmanvaihtokoneen poistoilmaputki oli kytketty raitisilmaputkeen. Sama ilma oli siis kiertänyt koko ajan talon sisällä.

Ruukin näkemyksen mukaan lvi-asennukset eivät kuuluneet remonttiin, vaan perhe oli tehnyt virheellisen asennuksen itse. Sari Voutilainen sanoo, ettei perhe tehnyt asennuksia, vaan virhe tapahtui remontin yhteydessä.

Voutilaiset eivät uskaltaneet jatkaa riitaa käräjäoikeuteen asti, sillä kyseessä oli sana sanaa vastaan -tilanne. Häviämisen riski oli suuri. Perhe nieli harmistuksen ja maksoi korjauskuluja lähes 10 000 euroa. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus kattoi lakimiehen kustannukset.

Kuluttajan kannattaa palkata remonttiin ulkopuolinen valvoja, suosittelee korjausneuvoja Mika Palmroos.

”Urakoitsija voi tarjota tuttua mestaria valvojaksi, mutta myös ongelmien ilmetessä mestari on firman tuttu, ei asiakkaan.”

Riitatapauksessa kuluttaja saa apua kuluttajaneuvonnasta. Vaikeimmat tapaukset kannattaa viedä kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta käsittelee vuosittain parikymmentä kattoremonttiriitaa, kun esimerkiksi autokaupoista tulee vuosittain yli 700 kantelua.

Kantelun keskimääräinen käsittelyaika on kahdeksan kuukautta, mutta käsittelyaika vaihtelee aiheen mukaan.

Paijo jätti valituksen remontistaan syyskuussa, ja hänelle ilmoitettiin päätöksen tulevan puolentoista vuoden kuluttua.

Suurin osa elinkeinonharjoittajista noudattaa lautakunnan päätöksiä.

”Päätös voi olla avuksi mahdollisessa oikeudenkäynnissä”, sanoo kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala.

Hän kertoo, että yleisimmät kattoremonttiriidat koskevat työn jälkeä, viivästyksiä ja materiaaliongelmia.

”Työn valmistuttua on esimerkiksi huomattu, että pellitykset on laitettu huonosti. Osa yhteydenotoista koskee vanhoja remontteja, joissa katto on alkanut vuotaa muutaman vuoden käytön jälkeen. Joissain tapauksissa vanha kate on purettu, eikä työporukasta ei ole sitten kuulunut mitään”, Marttala kertoo.

Vesa-Matti Väärä
Jarmo Pihlanen oletti tekevänsä Ruukin kanssa remonttisopimuksen, mutta sopimus syntyikin Ruukin kattomestarin oman yrityksen kanssa.
Jarmo Pihlanen oletti tekevänsä Ruukin kanssa remonttisopimuksen, mutta sopimus syntyikin Ruukin kattomestarin oman yrityksen kanssa.

Myös turkulainen Jarmo Pihlanen on joutunut riitelemään Ruukin kanssa kattoremontista. Jälki oli huonoa ja työ viivästyi.

Hän tilasi isänsä Kaarinassa sijaitsevaan omakotitaloon kattoremontin vuonna 2012. Pihlanen soitti Ruukille, ja paikalle tuli Ruukin kattomestari Erik Muurama, joka antoi Ruukin tarjouksen kattourakasta.

Sitten miesten kertomukset menevät ristiin. Pihlasen mukaan Muurama harhautti häntä tekemään sopimuksen oman yrityksensä kanssa Ruukin sijasta. Muuraman mukaan Pihlanen teki sopimuksen tietoisesti.

Virolaiset asentajat asensivat peltikaton väärin, ja vesi vuotaa rakenteisiin piipun vierestä.

”Reklamaation jälkeen täällä kävivät asentajat, jotka ainoastaan leikkasivat räystäästä törröttävät naulat ja viskoivat ne nurmikolle. Niitä olen sitten kerännyt magneettien avulla yli 70 kappaletta”, Pihlanen sanoo.

Kattopellit toimittanut Ruukki on vetäytynyt vastuusta, sillä yrityksen nimeä ei ole sopimuksessa. Kattomestari on vain Ruukin edustaja eikä työsuhteessa yritykseen. Ruukki jopa ilmoitti, että katto on niin pahasti vaurioitunut, ettei takuuta enää ole.

”Tein klassisen mokan ja maksoin remontin ennen tarkastusta”, Pihlanen harmittelee.

Remontin maksuaikataulu kannattaa sopia takapainotteiseksi. Jos remontin virheet huomataan rakennusvaiheessa, kuluttaja voi pidättyä maksamasta vastaavaa hinnanosaa kunnes virhe on korjattu.

”Näin kuluttaja on niskan päällä verrattuna tilanteeseen, jossa hän on jo maksanut koko työstä”, Marttala sanoo.

Virhetilanteessa korjausmahdollisuus on annettava ensisijaisesti sopimuskumppanille.

”Jos katontekijä ei korjaa virhettä, kuluttaja voi pidättää kohtuullisen osuuden jäljellä olevasta maksusta ja teettää korjauksen toisella yrityksellä”, Raija Marttala neuvoo.

Vesa-Matti Väärä
Risto Paijo jätti viime syyskuussa valituksen remontista kuluttajariitalautakuntaan. Käsittelyaika on puolitoista vuotta.
Risto Paijo jätti viime syyskuussa valituksen remontista kuluttajariitalautakuntaan. Käsittelyaika on puolitoista vuotta.

Rakennustarkastaja Kodisoja kävi viime viikolla tekemässä toisen lopputarkastuksen Paijon katolle. ”Katto ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, joten se pitää korjata ja tehdä uusiksi, Kodisoja vaatii.

”Lopputarkastuksen tuloksen mukaan sitten tietenkin korjataan”, Ruukin Metsämäki sanoo.

Turun rakennusvalvonta on kiristänyt Paijon tapauksen vuoksi lupavaatimuksia. Tulevaisuudessa remonttia suunnitteleva joutuu toimittamaan kaupungille rakennussuunnitelman.

”Emme haluaisi lisätä byrokratiaa, mutta osa urakoitsijoista ei ole kattorakentamisen ammattilaisia”, Kodisoja sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!