Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Millä perusteella taloyhtiö voi irtisanoa autotalli­paikan?

Koti
 
Helsingin Sanomat
Juhani Niiranen / HS
Autotallit on tarkoitettu ensisijaisesti autojen säilyttämiseen.
Autotallit on tarkoitettu ensisijaisesti autojen säilyttämiseen. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Taloyhtiössämme on pitkä jono autotalleihin. Kun talleissa tehtiin paloturvallisuustarkastus, selvisi, että kaksi hallituksen jäsentä käyttää autotallia muuhun kuin autojen säilyttämiseen. Toisella on siellä pyöräily- ja urheiluvälineitä, ja auto on parkkeerattu kadulle. Toinen ei omista autoa lainkaan. Millä perusteella taloyhtiö voi irtisanoa tallipaikat?  

Autotallit on tarkoitettu ensisijaisesti autojen säilyttämiseen, sanoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Virpi Hienonen. Hänen mukaansa taloyhtiöllä on oikeus irtisanoa autotallien vuokrasopimus, jos tallien vuokraajat käyttävät niitä käyttötarkoituksen vastaisesti.

Käyttötarkoituksen vastaista autotallien käyttäminen on esimerkiksi pelkästään tavaroiden varastoimiseen.

Autotallien vuokraamiseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta. Lain mukaan irtisanomisaika on kolme kuukautta, elleivät taloyhtiö ja vuokraaja ole asiasta muuta sopineet.

Irtisanomisesta pitää ilmoittaa kirjallisesti ja irtisanominen perustella. Myös vuokrasuhteen päättymisajankohta tulee mainita.

Muutimme uuteen kerrostaloon. Takuukorjaustarkastuksessa selvisi, että nuohous onnistuu vain talon katolla olevien luukkujen kautta, mutta talomme katolle näitä luukkuja ei ole rakennettu. Kun vaadimme luukkujen rakentamista takuukorjauksena, rakentaja ilmoitti, ettei se onnistu. Ilmamäärien mittauspöytäkirjasta selviää lisäksi, ettei hissikuilun ilmamääriä ole mitattu, koska katon alle ei ole kulkua. Miten asiassa pitäisi edetä?  

Rakennuttajan on järjestettävä uudisrakennuksen vuositarkastus, jossa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenevät virheet, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals.

Rakennuttaja vastaa vuositarkastusaikana havaittujen virheiden korjaamisesta. Virheistä tulee reklamoida rakennuttajalle kirjallisesti. Samalla pitää vaatia, että virheet korjataan ja työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa ja suunnitelmia.

Vuositarkastuksen jälkeen rakennuttaja vastaa virheistä, joita ei ole ollut mahdollista havaita vuositarkastukseen mennessä. Näistä virheistä tulee tehdä reklamaatio kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe on havaittu.

Aihetta reklamaatioon on, jos rakennuttajan toteutus esimerkiksi estää kiinteistön normaalia huoltoa tai jos erilaisia mittauksia ja säätöjä ei ole suoritettu.

Havaittuja vikoja ja puutteita olisi hyvä selvittää yhdessä asiantuntijan kanssa. Näin rakennuttajan toteutusta voidaan verrata suunniteltuun, jotta viat myös korjattaisiin oikein, muistuttaa Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija Arto Kemppainen.

Rakennuttajan pitää merkitä muutokset loppupiirustuksiin.

Jos rakennusvirheitä ei havaita ajoissa eikä niistä reklamoida, virheet voivat jäädä taloyhtiön harmiksi ja maksettavaksi. Rakennuttajan vastuu päättyy kymmenen vuoden kuluttua kohteen valmistumisesta.

Mitä tietoja isännöitsijäntodistuksessa pitää olla?

Ostin asuinhuoneiston, jonka seinänaapurissa sattui pari vuotta sitten vesivahinko. Kylpyhuoneesta oli valunut vettä koko asuntoon. Lattian lisäksi seinät olivat kastuneet, ja huoneisto meni täysremonttiin. Vahinko on mahdollisesti ulottunut asuntooni. Kosteusvahingosta huoneistojen rajalla ei ole mitään mainintaa isännöitsijäntodistuksessa eikä taloyhtiön korjausluettelossa. Tiedolla olisi ollut merkitystä ostopäätöstä tehtäessä. Säädelläänkö missään, mitä isännöitsijäntodistuksessa pitää olla?  

Valtioneuvoston asetus määrittelee, mitä tietoja esimerkiksi huoneistoista, kiinteistöstä ja rakennuksesta pitää kertoa isännöitsijäntodistuksessa.

Jos tiedossa on, että huoneistossa on kosteusvaurio eikä sitä ole vielä korjattu, se pitää merkitä isännöitsijäntodistukseen, sanoo lakimies Marina Furuhjelm.

Samoin todistuksessa pitää olla maininta, jos tiedetään, että kosteusvaurio on levinnyt naapurihuoneistoon.

Jos taas kosteusvaurio on korjattu, se harvemmin tulee merkityksi isännöitsijäntodistukseen, eikä sitä myöskään edellytetä.

Yhtiö on toiminut oikein, ellei ole ollut tietoa, että vaurioalue onkin laajempi eikä sitä ole korjattu, Furuhjelm sanoo.

Kiinteistöä ja rakennusta koskevissa tiedoissa kosteusvaurio pitää mainita, jos se on käynyt ilmi esimerkiksi yhtiön tekemässä kuntoarviossa tai -tutkimuksessa.

Isännöitsijäntodistuksesta pitää ilmetä myös yhtiön päättämät tai hallituksen ehdottamat korjaukset, jotka vaikuttavat olennaisesti huoneistojen käyttöön tai käyttökustannuksiin.

Lisäksi yhtiön on tehtävä vuosittain selvitys kiinteistössä ja rakennuksessa suoritetuista merkittävistä kunnossapito- ja muutostöistä sekä niiden valmistumisajankohdista, Furuhjelm muistuttaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!