Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Laatat irtoilevat tai paljastuu kosteus­vaurio – kuka vastaa kylpyhuoneen korjaus­kuluista?

HS:n lukijat esittävät kahdeksan kysymystä kylpyhuoneen korjauskuluista. Asiantuntijat vastaavat.

Koti
 
Pekka Elomaa
Marek Heinoja asentaa kylpyhuoneen kaappeja putki- ja kylpyhuoneremontissa Museokadulla.
Marek Heinoja asentaa kylpyhuoneen kaappeja putki- ja kylpyhuoneremontissa Museokadulla. Kuva: Pekka Elomaa
Fakta

Kylpyhuone voi kestää 30 vuotta

 Kylpyhuoneen käyttöikään vaikuttavat muun muassa pintamateriaalit, vedeneriste ja käytön määrä.

 Jos yksineläjä käyttää kylpyhuonetta muutaman kerran viikossa, märkätila kestää pidempään kuin kylpyhuone, jota viisihenkinen perhe käyttää kymmenen kertaa päivässä.

 Laatoitettu kylpyhuone on muovimatollista kestävämpi. Laatoitetun kylpyhuoneen elinkaari on tavallisessa asuinkäytössä 25–30 vuotta, kun muovimaton tekninen käyttöikä on 10–20 vuotta.

 Muovimaton päälle asennettujen laattojen tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta.

Kylpyhuoneen korjauskulut maksaa se, jonka vastuulla viat ovat. Asunto-osakelaki määrittelee, miten vastuu jakautuu osakkaan ja taloyhtiön kesken.

Lain mukaan yhtiö vastaa kylpyhuoneen rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, kuten viemäristä, putkista, hanoista ja wc-istuimesta. Osakkaan vastuulla ovat pintamateriaalit, kuten laatat, laattasaumat, kalusteet ja bideesuihku.

Muovimatto on poikkeus. Jos se toimii sekä lattian pinnoitteena että vedeneristeenä, kunnossapito on yhtiön vastuulla. Yhtiöjärjestys voi kuitenkin määrätä kunnossapitovastuista toisin ja menee lain edelle.

Pekka Elomaa
Ammeella ja suihkutilalla pitää olla omat lattiakaivot.
Ammeella ja suihkutilalla pitää olla omat lattiakaivot.

1. Teetätin pintakosteusmittauksen, jonka tulokset viittaavat kosteuteen. Voiko mittaustulokseen luottaa?

Laatoitetussa märkätilassa pintakosteusosoittimen tulos on suuntaa antava. On normaalia, että pintakosteusosoitin antaa kohonneita arvoja varsinkin suihkuseinien alaosista ja lattiakaivon ympäriltä.

Vesi pääsee laattasaumoista ja laattojen läpi laattalaastiin, jota pitkin se valuu kohti lattiakaivoa. Siksi monessa kylpyhuoneessa on vedeneriste laattalaastin alla. Pintakosteusosoitin ei kerro tarkkaan, missä kohtaa kosteutta on. Se voi olla vedeneristeen alla tai päällä. Jos kosteus on vedeneristeen alla, kyseessä on kosteusvaurio.

Vaikka märkätila olisi pitkään käyttämättä, mittauksen tulokset eivät ole luotettavampia. Rakenteiden kuivuminen voi viedä jopa vuoden. Seinien kuivumiseen vaikuttaa, miten laattalaasti on kammattu ja silikonisaumat tehty.

Luotettavampia tuloksia pintakosteusosoittimella saa muovimatoista ja kostean tilan tapeteista, koska ne toimivat myös vedeneristeenä. Jos niistä havaitaan kosteutta, vesi on päässyt läpi.

Luotettava rakennekosteuden mittaaminen laatoitetussa märkätilassa edellyttää mittausreikien poraamista. Jos rakenteet ovat märkiä tai kaivo vuotaa, taloyhtiön pitää korjata vika.

2. Ostin asunnon ja remontoin kylpyhuoneen. Haluan varmistua, ettei siellä ole kosteusvahinkoa. Kuka maksaa vedeneristyksen ja valvonnan?

Pekka Elomaa
WC on purettu kokonaan.
WC on purettu kokonaan.

Kyse on osakkaan omasta muutostyöstä. Jos kylpyhuoneessa ei purkuvaiheessa ilmene vikoja yhtiön kunnossapitovastuulla olevissa osissa, kaikki kulut maksaa osakas.

Tilanne on toinen, jos kylpyhuoneesta paljastuu purkuvaiheessa kosteusvaurio tai viallinen lattiakaivo. Silloin vastuu remontista ja sen kustannuksista siirtyy yhtiölle, jonka pitää kuivattaa rakenne, palauttaa kylpyhuone kustannuksellaan yhtiön perustasoon ja hyvittää osakkaalle tämän maksamat purkukustannukset.

Osa yhtiöistä korvaa vedeneristyksen vapaaehtoisesti myös osakkaiden omissa muutostöissä, vaikkei laki sitä edellytä.

3. Uusin kylpyhuoneeni viisi vuotta sitten. Olen kyllästynyt laattoihin ja haluan vaihtaa ne. Pitääkö taloyhtiön osallistua kuluihin?

Pekka Elomaa
Märkätilojen pinta-asennukset pitää tehdä huolellisesti. Timo Sade asentaa suihkutankoa.
Märkätilojen pinta-asennukset pitää tehdä huolellisesti. Timo Sade asentaa suihkutankoa.

Koska osakas tekee muutostyön vapaaehtoisesti, yhtiön ei tarvitse osallistua kuluihin, ellei yhtiöjärjestys muuta määrää eikä kylpyhuoneessa ole yhtiön vastuulla olevaa vikaa.

Jos yhtiö maksaa vedeneristyksen osakkaiden muutostöissä, käytäntöön voi liittyä ehto: vedeneristystä ei välttämättä makseta samalle osakkaalle joka viides vuosi vaan esimerkiksi kerran viidessätoista vuodessa.

Kylpyhuoneremontti tehdään yleensä asuntokaupan jälkeen. Jotta yhtiö voisi maksaa vedeneristyksen, remontin taustalla täytyy olla jokin muu tarve kuin se, että osakas on kyllästynyt pintamateriaaleihin tai ei pidä niistä.

4. Kylpyhuoneeni on uusittu aikana, jolloin nykyiset määräykset vedeneristeestä eivät olleet voimassa. Pitääkö taloyhtiön maksaa vedeneristystyö, jos nyt uusin kylpyhuoneen?

Pekka Elomaa
Vanha lavuaari on säästetty.
Vanha lavuaari on säästetty.

Jos kylpyhuone toimii moitteetta siten kuin se on aikoinaan hyvän rakennustavan mukaan suunniteltu toimivan, yhtiön ei ole pakko osallistua vedeneristeen uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Vaikka rakentamismääräykset muuttuvat, se ei tarkoita, että yhtiön pitää automaattisesti päivittää kaikki kylpyhuoneet uusien määräysten mukaisiksi. Rakentamismääräykset koskevat uudisrakentamista.

Vanhassa kylpyhuoneessa ei siis ole virhettä vain siksi, ettei se vastaa uusimpia määräyksiä. Yhtiön tulee kuitenkin ottaa remontti kustannuksineen vastuulleen, jos rakenteissa ilmenee kosteutta tai muita vikoja.

5. Voiko kylpyhuoneremontin kustannukset jakaa niin, että taloyhtiö maksaa vedeneristyksen ja osakas pinnoitteet ja muut kulut?

Kyllä voi, jos kyse on osakkaan omasta muutostyöstä. Lisäksi yhtiön täytyy muistaa osakkaiden yhdenvertaisuus: jos yhtiö vapaaehtoisesti korvaa yhdelle osakkaalle enemmän kuin laki velvoittaa, muita osakkaita pitää kohdella samoin.

Kun yhtiökokous on päättämässä asiasta, vastaukset kannattaa etsiä näihin kysymyksiin: Korvataanko sama summa kaikille osakkaille kylpyhuoneen koosta riippumatta vaiko vedeneristyksestä aiheutuvat todelliset kustannukset? Korvataanko työ- ja materiaalikulut? Kuinka usein sama huoneisto voi saada korvauksen? Jos kyse on yhtiön saneerauksesta, vastuut määräytyvät lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan. Niistä poikkeaminen edellyttää sopimista kaikkien osakkaiden kanssa.

6. Jos kylpyhuoneessa sattuu vesivahinko, kuinka pitkälle ulottuu yhtiön maksuvelvollisuus perustasoon tehtävistä kaakeleista, jos kylpyhuoneessa on alkuperäiset 20 vuotta vanhat kaakelit? Entä jos kaakelit ovat 30 tai 60 vuotta vanhat?

Korjauksen jälkeen yhtiön pitää palauttaa kylpyhuone perustasoon. Tämä koskee myös pinnoitteita. Perustasolla voidaan tarkoittaa sitä, mitä kylpyhuoneet olivat, kun talo valmistui. Siitä on voitu myös päättää myöhemmin esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä.

Koska korjauksessa pitää noudattaa hyvää rakennustapaa, todella vanhoissa, esimerkiksi sadan vuoden ikäisissä taloissa yhtiö ei voi palauttaa kylpyhuonetta perustasoon.

Jos perustasoon kuuluu muovimatto, yhtiö voi palauttaa kylpyhuoneen muovimattotasoon. Suurin osa yhtiöistä kuitenkin päättää noudattaa uusimpia rakennusmääräyksiä, koska niiden mukaan tehdyt kylpyhuoneet kestävät kauemmin.

Yhtiön tulee hakea pintamateriaaliksi mahdollisimman samankaltaista laattaa kuin alkuperäinen perustaso määrittelee. Jos kylpyhuoneiden laatat ovat vaikkapa 1920-luvulta, niihin haetaan vastaavia nykyisestä valikoimasta.

7. Kylpyhuoneessa ilmeni kosteusvaurio muuton jälkeen. Taloyhtiö remontoi kylpyhuoneen perustason mukaisesti ja määräsi minulle 790 euron valvontalaskun. Hallitus vetosi siihen, että olin suunnitellut remonttia ennen muuttoa. Toimiko hallitus oikein?

Yhtiö saa osoittaa valvontalaskun osakkaalle, jos kylpyhuoneessa ei ole ollut yhtiön kunnossapitovastuulla olevaa virhettä, vaan osakas on vapaaehtoisesti parantunut kylpyhuoneensa tasoa.

Vastuu kylpyhuoneen korjaamisesta siirtyy yhtiölle, jos sen kunnossapitovastuulla olevissa osissa ilmenee kosteusvaurio remontin alettua.

Silloin yhtiön pitää lain mukaan korjata kosteusvaurio ja palauttaa kylpyhuone perustasoon. Tällöin yhtiö valvoo, että esimerkiksi vedeneristys, lattian kaadot ja kaivo on tehty oikein.

Osakasta ei voi laskuttaa yhtiön vastuulle kuuluvien töiden valvonnasta. Sillä ei ole merkitystä, että yhtiön kunnossapitovastuulla oleva virhe löytyy osakkaan vapaaehtoisen muutostyön yhteydessä ja siinä vaiheessa, kun osakas on jo purkanut pinnat.

8. Taloyhtiömme muutamasta asukkaasta koostuva turvallisuusryhmä suorittaa kaikissa kylpyhuoneissa kosteusmittaukset. Vaaditaanko kosteusmittaajilta virallista pätevyyttä?

Yhtiön hallituksella, isännöitsijällä ja heidän valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus päästä huoneistoon silloin, kun se on tarpeellista kunnossapitotyön ja tutkimuksen tekemistä varten.

Ei ole yhtiön edun mukaista, että tutkimuksia tekevät asukkaat, joilla ei ole riittävää osaamista. Jos yhtiö haluaa selvittää kylpyhuoneiden kunnon, hallituksen pitää huolellisesti arvioida, kuka pystyy tekemään sen luotettavasti.

Sinällään kosteusmittauksia saa tehdä kuka tahansa, koska virallista pätevyyttä ei edellytetä. Pintakosteusosoitin on kuitenkin väärissä käsissä vaarallinen väline: mittaaja voi tehdä virhehavaintoja ja vääriä johtopäätöksiä, joiden perusteella saatetaan suositella turhaan koko kylpyhuoneen korjausta.

Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous tulee pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Suosituin yhtiökokousaika on helmi–huhtikuussa.

Asiantuntijat: Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan lakimies Marina Furuhjelm, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Virpi Hienonen, Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hännikäinen, johtava lakimies Mia Pujals ja Matinkylän Huollon rakennuttamispäällikkö Hemmo Päivärinne.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!